Ylioppilastutkinnolla yliopistoon?

Ajat­telin puut­tua tässä kir­joituk­ses­sa asi­aan, jos­sa en ole asiantun­ti­ja ja jos­sa tietoni ovat van­hen­tunei­ta: pitäisikö yliopis­toi­hin ottaa oppi­laat yliop­pi­las­todis­tuk­sen vai pääsykokei­den perus­teel­la. Vat­tin tutk­i­ja Mat­ti Sarvimä­ki on kir­joit­tanut tästä perus­teel­lisen blo­gin VATT:n sivuille, mut­ta minä ajat­telin kir­joit­taa vähän poleemisemmin.

Peru­songel­ma on, että pääsykoe­jär­jestelmä on val­ta­van haaskaa­va, kos­ka opiske­li­jat käyt­tävät melko turhaan pääsykoekir­jo­jen alavi­it­tei­den ulkoaop­pimiseen paljon aikaa. Noista ulkoa opi­tu­ista alavi­it­teistä ei ole mitään hyö­tyä, jos ei kuitenkaan pääse sisälle, eikä niistä juuri muu­ta hyö­tyä ole kuin se sisään­pääsy, jos pääsee.  Tästä on hyvä parantaa.

On tietysti tärkeätä vali­ta opiske­li­jat korkeak­oului­hin mah­dol­lisim­man hyvin. Sil­loin testin kannal­ta kak­si asi­aa on yli muiden:

Reli­a­bili­teet­ti, eli kuin­ka vähän sat­un­nainen koe on ja

Validi­teet­ti, eli mit­taako koe oikeaa asiaa.

Molem­mis­sa koe­muodois­sa reli­a­bili­teet­ti on vähän mitä sat­tuu, kun ottaa huomioon, kuin­ka ratkai­sev­as­ta asi­as­ta lop­puelämän kannal­ta on kyse. Min­ul­la ainakin kog­ni­ti­iviset kyvyt huonos­ti nuku­tun yön jäl­keen ovat huo­mat­tavasti laske­neet puhu­mat­takaan nyt siitä, että sat­tuisi kär­simään migreeniko­htauk­ses­ta. Eikä flun­ssas­sa kir­joit­ta­mi­nenkaan mitään herkkua ole.

Inhimil­lis­es­ti ajatellen pitäisi siis olla mah­dol­lista uuteen yri­tyk­seen, mut­ta muis­tet­takoon, että yksi sisään päässyt pudot­taa toisen pois.

Validi­teetin suh­teen kokeet poikkea­vat tai niiden väitetään poikkea­van toisistaan.

Irrote­taan tästä nyt ensin selvät tapauk­set. On ilmeistä, että esimerkik­si Teat­teriko­rkeak­oulu­un tai Sibelius-Akatemi­aan jonkin­lainen taitokoe on paljon rel­e­vantimpi kuin yliop­pi­laskir­joituk­sen arvosanat. Muitakin täl­laisia saat­taa löytyä.

On väitet­ty, että

• Pääsyko­keet mit­taa­vat moti­vaa­tio­ta parem­min kuin ylioppilaskoe.
• Yliop­pi­laskir­joituk­set mit­taa­vat aivan eri taito­ja kuin mitä esimerkik­si juristin työssä tarvitaan.
• Yliop­pi­laskir­joituk­sen suo­si­vat kielel­lis­es­ti lah­jakkai­ta ja syr­jivät matemaat­tis­es­ti lahjakkaita
• Yliop­pi­laskir­joituk­set suo­si­vat tyt­töjä ja eri­tyis­es­ti ns. kympin tyttöjä.
• Myöhään miehistyneet saa­vat huonon yliop­pi­las­todis­tuk­sen mut­ta voivat petra­ta pääsykokeissa.

Moti­vaa­tios­ta

Mat­ti Sarvimä­ki sanoo blogillaan ansiokkaasti, että jos joku kir­joit­taa lois­toar­vosanoin, pää­sisi mihin tahansa ja val­it­see oikik­seen, hän on mitä ilmeisim­min motivoitunut oikik­seen. Se, että pitää osoit­taa moti­vaa­tion­sa luke­mal­la ulkoa vaikka­pa puhe­lin­luet­telon on yhtä järkevää kuin että pan­taisi­in koke­laat tun­turin juurelle ja kat­so­taan kuin­ka mon­ta sataa ker­taa peräkkäin nämä viit­sivät kivu­ta tun­turin huip­ulle ja takaisin. Ei hyvä.

Jos kaikil­la muil­la on työläs pääsykoe ja yksi korkeak­oulu ottaa vain paperei­den perus­teel­la, sil­lä on riskinä saa­da huonos­ti motivoitunei­ta opiskelijoita.

