Site icon

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.12.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Yleiskaa­van toteuttamisohjelma

Pöy­dältä. (Selostet­tu edel­lisen viikon postauksessa)

Ensim­mäisen lapio on menos­sa maa­han Laa­jasa­lon bule­vardil­la, Malmin lento­ken­täl­lä ja Viilar­in­tien alueella.

Tästä on tul­lut kovasti pos­tia, joiden mukaan lau­takun­nan pitäisi toteut­tamiso­hjel­man yhtey­dessä tehdä yleiskaavaa koske­via ase­makaa­vata­son ratkaisu­ja jo tässä vai­heessa. Vaik­ka olisi niiden sisäl­löstä samaa mieltä, ei vain voi. Ase­makaa­vat käsitel­lään ase­makaavoina sit­ten aikanaan.

Kan­takaupun­gin joukkoli­iken­teen kehittämissuunnitelma

(Pöy­dältä)

Helsin­ki siir­tyy voimakkaasti raideli­iken­teeseen ja samal­la sähköl­lä kulke­vaan liiken­teeseen. Pääosa bus­sil­in­joista katkaistaan vai­h­toter­mi­naalei­hin niin, että Käpylän ja Val­imon asemil­la siir­ry­tään bus­sista junaan ja jos ei ole menos­sa keskus­taan, pikaratikkaan.  Kun kaupun­ki kas­vaa sisään­päin, se pystyy otta­maan katu­verkkoon­sa vähem­män auto­ja, niin henkilöau­to­ja kuin busse­jakin. Ener­gian­säästön kannal­ta pitäisi uudet ratikat varus­taa jär­jestelmäl­lä, jol­la jar­ru­tusen­er­gia ote­taan tal­teen kon­den­saat­tori­in eikä käytetä sitä vain lämmittämiseen.

Pikaratikoiden reitit katkaistaan keskus­taan eikä ainakaan tois­taisek­si johde­ta niitä keskus­tan läpi. Jos ne johdet­taisi­in keskus­tan läpi, pitäisi rai­va­ta tilaa 45 metriä pitkien ratikoiden pitkille pysäkeille ja pysäköidyt autot pitäisi rai­va­ta pois, jot­ta ratikoille saisi oman kaistan. Pikaratikka­jär­jestelmä ei kestä sitä, että ratikat jonot­ta­vat samoissa ruuhkissa henkilöau­to­jen kanssa. Ehkä joskus tule­vaisu­udessa pystytään päät­tämään tästäkin.

Ruskea­suon Ten­holantien asemakaava

Inva­lidis­äätiö purkaa osit­tain van­hat raken­nuk­sen­sa – pääraken­nuk­sen van­ha osa suo­jel­laan. Näin saadaan asun­to­ja 250 hengelle.

Tanssin talo Kaapelite­htaan viereen

Kuva viite­su­un­nitel­mas­ta. Se ei sido lop­ullista toteuttajaa.

Talo tulee Kaapelite­htaan itäpuolelle parkkipaikan ja puis­ton päälle. Ymmärtääk­seni kau­pal­lisil­la pysäköin­tiy­htiöil­lä on alueel­la kap­a­siteet­tia. Kaapelite­htaan ase­ma kult­tuurikeskuk­se­na vankistuu yhä. Jörn Don­ner­in suuri saavutus.

Jakomäen ”sydän­tä” tiivis­tetään ja ehostetaan

Van­ho­ja julk­isia raken­nuk­sia pure­taan ja raken­netaan uud­estaan Samal­la tulee asun­to­ja 500 asukkaalle. On hyvin ter­ve­tul­lut­ta paran­taa alueen vähän rän­sistynyt­tä ulkoa­sua, kos­ka huono asuinympäristö johtaa slum­mi­u­tu­mis­riski­in. Alueelle vaa­di­taan todel­la paljon pysäköin­tipaikko­ja, mut­ta Jakomä­ki on niin eristyk­sis­sä, että auto on siel­lä ihan hyödylli­nen ole­mas­sa. Uima­hallille yksi autopaikka/ 25 k‑m2, eli autoille varataan tilaa enem­män kuin ihmisille.

Hämeen­tien ja sen ympäristön katusuunnitelmat

Hämeen­tien joukkoli­iken­nekat­ua ale­taan pan­na toimeen. Tämä on nyt tekni­ikkaa. Varsi­nainen poli­it­ti­nen päätös Hämeen­tien ase­man muut­tamis­es­ta on tehty aiemmin.

