Elina Moisia kielsi minua kertomasta, että käsittelimme tätä 287 sekuntia (900 asukasta/sekunti) mutta kerron kuitenkin. Se ei johtunut siitä, että olisimme suhtautuneet asiaan yliolkaisesti vaan päin vastoin. Ei tässä viime aikoina ole muuta tehtykään.
Nopea käsittely johtui siitä, että asiasta oli lautakunnan lukuisissa neuvotteluissa päästy sopuun, jossa kaikki olivat mukana. Käsittely tapahtui niin, että lautakunnan puheenjohtaja teki yhdessä sovitut muutosesitykset ja minä kannatin. Se oli siinä.
Sopuun sisältyi merentäytöistä luopuminen Lauttasaaressa, Vuosaaressa Uutelan kanavan itärannan rakentamisesta luopuminen pääosin ja kymmenen hehtaarin muuttaminen keskuspuistossa asuinalueesta viheralueeksi.
Näissä neuvotteluissa on tapana päästä yksimielisyyteen, koska vanha käytäntö on, että joka ei tule mukaan sopuun, siltä otetaan pois kaikki, mitä on neuvotteluissa saavuttanut. Tylsä käytäntö, mutta monipuoluejärjestelmässä lähes välttämätön.
En oikeastaan saisi kertoa neuvotteluista mitään, mutta kerron nyt kuitenkin, että vasemmistonliiton ja demarien intressit painottuivat itään, kokoomuksen länteen ja vihreiden keskelle.
Koska oma mielenkiintoni painottui keskuspuistoon, keskityn siihen tarkemmin. Keskuspuistosta poistettiin siis 10 hehtaaria, mikä on enemmän kuin muut muutokset yhteensä.
Pirkkolan urheilupuiston kohdalta poistettiin kaksi hehtaaria paikasta, jossa puisto uhkasi kaventua kohtuuttomasti. Yleiskaavaosasto oli vihainen, mutta on jo leppynyt. Vaarantaa kuulemma alueen toimivuuden. Niin voi vaarantaakin. Politiikka olisi helppoa, jos olisi vain päätöksiä, jotka ovat kaikilta kannoilta hyviä tai huonoja.
Metsäläntien pohjoispuolelta otettiin pois kahdeksan hehtaaria. Ne maksavat kuulemma kahdeksan miljoonaa euroa /hehtaari (brutto) ja veivät asunnot melkein 2000 ihmiseltä. Kyllä, mutta minusta keskuspuistoon ei pitäisi puuttua pelkästään tonttitarjonnan vuoksi. Nuo bulevardiin rajoittuvat korttelit ovat tärkeitä kaupunkirakenteellista syistä, mutta nämä ovat vain asuntoalueita.
Kyllä keskuspuistosta otettiin. Otettu alue on suurelta osin vanhaa, 1960-luvulla metsitettyä peltoa ja Hämeenlinnan väylän melualuetta, mutta on siinä mukana alueita, jotka surettavat.
Yleiskaava on tehty isolla pensselillä niin, että pienin mittakaava on yksihehtaari. Näin seurtaavillekin pättäjille jäi paljon tapeltavaa. Erityisesti keskuspuistossa tarkempi rajanveto on tärkeää.
Lisäksi lautakunta päätti lukuisista jatkosuunnitteluohjeista, jotka virasto ilmoitti ottavansa jatkotyön perusteeksi. Seuraava suoraan päätöstiedotteesta.
Lisäksi lautakunta päättää
- todeta, että kaupunkibulevardien rakentaminen ei edellytä tiemaksujen (vast.) käyttöönottoa.
- todeta, että kaupunkibulevardien liittymäratkaisut tehdään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Liittymät voivat olla joko eritasoliittymiä tai tasoliittymiä.
- todeta, että kaupunkibulevardien toteuttamisjärjestyksestä ja mahdollisesta vaiheittaisuudesta tehdään erillinen päätös
- jatkovalmistelussa varmistettavan, että Haaganpuron arvokas taimenkanta säilyy
- jatkovalmistelussa varmistettavan, että keskuspuiston ekologinen käytävä säilyy vahvana erityisesti Pirkkolan urheilupuiston ja Maunulan majan alueella
- jatkovalmistelussa pidettävän huolta siitä, että Keskuspuistossa uurnalehto säilyy hiljentymiseen soveltuvana rauhallisena ympäristönä
- todeta, että kulttuuriympäristöt (esimerkiksi Rastilan kartano) täydennysrakentamisen alueilla tulee nähdä laajemmin kuin vain suojeltavina tai säilytettävinä rakennuksina. Kulttuuriympäristö käsittää myös piha-aluetta ja muuta ympäristöä.
- ‚että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon Tuomarinkylän ja Kivinokan alueella niiden nykyiset toiminnat
- todeta, että luonnonmukaisia metsä- ja luontoalueita tulee olla riittävä määrä rakennettujen puistojen lisäksi
- ‚että riittävät lähivirkistysalueet tulee turvata täydennysrakentamisalueilla
- ‚että rantojen avoin käyttö ja kulkureitit turvataan alueita rakennettaessa.
Yleiskaava on käänteentekevä asiakirja, suorastaan vallankumouksellinen. Se on noin 60 miljardin euron investointisuunnitelma, siis ylivoimaisesti Suomen suurin. Kaupunkirakenteessa se merkitsee voimakasta yritystä pysäyttää Helsingin seudun kehittymien amerikkalaiseksi autokaupungiksi. Tässä otetaan vahva suunta kohti tiivistä raideliikenne (pikaratikka) painotteista eurooppalaista kaupunkia. Minä olen siitä ylpeä, keskuspuistosta huolimatta.
Helsinki vastaa uuteen urbanismin aaltoon. Ei yhtä väkevästi kuin Tukholma, jota Ruotsin valtio auttaa jättipanostuksin, mutta kuitenkin.