Pääsykoe validimpi mittari

Pääsykokei­den laadin­nas­sa yksi vaikut­ta­va tek­i­jä on vai­va­ton kor­jaami­nen. Sik­si on usein päädyt­ty moni­val­in­takokeisi­in. Yliop­pi­laskir­joituk­sen on olta­va todel­la surkea, jos se on moni­val­in­takokei­ta huonom­pi. Esseekysymyk­set mit­taa­vat paljon parem­min, mut­ta ne ovat kor­jaa­jan kannal­ta vaival­loisia – ja tietysti myös tulkinnanvaraisempia.

Mut­ta meil­lähän on näyt­töä ihmi­sistä, jot­ka ovat päässeet sisään val­in­takokei­den kaut­ta. Heil­lä on myös yliop­pi­las­todis­tus. Näin tärkeässä kysymyk­sessä kan­nat­taisi tutkia, miten nämä kak­si ennus­ta­vat opiskelumen­estys­tä, niin ei tarvit­sisi speku­loi­da. Yliop­pi­las­todis­tuk­sen kohdal­la ei tietenkään tarvitse käyt­tää triv­i­aalia yleis­ar­vosanaa ja keskiar­voa, vaan pain­ot­taa eri ainei­ta tarkoituk­sen­mukaisel­la tavalla.

Kiel­ten ja matem­ati­ikan painotus

Yleis­ar­vosanaa las­ket­taes­sa yliop­pi­laskir­joi­tus on todel­la räikeästi kieli­pain­ot­teinen, kos­ka kieli­tai­dos­ta annetaan mon­ta arvosanaa ja matem­ati­ikas­ta vain yksi. (Tätä voisi matem­ati­ikan osalta muuten muut­taa, kos­ka onhan toden­näköisyys­lasken­ta nyt esimerkik­si aivan eri taito kuin inte­groin­ti.) Korkeak­ouluil­la on täysi vapaus pain­ot­taa yliop­pi­laskir­joituk­sen ainei­ta halu­a­mal­laan taval­la. Oikea pain­o­tus muuten on yksi tutkimuk­sen aihe.

Naisia suo­si­va? Eri­tyis­es­ti kympin tytöt näyt­tävät ole­van ongel­ma. Todet­takoon, että kympin tytöt pää­sevät jo nyt jok­seenkin mihin halu­a­vat. Vaik­ka he tämän jäl­keen pää­si­sivät suo­raan mihin hyvän­sä, he eivät voi men­nä joka paikkaan vaan ain­oas­taan yhteen. Kympin tytöt ovat rajalli­nen voimavara eikä heitä riitä kaikkialle.

Väite, että yliop­pi­laskir­joituk­set suo­si­vat naisia enem­män kuin sisään­pääsyko­keet on sekin mitat­ta­va asia. Tutk­i­taan nyky­i­sis­sä opiske­li­jois­sa, kuin­ka paljon pääsykoepis­temäärä ja yliop­pi­laskoe parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la pain­otet­tuna ennus­ta­vat opiskelumen­estys­tä. Lisätään malli­in sukupuoli dum­my-muut­tu­jana siten, että miehet ovat 0 ja naiset 1. Jos tämä muut­tu­ja saa negati­ivisen arvosanan, testi, pääsykoe tai yliop­pi­laskir­joi­tus, suosii tyt­töjä, jos testin tarkoituk­se­na on ennus­taa men­estys­tä opinnoissa.

Pääsykoe­jär­jestelmä nyt ainakin syr­jii poikia. Jos he eivät pääse sisään heti, he joutu­vat vuodek­si int­ti­in tyh­men­tymään ja uno­hta­maan osaamis­taan. Sinä aikana naiset taas voivat lukea täysillä.

Myöhään miehistyneet

Sek­sisti­nen ilmaisu on tässä tahalli­nen. Väite kuu­luu, että pojat kyp­syvät hitaam­min. Sik­si he saa­vat huono­ja yliopis­to­todis­tuk­sia, mut­ta pääsykoeiässä he ovat jo aikuis­tuneet.  Toki ilmiö voi koskea myös naisia.

Lukioon pääsyssä tämä on aito ongel­ma, kos­ka pojil­la mur­rosikä on lähempänä lukioon siir­tymistä. Minus­ta pitäisi harki­ta, että tytöt aloit­taisi­vat koulun vähän nuoremp­ina, esimerkik­si niin, että kun ikälu­ok­ka menee pojil­la poik­ki vuo­den vai­h­teesta, se menisi tytöil­lä poik­ki jo heinäku­un alussa.

Jos lukio on tul­lut suorite­tuk­si vähän huonos­ti, eikö sil­loin olisi parem­pi keskit­tyä lukio-opin­toi­hin sen sijaan, että lukee ulkoa hyödyt­tömiä alavi­it­teitä? Jos kuitenkaan ei pääse, on edes oppin­ut jotain hyödyl­listä. Kos­ka ollaan kuitenkin pyrkimässä yliopis­toon, takaisin koulun­penkille ei kan­na­ta men­nä vaan lukea kirjoja.