Töölön­lah­den eteläosan poistosuunnitelma

Täl­lä on vähän kire, kos­ka olisi hyvä saa­da ulko­työt tehdyk­si ennen kuin Oodi valmis­tuu ja suuri kir­jas­tom­atkailubu­u­mi alkaa kir­jas­toväen eri puo­lil­ta vaeltaes­sa pyheen­vael­lus­matkalle Ood­i­in. Vähän tulee tiukkaa.

Tässä yhtey­dessä pan­naan Makasi­inin palanut rau­nio nurin.

Joskus tähän piti tul­la vesi­ai­hei­ta ja vaik­ka mitä, mut­ta se osoit­tau­tui liian kalliiksi.

Tuo­mas Rantasen pon­si virk­istys­tä palvel­e­van sil­tay­htey­den saamisek­si Vartiosaareen

En ole katk­era mut­ta kuitenkin: noin 20 vuot­ta sit­ten oli kaupun­gin investoin­tio­hjel­maan saatu mainit­tu kevyen liiken­teen sil­ta, mut­ta Var­tiosaari-seu­ra onnis­tui lob­baa­maan han­kkeen nurin, kos­ka saaren avaami­nen suurelle yleisölle ei seu­raa miellyttänyt.

Viras­to suh­tau­tuu nyt sil­taan nihkeästi, kos­ka saari on tarkoi­tus kaavoit­taa asuinkäyt­töön ja aikanaan sinne on tarkoi­tus tul­la ratikan kestävä sil­ta. Pont­ton­isil­ta olisi hal­pa, mut­ta veney­hteys katkeasi.

Alueen varaami­nen suurmoskeijalle

Han­kala jut­tu. Mei­dän tehtävämme on miet­tiä asi­aa vain maankäytön kannal­ta. Rahoituk­seen liit­tyvät kytken­nät ja kysymys sun­ni- ja shi­ia­mus­lim­ien keskinäi­sistä suhteista ja muu sel­l­ainen ei kuu­lu meille, mut­ta kaupung­in­hal­li­tuk­selle se kuuluu.

Mas­soit­telusu­un­nitel­ma, joka osoit­taa han­kkeen koon ja sijain­nin. Lop­ulli­nen raken­nus voi olla aivan eri näköinen.

Jos rooma­laiska­to­li­nen kirkko halu­aisi tuol­ta paikalta ton­tin tämän kokoiselle raken­nuk­selle, miten me siihen suh­tau­tu­isimme? Aika keskeinen sijain­ti, nimittäin.

Alueen varaami­nen Hakaniemestä maanalaista pysäköin­ti­laitos­ta varten 

Han­kkeen koko on 700 pysäköin­tipaikkaa. Tämä on aivan eri han­ke, jos mak­sa­vat sen itse. Aiem­min näitä on rahoitet­tu kaavoitusverol­la siten, että kaavas­sa määrätään osta­maan pysäköin­tipaikko­ja myyjän ilmoit­ta­mal­la hin­nal­la tiet­ty määrä. Se on taas ihan eri asia. Alueelle on tulos­sa työ­paikko­ja, mut­ta tuol­la ei ymmärtääk­seni ole työ­paikoille min­imipysäköin­tipaikkamäärää, jol­loin ne voivat ostaa niitä halutes­saan. Toiv­ot­tavasti alueelle tule­via asun­to­ja ei velvoite­ta rahoit­ta­maan han­ket­ta, sil­lä Kallios­sa asukkail­la ei ole auto­ja ja mehän olemme päät­täneet, että pysäköin­nis­sä siir­ry­tään markkinaehtoisuuteen.

Oikaisu­vaa­timus asun­to­ton­tin myymis­es­tä Jätkäsaa­res­sa vapaara­hoit­teista asun­to­tuotan­toa varten

Val­i­tuk­ses­sa san­o­taan, että tont­ti olisi pitänyt kil­pailut­taa ja vas­tauk­ses­sa san­o­taan, ettei laki sel­l­aista edel­lytä. Ihan siitä riip­pumat­ta, mitä laki asi­as­ta sanoo, min­un mielestäni nämä pitäisi kil­pailut­taa ihan vain sen vält­tämisek­si, ettei ale­ta syyt­tämään kaverei­den suosimis­es­ta. Ton­tin hin­nal­la­han ei ole vaiku­tus­ta asun­to­jen vuokri­in, vaik­ka raken­nus­li­ik­keet yrit­tävätkin joskus sel­l­aista pajunköyt­tä päät­täjille syöttää.

Exit mobile version