Jos ostat tontin ja rakennat siihen itsellesi talon ja tontin sijainti muuttuu tämän jälkeen kaupunkirakenteen kehityksen vuoksi arvokkaammaksi, asunnon arvonnousu kuuluu sinulle. Jos taas vuokraat tontin ja maan arvo nousee, arvonnousu kuuluu tontin omistajalle, minkä seurauksena maanvuokra nousee joko pikkuhiljaa tai kertarysäyksellä, siitä riippuen, mitä asiasta on vuokrasopimukseen ymmärretty kirjoittaa.
Tavallaan olisi oikeudenmukaista ja loogista, että maan vuokra olisi uusissa ja vanhoissa vuokrasopimuksissa samanlaisilla alueilla suunnilleen samalla tasolla. Tästä tietysti vanhojen talojen asukkaat ovat aivan eri mieltä.
Lehtisaaressa maata omistavat Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät ovat korottamassa vanhojen kerrostalojen vuokraa todella paljon. Tontinvuokrat ovat nousemassa yli viiteen euroon huoneistoneliötä kohden kuussa. Hätääntyneet asukkaat ovat ottaneet yhteyttä myös minuun. Kaupunginvaltuutettu ei kuitenkaan voi vaikuttaa seurakuntayhtymän kuin äänestämällä kirkollisvaaleissa.
Haluan kuitenkin sanoa mielipiteenäni, että seurakuntayhtymät ovat minusta tässä asiassa väärässä.
Ensin sanon kuitenkin, että yksi asukkaiden käyttämä peruste on väärä. Se, että kirkko on saanut maat lahjoituksena 1500-luvulta, ei ole peruste, jonka vuoksi maa pitäisi vuokrata ulos halvalla. Kyllä se on kaikkien seurakuntalaisten omaisuutta ja sitä pitää käyttää tasapuolisesti kaikkien hyödyksi.
Minun käsitykseni mukaan tonttien vuokrat ovat nousemassa tasolle, jota maanomistaja ei voisi mitenkään saada tyhjästä tontista. Vuokra ylittää siis markkinahinnan.
Jo rakennetun talon alla olevasta tontista voi vaatia markkinavuokraa korkeampaa vuokraa, koska talo on tontilla panttivankina. Jos talossa olisi pyörät, kukaan ei yrittäisi tuollaista vuokraa, koska talo kannattaisi siirtää muualle, mutta taloissa ei ole pyöriä. Nyt seurakuntayhtymä pyrkii tavallaan perimään vuokraa myös rakennuksesta, jota se ei omista.
Seurakuntayhtymä perustelee asiaa suunnilleen näin: He ovat arvioineet maan arvoksi 1 500 – 1 700 €/k‑m2. Tuottovaatimukseksi he ovat päättäneet 5%. Näin laskien vuokraksi tulisi 6,25 – 7,08 €/k‑m2 eli jotain 7 – 9 €/m2. (Kerrosneliöitä on noin 20 % enemmän kuin huoneistoneliöitä)
Ensimmäinen ongelma koskee tuota maan hintaa. Helsingin kaupunki myy paljon paremmilta paikoilta rakentamatonta maata tarjouskilpailuilla, eikä tuollaisiin neliöhintoihin päästä kuin aniharvoin. Tuo arvio maan hinnasta tuntuu kovin korkealta.
Asukkaat väittävät seurakuntayhtymän määrittäneen tuon hintatason rantatonteista, jota on myyty rivitalojan varten. Tätä minun on vaikea uskoa, koska peruste ei pätisi miltään osalta. Rantatontti on eri asia kun tontti keskellä saarta, eikä rivitalojen kerrosneliöhintoja voi verrata kerrostalojen kerrosneliöhintoihin.
Suurempi ongelma kuitenkin on tuo viiden prosentin tuottovaatimus.
Jos puhutaan maan markkina-arvosta, on vuokran ja hinnan välillä yhteys, joka riippuu korkokannasta. Yhteys menee niin päin, että maan tuotto määrää maan arvon — ei niin, että maan arvo määrää sen tuoton. Jos tuotto on kiinteä, maan arvo on sitä suurempi, mitä alemmat ovat korot.
Kuvitelkaamme tontti, josta ollaan valmiita maksamaan kuukausittaisina asumiskuluina 3 €/m2/kk eli 36 €/m2/vuosi. Kuinka paljon tontista kannattaa maksaa, jos ostaminen olisi vuokraamisen vaihtoehtona? Silloinhan ostajan olisi otettava vastaavasti suurempi asuntolaina, josta maksetaan vuotuista korkoa. Jos korko olisi 1%, tontista kannattaisi maksaa 3 600 €/k‑m2. Kahden prosentin korolla maan myyntihinnaksi muodostuisi 1 800 € ja viiden prosentin korolla 720 €/kk.
Olennaista on siis, että korko vaikuttaa suoraan maan arvoon.
Kyse on reaalikorosta, siis inflaation ylittävästä korosta, joka on nyt nollassa tai jopa vähän sen ali, joten maasta kannattaisi oikeastaan maksaa mitä hyvänsä, mutta kukaan ei kai kuvittele, että tämä tilanne jatkuisi pitkään. Järkevä tontin myyntihinta ei riipu hetkellisestä korosta, vaan sen oletetusta tasosta tulevaisuudessa.
Pitkään alhaalla olleet korot ovat nostaneet maan arvoa. Jos korkotaso olisi todella viisi prosenttia reaalikorkona laskettuna, maan arvo olisi aivan olennaisesti matalampi — ei siis lähelläkään 1500 €/m2.
On täysin epäloogista yhdistää keskenään viiden prosentin tuottovaatimus ja matalan koron inflatoima maan arvo. Tämä on se kohta, jossa kirkon rahakirstun vartijat laskevat väärin.
Helsinki perii tontin vuokrissa muodollisesti neljä prosenttia tontin arvosta, mutta vuokran perusteena ei käytetä matalan korkotason inflatoimaa tonttien myyntihintaa. On aivan tavallista myydä tontti yhdellä hinnalla ja vuokrata viereinen tontti vuokralla, joka perustuu puolta pienempään maan arvoon. Todellisuudessa kaupunki siis perii maanvuokrana noin kaksi prosenttia maan todellisesta arvosta.
Seurakuntayhtymä on sanonut, että vaikka korot nyt ovat matalalla, joskus tulevaisuudessa ne voivat nousta ja silloin viisi prosenttia olisi aivan kelvollinen vuokra. Niin olisi, muitta vastaavasti tonttimaan arvo olisi laskenut.
Oma käsitykseni on, että Lehtisaaressa oikean maanvuokra olisi jotain noin 3 €/m2/kk, jopa sen alle.
= = =
Me muuten kaavoitimme kaupunkisuunnittelulautakunnassa seurakuntayhtymille aika paljon lisää rakennusoikeutta Lehtisaareen. Kovasti on odotettu, että hankkeet käynnistyisivät. Tyhjän panttina pidettävästä rakennusmaasta menee rangaistusluontoinen korotettu kiinteistövero.
Jos nämä maat luovutettaisiin rakentamiseen vuokratontteina, saataisiin myös arvio käyvästä vuokratasosta.