Oikeus paran­taa yliop­pi­las­tutkin­non arvosano­ja pitää laa­jen­taa. Nyt kai saa yrit­tää vain kahdesti.

Minä en olisi pääsyt, jos ei olisi ollut pääsykokeita

Näitä tari­noi­ta lehdet ovat pul­lol­laan. Uno­hde­taan, että jos joku pääsee sisään, joku toinen jää ulkop­uolelle. Heitä ei kukaan ole käynyt haastattelemassa.

Lah­jakku­ustestit

Jos ollaan tyy­tymät­tömiä yliop­pi­laskir­joituk­si­in testin epä­va­lid­i­u­den vuok­si, erit­täin tehokas­ta olisi käyt­tää lisäin­for­maa­tiona eri­laisia lah­jakku­usteste­jä, sel­l­aisia, joi­ta työhön oto­ssakin käytetään. Tämä avaisi kokon­aan uuden sivun luokkay­hteiskun­nas­sa, joten en käsit­tele tätä pidemmälle.

Maakun­tayliopis­tot kärsivät?

Yksi syy pääsykokei­den puo­lus­tamiseen on sinä, että fyy­sis­es­ti on mah­do­ton­ta hakea kah­teen paikkaan, jos kokeet ovat samanaikaises­ti. Yliop­pi­las­todis­tuk­sen perus­teel­la voi hakea mihin hyvän­sä. Sil­loin voi käy­dä niin, että Helsin­gin seudul­la ole­vat, maineeltaan parem­mat opinahjot otta­vat parhaat päältä ja maakun­tayliopis­tot joutu­vat tyy­tymään siihen mitä saavat.

Sarvimäel­lä oli tähän vas­ta-argu­ment­ti. Nytkin hyvyy­destään var­mat hakeu­tu­vat Helsinki­in. Jos Helsin­ki ottaa päältä 400 paras­ta, 401:s tulee maakun­tayliopis­toon. Nyt voi käy­dä niin, ettei tämä 401:s pääse mihinkään, joten maakun­tayliopis­tot eivät saa sitäkään. Tämä Sarvimäen huomio on hyvä, mut­ta ei var­maankaan täysin rauhoi­ta maakun­tayliopis­to­jen pelkoa.

Enem­män opiske­li­joi­ta sisään?

Entä jos vain otet­taisi­in opiske­li­joi­ta kan­di­vai­heessa sisään enem­män? Suo­mi on jäämässä koulu­tus­ta­sos­sa jäl­keen muista maista, kos­ka meil­lä niin pieni osa nuorista saa korkeak­oulu­ope­tus­ta. Täl­löin mais­te­ri­o­hjelmi­in pitäisi hakea erik­seen. Kan­di­vai­heen opin­nois­sa men­estymi­nen on kuitenkin paljon validimpi testi mais­te­ri­opin­toi­hin kuin pääsykoekir­jo­jen alavi­it­teistä tehdyt moni­val­in­tako­keet – ja validimpi kuin ylioppilaskirjoitukset.

Jos on tarkoi­tus nopeut­taa sisään­pääsyä, on otet­ta­va sisään ainakin vähän aikaa paljon enem­män, kos­ka jonos­sa on nyt mon­ta ikäluokkaa.

Val­tio­val­ta on valit­tanut, että meil­lä liian har­va tyy­tyy kandin paperei­hin toisin kuin muis­sa maissa.

Voisiko val­tio aloit­taa itses­tään ja hyväksyä kandin paper­it siel­lä, mis­sä ei tarvi­ta tutk­i­jaosaamista graduineen.

= = = =

Joskus noin 40 vuot­ta sit­ten Tilas­toti­eteen laitok­sel­la tutkimme omak­si ilok­semme valt­sikan sisään­pääsykokei­den ennus­tuskykyä opin­tomen­estyk­sen suh­teen. Mukana oli­vat tietysti vain ne, jot­ka oli­vat päässeet sisään, mut­ta toiset oli­vat päässeet parem­mil­la arvosanoil­la kuin toiset.

Sisään­pääsyko­keen pis­teet eivät ennus­ta­neet oikein mitään. Yhtä hyvin olisi voitu arpoa. Yliop­pi­las­todis­tuk­set jotkut arvosanat kor­reloi­vat posi­ti­ivis­es­ti men­estyk­sen kansa, mut­ta kun tehti­in regres­sio­ana­lyysi, äidinkie­len arvosana varasti itselleen koko seli­tyskyvyn. Mikään muu ei ennus­tanut, kun äidinkie­len arvosana oli ensin vakioitu.

Pian tämän jäl­keen äidinkie­len koe pan­ti­in remont­ti­in, kos­ka se oli epäoikeu­den­mukainen ja suosi lahjakkaita.