Minä ja Vartiosaari

Lehdis­sä on tänään uuti­soitu edes­ot­ta­muk­sis­tani eilisessä kaupung­in­val­tu­us­ton yleiskaavakäsit­te­lyis­sä. On sik­si hyvä, että ker­ron avoimesti, mitä tapah­tui. Olin mukana yleiskaavaa käsiteltäessä, mut­ta tilal­lani oli vara­jäsen käsiteltäessä Var­tiosaaren osayleiskaavaa. Peruste­lut tähän löy­tyvät alla olev­as­ta puheen­vuoros­ta, jota en siis koskaan pitänyt.

Ilmoituk­seni äänestää Var­tiosaaren puoles­ta herät­ti suur­ta murhet­ta vihreässä ryh­mässä, mut­ta ilmoitin pitäväni pääni. Lop­ul­ta tilanne kuitenkin eskaloi­tui vaar­al­lisek­si yleiskaa­van kannal­ta. Muu­ta­ma, aivan liian moni, vihreä val­tu­utet­tu ilmoit­ti,  että jos minä en nou­da­ta ryh­män enem­mistön kan­taa Var­tiosaaren kohdal­la, he eivät nou­da­ta sitä yleiskaa­van kohdal­la. Tämä olisi voin­ut vaaran­taa koko yleiskaa­van. Kat­soin viisaam­mak­si ilmoit­taa, että nou­datan ryh­män tah­toa ja jään pois Var­tiosaaren käsit­telystä. Tämä perus­tui omaan hark­in­taani. Min­ua ei tähän pakotet­tu, sil­lä ei mitään keino­ja pakot­taa min­ua ei olisi ollut.  Nou­datin arvios­sani pien­im­män pahan peri­aatet­ta. Yleiskaa­va oli mon­ta ker­taa tärkeämpi kuin Vartiosaari.

Peruste­lut löy­tyvät tästä pitämät­tä jääneestä puheenvuorosta:

Tulen äänestämään tämän osayleiskaa­van puoles­ta ilmeis­es­ti ain­oana vihreänä val­tu­utet­tuna. Kos­ka ryh­mäni on vedonnut min­u­un tässä asi­as­sa voimakkaasti, on ehkä syytä perustel­la, mik­si näin menet­te­len. Olen myös syvästi tietoinen, että osa äänestäjistäni on ratkaisu­u­ni hyvin pet­tynyt. On äänestäjis­säni tosin niitäkin, jot­ka pet­ty­i­sivät, jos tek­isin toisin. 

 Olen ollut neu­vot­tele­mas­sa aikanaan Var­tiosaa­reen ratikkay­htey­den ja pan­nut sen aikanaan kan­natuk­seni ehdok­si lau­takun­nas­sa. Olen myös ollut aja­mas­sa Kru­unuvuoren­ran­nan ratikkasil­taa, jon­ka kan­nat­tavu­u­teen Var­tiosaaren 7000 vaikut­ta­vat merkittävästi. 

 Kun onnis­tu­in saa­maan Var­tiosaaren rak­en­tamisen ehdok­si ratikkay­htey­den, tulin samal­la saa­maan aikaan sen, että kokoomuk­sen oli pakko kan­nat­taa Kru­unusil­to­ja, kos­ka muuten ei Var­tiosaar­ta voisi rakentaa.

 Jos nyt, kun Kru­unusil­to­jen han­ke­su­un­nitel­ma on val­tu­us­tossa hyväksyt­ty ja ratikkay­hteys on merkit­ty osayleiskaavas­sa rak­en­tamisen ehdok­si, olisi min­ul­ta aika lui­hu temp­pu muut­taa omaa kan­taani nyt val­tu­us­tossa. Sel­l­ainen ei kuu­lu tapoihini.

 Olin alun perin sil­lä kan­nal­la, että var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto asun­torak­en­tamiselle Var­tiosaa­res­sa olisi tehdä siitä Itä-Helsin­gin Seurasaari, mikä edel­lyt­täisi sil­tay­hteyt­tä sekä Vuosaares­ta että Laa­jasa­losta. Tältä ajatuk­selta meni poh­ja pois, kuin Var­tiosaari-liike ilmoit­ti, ettei se hyväksy sil­tay­hteyt­tä, kos­ka saaren avaami­nen suurelle yleisölle muut­taisi sen luon­net­ta.  ”Jos sil­ta tulee, koh­ta on kallioi­hin maalat­tu graf­fite­ja.” Oli aika vaikea puo­lus­taa Var­tiosaaren varaamista pienen rajatun piirin revi­irik­si. Var­tiosaari-liike on sen jäl­keen ymmärtänyt muut­taa kan­taansa, mut­ta tämä tapah­tui liian myöhään. Asi­at oli­vat jo läht­e­neet kehit­tymään toiseen suun­taan. Kivi­nok­ka päätet­tin sääastää ja ryhdyt­ti­in kaavoit­ta­maan Var­tiosaar­ta asuinkäyttöön.

 Ymmär­rän hyvin niitä, joiden mielestä Var­tiosaaren paras­ta käyt­töä olisi ava­ta se suurelle yleisölle virk­istys­saarek­si. Niin kuin Var­tio-saari liike aikanaan sanoi, sel­l­ainen tietysti muut­taisi saaren luon­net­ta, kun kävi­jöi­den­määrä vähin­tään satakertaistuisi. 

 Var­tiosaaren rak­en­t­a­mi­nen merel­lisek­si asuinalueek­si on myös hyvä vai­h­toe­hto. Saaren hieno meren­puoleinen kallio säi­lyy, kau­ni­ista maise­mas­ta naut­tii sato­ja ker­to­ja use­ampi silmä­pari kuin nyt. Aivan var­masti saaren jäl­jelle jäävistä virk­istysalueista tulee naut­ti­maan use­ampi muual­la asu­va kuin nyt, kun paikalle pääsem­i­nen helpottuu. 

 Helsin­ki on oudol­la taval­la kään­tänyt selkän­sä saaris­tolle toisin kuin Tukhol­ma ja Göte­borg, jois­sa asu­tus on levin­nyt saari­in. Var­tiosaaren asunalue ja tule­va saaris­toratik­ka tule­vat tekemään Helsingistä  olen­nais­es­ti merel­lisem­män kaupun­gin. Var­tiosaares­ta tulee todel­la hieno asuinalue. Täl­lä on siis paljon hyviä puo­lia, vaik­ka niin olisi sil­lä Itä-Helsin­gin Seurasaarellakin.

 Saaria sinän­sä pitäisi saa­da selvästi enem­män kaikkien helsinkiläis­ten virk­istysalueik­si. On hienoa, että Val­lisaari on saatu armei­jal­ta helsinkiläis­ten käyt­töön. Pitäisi saa­da nyt kesämökkikäyt­töön pri­vati­soitu­ja saari­akin Itä-Helsin­gin edustalla.

= = =

Helsin­gin Sanomien uuti­soin­nin mukaan olen aika kan­nat­tanut saaren rak­en­tamista. Itse asi­as­sa olen ollut hyvin ambiva­lent­ti suurelle yleisölle avatun virk­istysalueen ja asuinalueen välil­lä. Suurelta yleisöltä sul­jet­tua saar­ta en sen sijaan ole koskaan näh­nyt oikeutettuna.