Kiinteistöveron korotus suosisi nuoria ja vuokralla asuvia

Kiin­teistöveron koro­tus olisi kan­nat­tavaa niiden nuorten kannal­ta, jot­ka ovat vas­ta osta­mas­sa asun­toa, kos­ka se ei lisää hei­dän asumiskus­tan­nuk­si­aan, ja vuokral­la asu­vien kannal­ta, kos­ka kiin­teistöveron koro­tus ei vaiku­ta markki­navuokri­in mitään. Nämä molem­mat ryh­mät hyö­ty­i­sivät kun­nan saamista kiin­teistövero­tu­loista joko alen­tuneena kun­taverona tai paran­tuneina palveluina. Häviölle jäi­sivät asun­non nykyiset omis­ta­jat, kos­ka he eivät enää hyödy asun­to­jen arvon laskus­ta mut­ta joutu­vat mak­samaan korkeam­paa kiin­teistöveroa. Tässä on siis etur­i­s­tiri­ita sukupolvien välillä.

Val­tio ei pako­takaan Helsinkiä nos­ta­maan kiin­teistöveroa ja kun ei ole pakko, Helsin­ki ei nos­ta. Ei vaik­ka ekon­o­mistit ovat jok­seenkin yksimielisiä siitä, että kan­nat­taisi nos­taa, kos­ka kiin­teistövero on hai­ta­ton vero toisin kuin tulovero, jol­la on haitallisia vaiku­tuk­se­na työn­teon kannattavuuteen.

Kiin­teistöveroa ei halu­ta nos­taa, kos­ka asum­i­nen on Helsingis­sä muutenkin niin kallista.

Helsingis­sä säätelemät­tömässä asun­to­tuotan­nos­sa asun­to­jen hin­nat ja vuokrat määräy­htyvät markki­noil­la, mikä tarkoit­taa, että ne eivät ole kus­tan­nus­pe­rusteisia. Asun­not myy­dään ja vuokrataan sil­lä hin­nal­la kuin niistä saadaan, eikä tähän hin­taan vaiku­ta mitään se, kuin­ka paljon niistä on maksettu.

Kaupun­gin vuokra-asun­to­jen hin­nat ovat kus­tan­nus­pe­rusteisia. Niihin kiin­teistöveron koro­tus menisi sel­l­aise­naan, jos niistä mak­set­taisi­in kiin­teistöveroa, mut­ta niistäpä ei mak­se­ta. Vuokra­ton­til­la ole­va ei joudu mak­samaan kiin­teistöveroa ton­tista, kos­ka ei sitä omista.

Asun­toraken­nuk­seen kohdis­tu­va kiin­teistövero vaikut­taa asumisen kus­tan­nuk­si­in, joten puhun vain yleis­es­tä kiin­teistöveros­ta, jota per­itään ton­tin arvos­ta ja muista kuin asuinrakennuksista.

Jos asun­toon kohdis­tu­vaa (ton­tin) kiin­teistöveroa nos­te­taan 100 eurol­la vuodessa, asun­non arvo las­kee, kos­ka asun­toa osta­va ajat­telee, paljonko hänen kan­nat­taa asumis­es­taan kuukaudessa mak­saa yhtiö­vastik­keena ja asun­to­lainan korkona. Arvon lasku on 100 euroa/p, jos­sa p on reaa­liko­rko. Tämä reaa­liko­rko on sub­jek­ti­ivi­nen ole­tus lähivu­osien korko­ta­sos­ta. Jos korko on 2 %, asun­non  arvo las­kee 5 000 eurol­la. Se, joka on jo ostanut asun­non, joutuu mak­samaan tuon 100 €/vuosi ilman, että hän hyö­ty­isi tuos­ta asun­non arvon laskus­ta. Itse asi­as­sa hän voi joutua kär­simään myös asun­nonn arvon laskuista, jos hän on aikeis­sa myy­dä asun­non ja muut­taa ulko­maille. Jos hän on aikeis­sa vai­h­taa asun­toa, uuden asun­non arvo on laskenut samas­sa suhteessa.

Joka on osta­mas­sa asun­toa, asun­non hin­ta on alen­tunut, mut­ta yhtiö­vastike on nous­sut kiin­teistöveron vuok­si.  Nämä vaiku­tuk­set kumoa­vat toise­na, joten hänen kannal­taan asumisen kus­tan­nus ei nouse.

Vuokra­markki­noil­la kysyn­tä ja tar­jon­ta määräävät vuokrata­son. Asun­noista kil­paile­vien vuokralais­ten mak­suhalukku­u­teen kiin­teistöveron nousu ei vaiku­ta mitään, joten asun­to­jen kysyn­tä ei muu­tu. Ei muu­tu tar­jon­takaan, kos­ka vaik­ka net­tovuokratuot­to asun­nos­ta piene­nee kiin­teistöveron ver­ran, vas­taavasti asun­non arvo las­kee, joten tuot­to­pros­ent­ti pysyy (suun­nilleen) samana. Kiin­teistöveron koro­tuk­sel­la ei ole vaiku­tus­ta markkinavuokriin.

