Ylhäältä aloitettu perustulo

Perus­tu­lon idean yhä use­ampi alkaa hyväksyä, mut­ta moni on sitä mieltä, että sen toteut­ta­mi­nen on ylivoimaisen vaikeata.

Minä olen pitkään ollut sitä mieltä, että perus­tu­loon pitäisi siir­tyä liuku­vasti aloit­taen pien­estä perus­tu­losta, joka ei riitä kor­vaa­maan syype­r­usteista sosi­aal­i­tur­vaa, mut­ta pienen­täisi sen haitallisia vaiku­tus­ta. Työ­markki­natukea esimerkik­si las­ket­taisi­in niin paljon, että se yhdessä perus­tu­lon kanssa on yhtä suuri kuin aiem­min. Näin se tuk­isi lähin­nä pieniä palkko­ja – pieni perus­tu­lo tuk­isi vain hyvin pieniä palkkoja.

Entä jos tehtäisi­inkin toisin päin? Aloite­taan pieniä palkko­ja tukev­as­ta perus­tu­losta ja siir­retään sosi­aal­i­tur­van yksinker­tais­t­a­mi­nen seu­raavi­in aske­li­in. Täl­löin perus­tu­lo on ajatelta­va negati­ivise­na tuloverona. (Negati­ivi­nen tulovero johtaa täysin samaan tulok­seen kuin perus­tu­lo.) Yksinker­tais­es­ti jatke­taan veroast­eikkoa vähän nol­lan ala­puolelle. Oheinen kuva näyt­tää tämän yksinker­tais­tet­tuna. Yht­enäi­nen punainen vii­va vas­taa tuloveroa, joka on verotet­ta­van tulon alara­jan ala­puolel­la nolla.

Katkovi­i­va kuvaa ehdo­tus­tani pien­estä perus­tu­losta. Jatke­taan veroast­eikkoa esimerkik­si sata euroa nol­la ala­puolelle. Jos ansio­tu­lot ovat tätä pienem­piä, saa negati­ivista veroa. Jos tästä saadaan hyviä koke­muk­sia, ote­taan seu­raa­va askel ja taas seu­raa­va, kunnes negati­ivi­nen tulovero jatkuu lin­eaaris­es­ti kohti y‑akselia, jol­loin olem­mekin per­in­teisessä perus­tu­los­sa (ohut viiva).

Tämä ei mak­sa paljon mitään, jos lähtöko­htana on, etteivät tulon­si­ir­rot net­tomääräis­es­ti kas­va. Niitä joko pienen­netään tuon negati­ivisen tuloveron ver­ran tai negati­ivi­nen vero saadaan aikaan ansio­tulovähen­nyk­sel­lä, joka voi olla veroa suurem­pi. (Jotkut tulon­si­ir­rot painu­vat täl­löin nol­laan, eli vähän sosi­aal­i­tur­vakin yksinker­tais­tuu jo tässä ensim­mäisessä vaiheessa.)

Voi tämän tietysti toteut­taa oikeana pienenä perus­tu­lon­akin. Sitä mak­se­taan sil­loin kaikille, mut­ta verotet­ta­van tulon alara­jaa las­ke­taan alaspäin niin paljon, että perus­tu­lo ja mak­set­ta­va vero kumoa­vat toisen­sa pis­teessä, jos­sa nyt vero­tus alkaa. Tämä poikkeaa klas­sis­es­ta perus­tu­lo­ma­llista siinä, että klas­sises­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa verotet­ta­van tulon alara­ja on yleen­sä nolla.

Perus­tu­lon muo­dos­sa tapah­tu­va on helpom­pi toteut­taa, mut­ta tuos­ta ansio­tulovähen­nyk­sen kaut­ta tapah­tu­vas­ta on helpom­pi kir­joit­taa laki.

Todel­lisu­us on yllä esitet­tyä kuvaa. Veroast­eikko ei ole lin­eaari­nen, vaan siinä on mon­ta por­ras­ta. Tämä uud­is­tuk­sen hen­gen mukaista olisi pois­taa val­tion­vero­tuk­ses­sa alin por­ras niin, että verotet­ta­van tulon alara­ja vähän nousee ja jatkaa tätä viivaa nol­lan ala­puolelle. Kun­nal­lisveroa voisi per­iä nykyiseen tapaan. Alla olevas­sa kuvas­sa on mukana tuloveroast­eikon ensim­mäi­nen progressioporras.

Näin määritel­ty pieni perus­tu­lo olisi luon­teeltaan automaat­ti­nen mata­la­palkkatu­ki. Se ei alku­vai­heessa juuri yksinker­tais­taisi sosi­aal­i­tur­vaa, mut­ta se tek­isi pieni­palkkaisen työn kan­nat­tavam­mak­si. Eniten siitä tietysti hyö­ty­i­sivät osa-aikatyötä tekevät.