Helsingin budjettineuvottelut: valkoinen savu nousi

Helsin­gin val­tu­us­to­ryh­mät sopi­vat muu­tok­sista bud­jet­ti­in. Bud­jet­ti­in tulee 0,5 pros­ent­tiyk­sikön alen­nus kun­taveroon, siihen ei tule kiin­teistöveron koro­tus­ta. Meno­ja lisät­ti­in yhteen­sä 32 miljoon­al­la eurol­la. Nämä lisäyk­set tuli­vat muiden ryh­mien esi­tyk­ses­tä kom­pen­soimaan vero­jen alen­nus­ta. Tulo­jen pienen­e­misen kom­pen­soimises­sa meno­ja kas­vat­ta­mal­la on jonkin­lainen etumerkki­in liit­tyvä ongelma.

Ryh­mien neu­vot­teluis­sa oli varsin opti­misti­nen käsi­tys kun­tat­alouden kehi­tyk­ses­tä. Helsin­ki on saanut alku­vuon­na huo­mat­tavasti arvioitua enem­män vero­tu­lo­ja. Sekä tulovero että eri­tyis­es­ti yhteisövero ovat kasvaneet.

Yhteisöveron kasvu­un liit­tyy suuri ker­talu­on­toinen erä, jos­ta Helsin­gin Sanomat ker­toi tarkem­min tänään. Japani­lainen hold­ing-yhtiö on myynyt Super­cellin osakkei­ta Kiinaan ja kir­jan­nut siitä 3,5 mil­jardin euron myyn­tivoiton. Siitä tulee yhteisövero­ja noin 700 miljoon­aa euroa, jos­ta Helsin­gin osu­us on noin 200 miljoonaa.

Super­cellin pojat tekivät isän­maal­lisen tem­pun vaaties­saan, että yri­tyk­sen koti­paik­ka pysyy Suomessa.

Joka vuosi täl­laista kaup­paa ei tehdä, joten tuo erä on täysin kertaluontoinen.

Tulovero­ker­tymän parane­m­i­nen sen sijaan on pysyvämpi ilmiö. Talous kas­vaa nyt eri­tyis­es­ti kaupungeis­sa. Sik­si tulo­jen nousu on Helsingis­sä suurem­paa kuin maas­sa keskimäärin. Lisäk­si asum­is­pref­er­enssien muut­tumi­nen urbaan­im­mik­si suosii Helsinkiä ja kohot­taa suh­teel­lista tulota­soa Helsingis­sä seudun mui­hin kun­ti­in näh­den. Helsinki­in päästään eikä jouduta.

Onkin tärkeätä pitää huol­ta kaupunkiym­päristön laadus­ta, jot­ta Helsin­gin suo­sio säi­ly­isi. Se sataa suo­raan laariin.

Meno­ta­son nos­to on perustel­tua myös sik­si, että Helsin­gin asukasluku on yhdek­sän ensim­mäisen kuukau­den kas­vanut jo 8 000 asukkaal­la. Lop­pu­vuodes­ta kasvu var­maankin vähän rauhoit­tuu – eri­tyis­es­ti, kos­ka maas­ta asi­as­ta ilmoit­ta­mat­ta pois­tuneet kir­jataan pois asukaslu­vus­ta. Joka tapauk­ses­sa palvelu­ja tarvi­taan selvästi useammalle.

Posi­ti­ivista diskrim­i­naa­tio­ta lisätään. Tämä on hyvä. Pari kuukaut­ta sit­ten VATT julka­isi tutkimuk­sen, joka osoit­ti, että tämä toim­inta on ollut erit­täin tulok­sel­lista. Tosin tämä tutkimus kos­ki perusk­oulua, nyt peri­aatet­ta laa­jen­netaan mui­hinkin palveluihin.

En osaa vielä ottaa kan­taa siihen, olenko ilah­tunut päätök­ses­tä laa­jen­taa kaupunkipyöräjär­jestelmä koko kaupun­gin alueelle. Helsingis­sä jokaista kaupunkipyörää käytet­ti­in keskimäärin seit­semän ker­taa vuorokaudessa, Espoos­sa ker­ran. Tämä ei johdu vain siitä, että Espoos­sa asuu espoolaisia. Jär­jestelmä ei oikein toi­mi lähiöis­sä, joista matkuste­taan aamul­la yhteen suun­taan ja illal­la toiseen.

Siitä sen sijaan olen varauk­set­toman ilah­tunut, että pyöräi­ly­in­fraan panos­tamista nos­te­taan voimakkaasti tavoit­teena 20 miljoo­nan euron vuositaso.

Erikoinen päätös tehti­in Var­tiosaares­ta. Sen kaavoitus keskeytetään tämän vaa­likau­den ajak­si ja kaavoit­ta­jat siir­retään joudut­ta­maan täydennysrakentamista.

Toiv­ot­tavasti Var­tiosaa­reen raken­netaan kuitenkin sil­ta. Saari on saata­va ainakin täk­si väli­a­jak­si yleisek­si virk­istysalueek­si. Se olisi asuin­rak­en­tamisen ohel­la kelvolli­nen pysyvä käyt­tö­tarkoi­tus saarelle. Siel­lä voisi siis olla myös rav­in­toloi­ta ja kaikkea yleistä akti­ivi­su­ut­ta. Siis akti­ivikäytössä ole­va virk­istys­saari. Nykyi­nen pienelle piir­ille rajat­ta sen sijaan ei vetele.

= = =

Jos veronalen­nus osoit­tau­tuu virheek­si ja kaupun­gin talous joutuu vaikeuk­si­in, nos­tet­takoon sil­loin yleistä kiin­teistöveroa (kohdis­tuu maapo­h­jaan ja mui­hin kuin asuin­raken­nuk­si­in) mielu­um­min kuin tuloveroa. Helsin­ki on palvelu­val­tainen kaupun­ki. Palve­lut eivät oikein viihdy siel­lä, mis­sä veroki­ila on korkea.