Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 30.8.2016

Link­ki lis­taan tässä

Sörkan vanki­lan alueelle asukkaita 

Sörkan vanki­lan alueel­la, muurien ulkop­uolel­la, muute­taan vankein­hoidon käytössä ole­via raken­nuk­sia asuin­raken­nuk­sik­si ja raken­netaan kolme pien­tä raken­nus­ta lisää, yhteen­sä run­sas 100 neliötä. Uut­ta asuinker­rosalaa tulee vajaat 4000 k‑m² eli sata asukas­ta (elleivät asu nois­sa raken­nuk­sis­sa jo).

Iso kysymys odot­taa yhä ratkaisua: kan­nat­taisiko itse vanki­la siirtää muualle ja ottaa mit­ta­va vanki­la-alue asuntokäyttöön.

Toimis­to- ja liiketilo­jen pysäköintinormi

Helsin­ki säätelee keskus­tas­sa toimis­to­jen pysäköin­tiä mak­simi­normein tor­juak­seen katu­verkon ruuhkau­mista ja keskusten ulkop­uolel­la min­imi­normein tur­vatak­seen sen, että työn­tek­i­jät eivät pysäköi yleisille alueille.

Ydinkeskus­tas­sa mak­simi­nor­mi on tiuk­ka: korkein­taan yksi autopaik­ka 500 ker­rosneliötä kohden. Jos neliöitä on 20/naama, tarkoit­taa tämä yhtä autopaikkaa 25 työn­tek­i­jää kohden. Autopaikan voi kuitenkin vuokra­ta kau­pal­li­sista pysäköin­ti­halleista, jois­sa on pulaa asi­akkaista. Se tulee myös selvästi halvem­mak­si kuin omien paikko­jen rak­en­t­a­mi­nen, joten ei tämä työ­paik­ka-autoilua estä.

Muual­la autopaikko­jen mak­simi­normia höl­len­netään – perus­teena on, että auto­ja käyt­tävät ihmiset eivätkä neliöt ja nyky­isin toimis­toti­lan väljyy­destä tingitään.

Myös min­imi­norme­ja höl­len­netään, eli autopaikko­ja saa rak­en­taa lähin­nä oman harkin­nan mukaan, mut­ta jonkin ver­ran on kuitenkn laitettava.

Uute­na vaa­timuk­se­na on fil­lar­i­paikko­jen rak­en­t­a­mi­nen. Niitä vaa­di­taan selvästi enem­män kuin autopaikko­ja vaa­di­taan tai sal­li­taan: yksi autopaik­ka 50 neliötä kohden.

4000 neliön hyper­mar­ketil­ta vaa­di­taan 57 fil­lar­i­paikkaa ja 2000 neliön kau­pal­ta 50 paikkaa. Pitänee kysyä, mik­si hyper­mar­ket­tien nor­mi on noin löysä. (Niiden olete­taankin ole­van automar­ket­te­ja?) Tämä on siis min­imi­nor­mi. Enem­mänkin saa rakentaa.

Kat­so tarkem­min tästä

Raken­nuskiel­lon jatkaminen

Helsin­ki on lait­tanut suuren osan kan­takaupungista raken­nuskiel­toon siten, että raken­nuskiel­to kos­kee ensim­mäisen ja toisen ker­roksen myymälä- ja toimis­totilo­jen muut­tamista asuinkäyt­töön. Perus­teena on yleiskaa­va. Tätä kiel­toa on sovel­let­tu kaava­maisem­min kuin mitä meille ker­rot­ti­in, mikä on aiheut­tanut hak­i­jois­sa ymmär­ret­tävää tyy­tymät­tömyyt­tä. Narul­la ei voi työn­tää: aivan toiv­ot­ta­maan paikkaan ei saa kivi­jalka­myymälää vaik­ka kuin­ka yrit­täisi samal­la, kun kan­takaupungista on tul­lut aiem­paa selvästi halu­tumpaa asuinaluet­ta. Toimis­to­jen osalta on vähän has­sua, että samal­la kun yritetään estää toimis­to­jen muut­tamista asuinkäyt­töön, hyväksytään ase­makaavo­ja, jois­sa raken­nuk­sen ain­oa käyt­tö­tarkoi­tus on asum­i­nen. Minä esimerkik­si voisin hyvin ostaa talosta yksiön toimis­tok­si, mut­ta kaava.

Lausun­to val­tu­us­toaloit­teesta perus­taa Helsinki­in kansalli­nen kaupunkipuisto

Lausun­tolu­on­nos vas­tus­taa aja­tus­ta, kos­ka ei halu­ta val­tio­ta nyky­istä enem­pää osa­puolek­si Helsin­gin kaavoituk­seen. Onhan siinä se ris­ki, että val­tio käyt­tää lisään­tynyt­tä sekaan­tu­mis­val­taansa aivan omi­tu­isi­in tarkoituk­si­in. (Saat­te lait­taa jou­si­ammuntaradan Ruskea­suolle, jos…) Tämä voi viras­ton mukaan hidas­taa päätök­sen­tekoa entisestään.

Aloit­teen tarkoituk­se­nakin on kai ollut hidas­taa kaavoitus­ta sil­loin, kun kos­ke­taan viher­alueisi­in. Minus­ta harkin­na­nar­voinen vai­h­toe­hto olisi päätös keskus­puis­ton osayleiskaa­van laa­timis­es­ta heti, kun varsi­nainen yleiskaa­va on saatu valmi­ik­si. Tyy­tymät­tömyys kai kos­kee yleiskaa­van yleisluontoisuutta..