Hitas-asun­to­jen hin­nat ovat kus­tan­nus­pe­rusteisia, mut­ta ne ovat vuokra­ton­teil­la, joten ton­tin arvoon kohdis­tu­va kiin­teistövero ei koske niitä. Samas­ta syys­tä kaupun­gin Ara-asun­to­jen vuokri­in kiin­teistöveron koro­tuk­sel­la ei ole mitään merkitystä.

Olete­taan, että kiin­teistöveron koro­tus palaute­taan kun­ta­laisille alen­ta­mal­la kun­taveroa. Sil­loin kaikkien niiden ase­ma para­nee, joiden asum­is­menot eivät kas­va, mut­ta kun­tavero ale­nee. Näitä ovat siis asun­toa vas­ta osta­vat, vuokral­la asu­vat ja vuokra­ton­til­la asu­vat. Oma­l­la ton­til­la ole­van asun­non omis­ta­jat kär­sivät, mut­ta hekin saa­vat osan mene­tyk­ses­tä takaisin kun­taveron alen­tu­misen kautta.

Tässä ovat siis vuokral­la tai vuokra­ton­til­la ole­vien edut vas­takkain oma­l­la ton­til­la ole­vien omis­tusasun­to­jen omis­ta­jien kanssa.

Häviäjiä ovat luon­nol­lis­es­ti myös yri­tyk­set, jot­ka joutu­vat mak­samaan toim­i­tilois­taan enem­män kiinteistöveroa.

SDP toimii oma­l­la taval­laan loogis­es­ti vas­tus­taes­saan kiin­teistöveroa, kos­ka hei­dän ikään­tyneessä kan­nat­ta­jakun­nas­sa on run­saasti van­hois­sa omakoti­talois­sa asu­via — tosin myös paljon vuokral­la asuvia.

Kiin­teistöveron man­neki­iniksi ote­taan aina rin­ta­mami­estalos­sa asu­va köy­hä les­ki, jol­la ei ole varaa mak­saa korotet­tua kiin­teistöveroa. Kaupun­gin on kehitet­tävä jär­jeste­ly, jos­sa se antaa lainaa kiin­teistöveron mak­su­un. Lainaa ei tarvit­sisi mak­saa van­huk­sen eli­naikana, vaan se perit­täisi­in perikunnalta.

Edel­lä ole­van perus­teel­la olen sitä mieltä, että maapo­h­jan kiin­teistöveron korot­ta­mi­nen on järkevää ja se kan­nat­taisi Helsin­gin tehdä ihan vapaae­htois­es­ti. Asun­toraken­nuk­si­in kohdis­tu­vaa kiin­teistöveroa ei kan­na­ta nos­taa. Jos kiin­teistöveroa nos­te­taan, voidaan kun­taveroa vas­taavasti alen­taa. Tämä olisi järkevää Helsingis­sä jo sik­si, että palvelu­val­tainen talous kär­sii korkeas­ta veroki­ilas­ta, joka alen­taa taloudel­lista toimeliaisuutta.

Perin kum­malli­nen on mon­een ker­taan tois­tet­tu asia, että kiin­teistöveron koro­tus kohtelisi jul­masti Uudel­la­maal­la asu­via, kos­ka kiin­mteistö­jen arvot ovat tääl­lä niin korkeat, että veroa menisi paljon. Tulee siitä myös tulo­ja ja sekin koituu uus­maalais­ten hyväk­si. Esimerkik­si kun­taveron alennuksena.

Päin vas­toin, kos­ka asun­to­jen hin­nat (siis maapo­h­jan hin­ta) on nous­sut Helsingis­sä aivan tolkut­tomak­si, on erit­täin perustel­tua kohtu­ullis­taa hin­to­ja kiin­teistöveroa korot­ta­mal­la. Sitä voisi korot­taa asteit­tain ennal­ta ilmoite­tus­sa tahdis­sa jopa huomattavasti.

Syy siihen, että kiin­teistövero on niin epä­su­osit­tu, lie­nee siinä, että se mak­se­taan rahal­la, joka on joskus ollut tilil­läsi. Vas­tus­tus olisi paljon vähäisem­pää, jos kiin­teistövero perit­täisi­in palkkat­u­lo­jen veron­pidä­tyk­sen yhteydessä.

= = = =

PS.

Asun­toraken­nusten kiin­teistövero vaikut­taa vähän eri lail­la. Se alen­taa asun­to­jen arvoa samal­la taval­la kuin tont­ti­in kohdis­tu­va kiin­teistövero, mut­ta samal­la se alen­taa asun­to­tuotan­non kan­nat­tavu­ut­ta. Jos tämä vähen­tää tar­jon­taa, asumis­es­ta tulee kalli­im­paa. Sik­si asuin­raken­nuk­seen kohdis­tu­va kiin­teistövero on selvästi huonom­pi kuin tont­ti­in kohdis­tu­va kiinteistövero.

Helsingis­sä tosin täl­läkään ei juuri nyt olisi vaiku­tus­ta, kos­ka kaik­ki ton­tin raken­netaan, jot­ka vapaute­taan raken­net­tavak­si, mut­ta naa­purikun­nis­sa asun­to­tuo­tar­jon­ta saat­taa vähen­tyä, mikä hei­jas­tuu myös Helsinkiin.

= = =

Kat­so myös Tuuk­ka Saari­maan kir­joi­tus aiheesta.