Miksi tekoäly ei syökse meitä perikatoon

Kaikkien muiden puuhieni ohel­la olen mukana Pekka Ala-Pietilän johta­mas­sa TEM:n tekoä­ly­työryh­mässä, sen yhteiskun­nal­lis­ten ja työl­lisyys­vaiku­tusten jaos­ton puheenjohtajana.

Tekoä­lyä on ver­rat­tu sähköön: se tulee kaikkialle.

Kom­menteis­sa tämän blo­gin robot­tiveroa koskevas­sa artikke­lis­sa moni näki kovin synkkänä tule­vaisu­u­den, kun tekoä­ly ja robot­it syr­jäyt­tävät val­ta­van määrän työvoimaa. Eri­tyis­es­ti ennustet­ti­in tämän johta­van siihen, että pääo­man omis­ta­jat rikas­tu­vat val­tavasti ja työtä tekevä kansa kurjistuu.

Ensin vähän luku­ja. Tekoä­lyn olete­taan syr­jäyt­tävän 15 vuodessa noin 15 pros­ent­tia täl­lä het­kel­lä tehtävästä työstä. Tämän ennus­teen on meil­lä antanut McK­in­seyn tutkimus­ryh­mä. Kovin tarkkana en tätä lukua pitäisi, mut­ta se kuvas­taa suu­ru­us­lu­okkaa.  Tämä on aika vähän ver­rat­tuna siihen, mitä teknologi­nen mur­ros tähän asti on tehnyt. Pelkästään met­surei­den määrä on pienen­tynyt 300 000 met­surista 4 000 met­suri­in. Mitään täl­laista ei ole edessä.

Entiseen ver­rat­tuna uut­ta on se, että nyt myös akavalaiset ammatit ovat vaaras­sa, kun ennen automaa­tio kohdis­tui lähin­nä SAK-laisi­in ja STTK-laisi­in ammat­tei­hin. Toisaal­ta akavalais­ten kai pitäisi kyetä siir­tymään toisi­in tehtävi­in, onhan heil­lä hyvä koulutus.

Jos 1990-luvul­la automaa­tio alkoi syr­jäyt­tää ihmisiä hyvä­palkkai­sista töistä työt­tömik­si tai aiem­paa huonopalkkaisem­pi­in töi­hin – keskimäärin vaiku­tus toki oli posi­ti­ivi­nen, siir­ryt­ti­in entistä parem­pi­palkkaisem­pi­in töi­hin, mut­ta iso joukko jäi kär­si­jöik­si. Maa- ja met­sä­taloud­es­ta ja myöhem­min tek­sti­ilite­htaista oli siir­ryt­ty rahakkaampi­in hom­mi­in, mut­ta se aika on takana, jol­loin kaik­ki oli­vat voit­ta­jia. Tämä tulee var­maankin jatku­maan. On siis voit­ta­jia ja häviäjiä, mut­ta keskimäärin ihmiset voittavat.

Kun yksi hal­pa robot­ti tekee kymme­nen miehen työn, tuleeko robotin omis­ta­jas­ta val­ta­van rikas? Ei tule, vaan tuot­tei­den hin­nat laske­vat ja kulut­ta­ja voit­taa. Tästä pitää huolen kil­pailu. Pääo­ma on nykyään hal­paa (korot negati­ivisa) joten pääo­man omis­ta­jat eivät voi voit­taa kovin paljon. Eihän moni­toimikonei­den omis­ta­jatkaan ole huip­purikkai­ta, vaik­ka moto tekee sadan met­surin työn. Arvon­lisäys met­sänko­r­ju­us­sa väheni ja paperin ja puu­tavaran osta­jat hyö­tyivät – ja tietysti metsänomistajat.

Niin­pä robot­tien tekemän työn arvoa ei tarvitse jakaa perus­tu­lona kaikille. Kaik­ki saa­vat sen automaat­tis­es­ti hin­tamekanis­min kaut­ta halvemp­ina tuot­teina ihan niin kuin tähänkin asti.

Lisään­tyykö rak­en­teelli­nen työt­tömyys osaamisvi­nouman mukana? Tässä tarkastelus­sa ei kan­na­ta erot­taa tekoä­lyä muun dig­i­tal­isaa­tion vaiku­tuk­sista. Ennustei­den mukaan osaamisvi­nouma pahe­nee – tai siis ainakin työt muut­tuvat vaativammiksi.

En kyl­lä ole ihan var­ma tästäkään. Moni työ muut­tuu nimit­täin helpom­mak­si, paljon helpom­mak­si, kos­ka ohjel­mat tule­vat käyt­täjäys­täväl­lisem­mik­si. Voi olla, että kas­va osa töistä ei vaa­di juuri mitään ammattitaitoa.

Tarkoit­taako tämä sekatyömiehen paluuta?

Noin sinän­sä ihmette­len, miten siitäkin on saatu ongel­ma aikaan, että korkea elin­ta­so syn­tyy nyky­isin niin pienel­lä työ­panok­sel­la ja jatkos­sa yhä pienem­mäl­lä. Ilmeis­es­ti anti­ikin vapaiden kreikkalais­ten elämä oli aivan vihe­liästä ja parati­i­sis­sa olisi suo­ras­taan hel­vetil­listä, kun ei ollut työtä!

En ole kuul­lut valitet­ta­van, että koti­talouskoneet ovat romaut­ta­neet koti­työn määrän eikä uut­ta raadan­taa ole tul­lut tilalle.