Pihisikö populismista ilma ulos?

Pop­ulis­mi on osoit­tau­tu­mas­sa val­heek­si, mut­ta tilalle voi tul­la jotain pahempaa, ellei eri­ar­vois­tu­miselle tehdä jotain. Edis­tyk­sen rin­ta­maan tarvit­taisi­in myös demareita. 

= = =

Oikeistopop­ulis­min aal­to, jon­ka piti pyyhk­iä tänä vuona yli Euroopan, laan­tui Hol­lan­nin vaaleissa.

Hol­lan­nin tulok­sen kannal­ta ratkai­se­vat seikat eivät ehkä tapah­tuneetkaan Hol­lan­nis­sa vaan Bri­tan­ni­as­sa ja Yhdysvalloissa.

Mon­elle Brit­ille on pal­jas­tunut, että Brex­it-kam­pan­ja perus­tui lähin­nä valheelle.EU-jäsenmaksua ei voikaan sel­l­aise­naan siirtää ter­vey­den­huol­lon rahoit­tamiseen eikä muis­sakaan väit­teis­sä ollut totu­ut­ta kuin nimeksi.

Tästä kaikesta on seu­ran­nut, että EU:n ja jopa Euron kan­na­tus on nousut kaikkial­la Euroopas­sa, ei vain Britanniassa.

Trumpin voit­to Yhdys­val­lois­sa voi osoit­tau­tua pop­ulis­min kannal­ta vielä suurem­mak­si Pyrrhok­sen voitok­si. Jo nyt on paljon pet­tyneitä äänestäjiä. Trumpin suo­sio on selvästi alem­pi kuin oli hänen äänisaali­in­sa vaaleis­sa. Se, etteivät repub­likaan­it ole pystyneet kehit­tämään kor­vaavaa mallia Oba­macarelle ei ole vain noloa. Siinä kul­mi­noituu koko val­heelli­nen vihanlietsonta.

Trump lupasi parem­paa ter­vey­den­huoltoa kaikille ja paljon halvem­mal­la. Kun tämä Mün­chaus­enin temp­pu ei kaikkien yllä­tyk­sek­si onnis­tunutkaan, vihaan kiihot­ta­mal­la saatu kan­na­tus saat­taa päät­tyä suureen lässähdykseen.

(Sinän­sä Yhdys­val­tain ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä on niin kallis ja saavu­tuk­sil­taan niin surkea mitat­tuna vaik­ka kuolemil­la, jot­ka olisi voitu vält­tää oikeal­la hoidol­la, ettei pitäisi olla vaikeaa tehdä parem­paa halvem­mal­la, mut­ta se on sit­ten aivan eri asia.)

Tolkullis­es­ti ajat­tel­e­vat repub­likaan­it kauhis­te­liv­at 24 miljoo­nan ihmisen jät­tämistä sairaus­vaku­u­tuk­sen ulkop­uolelle ja kiilu­vasilmäisimpi­en mielestä ulkop­uolelle olisi pitänyt raja­ta enem­män ihmisiä. Tästä asetel­mas­ta on hyvä lähteä vajaan kah­den vuo­den­päästä väli­vaalei­hin. Niiden joukos­sa, joil­ta ter­vey­den­huolto olisi viety, on paljon Trumpin äänestäjiä.

Lisää täl­laisia epäon­nis­tu­misia, ja koko pop­ulisti­nen kansanki­iho­tus näyt­täy­tyy yhä use­am­malle poli­it­tise­na valheena.

Mut­ta mitä sen tilalle?

Syyt pop­ulis­tiseen her­rav­i­haan eivät ole kadon­neet mihinkään – vain purkau­tu­miskana­va on menet­tänyt uskot­tavuuten­sa. Tilalle voi tul­la myös jotain vielä pahempaa.

Keskilu­okan kui­h­tu­miseen ja eri­ar­vois­tu­miseen on löy­det­tävä toimivia lääkkeitä, tai teol­lisu­us­maat kulke­vat vaaleis­sa kri­i­sistä toiseen.

Hol­lan­nin vaaleista ei tul­lut oikeistopop­ulistien maan­järistysvoit­toa, mut­ta siitä tuli demarien maan­järistystap­pio. Enti­nen mahtipuolue menet­ti yli ¾ paikois­taan ja putosi pien­puoluei­den joukkoon.

Pop­ulis­mis­min vas­tavoimak­si eivät nousseet demar­it vaan toisaal­ta vihreät (4 paikas­ta 14 paikkaan) sekä sosi­aalilib­er­aa­li­nen ja Euroop­pa-myön­teinen D66-puolue 12 paikas­ta 19 paikkaan. Täl­lä akselil­la tapah­tui siis polar­isoi­tu­mista aivan samoin kuin Itä­val­lan pres­i­dentin­vaaleis­sa. Näi­den molem­pi­en puoluei­den on täy­tynyt viedä demarien ääniä.

Pop­ulis­tit ovat kaikkial­la syöneet eri­tyis­es­ti demarien kan­na­tus­ta, kos­ka duu­nar­ieli­it­ti on ollut pet­tynyt ase­mansa heiken­tymiseen. Ahdinko on saanut demar­it vetäy­tymään siilipuo­lus­tuk­seen. Entis­es­tä edis­tyk­sen lipunkan­ta­jas­ta on tul­lut muu­tok­sen vastustaja.

Demarien ahdin­golle on help­po ilkkua, mut­ta se on kaikkien parem­paa huomista toivovien ongel­ma. Edis­tyk­sen rin­ta­maan tarvit­taisi­in myös demare­i­ta. Sik­si mei­dän kaikkien tulisi toivoa, että he pää­si­sivät henkises­tä neu­vot­to­muud­estaan ja pysty­i­sivät löytämään uuden suun­nan. Autoakaan ei ohja­ta jarrupolkimella.