Hitaksen tilalle kaupungin kovan rahan vuokra-asuntoja?

Helsingis­sä osa asuin­ton­teista luovute­taan Hitas-tuotan­toon. Ton­tit ovat vuokra­tont­te­ja. Asun­not tulee myy­dä ”omakus­tan­nush­in­taan” asukkaille, mikä Helsin­gin suosi­tu­im­mil­la alueil­la tarkoit­taa huo­mat­tavaa alen­nus­ta asun­non hin­nas­sa. Tosin vuokra­tont­ti nos­taa yhtiö­vastiket­ta. Jos myy asun­non, sen joutuu myymään samal­la hin­nal­la kuin sen osti, vain indek­sil­lä kor­jat­tuna. Indeksinä on ymmärtääk­seni nyky­isin jokin asun­to­jen markki­nahin­tain­dek­si Helsingis­sä. Kokoomus on vaat­in­ut Hitas-jär­jestelmästä luop­umista, mikä tarkoit­taisi, että asun­not myytäisi­in eniten tar­joav­ille, edullisil­la paikoil­la siis rikkaille ja vain heille.

= = =

Hitas jär­jestelmää on puo­lus­tet­tu esimerkik­si näin: ”Emme voi luop­ua Hitas-jär­jestelmästä, kos­ka sil­loin esimerkik­si Jätkäsaa­res­sa kävisi niin kuin Munkkiniemessä.” Asukkaik­si tulisi yksipuolis­es­ti vain rikkaita.

Munkkiniemessä 1950-luvul­la har­joitet­tu asun­topoli­ti­ik­ka oli sen ajan mit­ta­pu­un mukaan sosi­aal­ista. Oli paljon vuokra-asun­to­ja – esimerkik­si Alvar Aal­lon suun­nit­telemat Kelan vuokra-asun­not näkyvät katuku­vas­sa vieläkin. Paljon oli omis­tus-aravaa, sen aikaista Hitas-tuotan­toa. Asun­non osto­hin­taa sään­nöstelti­in ja niin sään­nöstelti­in myös myyn­ti­hin­taa, kunnes asun­not sit­ten vapautet­ti­in sään­nöstelystä. Nämä myyti­in rikkaille alku­peräis­ten omis­ta­jien kääriessä hyvän voiton itselleen. Näin Munkkiniemestä tuli Munkkiniemi.

Näin käy Hitas-asun­noille myös Jätkäsaa­res­sa. Oikein sopimuk­seen on kir­joitet­tu, mil­loin ne vapau­tu­vat hin­tasään­nöstelystä. Se aiheut­taa tolkut­toman luk­i­tus­vaiku­tuk­sen. Jos muut­taa kymme­nen vuot­ta ennen määräaikaa muualle, ei suur­ta arvon­nousua odot­tavaa asun­toa kan­na­ta mis­sään tapauk­ses­sa myy­dä. Pankkikin ymmärtää tämän ja rahoit­taa kyl­lä sijoi­tusasun­non omis­tamisen, kun var­ma tuot­to on edessä.  Hitas-jär­jestelmä murhat­ti­in lop­ullis­es­ti, kun hin­tasään­nöstelystä tehti­in määräaikainen niin, että kaik­ki vielä tietävät, mil­loin mikin asun­to vapau­tuu säännöstelystä.

Ekon­o­mistiys­täväni pitävät Hitas-jär­jestelmää aivan jär­jet­tömänä ja help­po sitä onkin kri­ti­soi­da. Mitä ideaa on arpoa huo­mat­tavia pääo­mavoit­to­ja joillekin? Erit­täin arve­lut­tavak­si tämän tekee se, että sijoit­ta­jat ovat keksi­neet, että hal­van asun­non voi lait­taa vuokralle markki­nahin­taan. Eräs pankissa toimi­va tut­tuni ker­toi, että heil­lä kaik­ki osal­lis­tu­vat Hitas-arpa­jaisi­in asuin­paikas­ta tai asun­non tarpeesta riip­pumat­ta. Jot­ta hitas ei valuisi ammat­ti­maisille sijoit­ta­jille, Helsin­ki sal­lii vain yhden asun­non per hen­ki, aviopari voi siis omis­taa niitä kak­si eikä niis­sä tarvitse asua itse.  Koko Hitas-kan­nas­ta vuokrat­tuu­na on 20, mut­ta luulen, että Kata­janokalla ja Ara­bi­an­ran­nas­sa selvästi tätä suurem­pi osu­us. Olisi hyvä tietää, paljonko näitä on, jot­ta tietäisimme mitä tuemme kun tuemme Hitas-asun­to­jen omistajia.

Hitas on tulos­sa tien­sä päähän, mut­ta jotain sen tilalle on löy­dyt­tävä. Asun­tomarkki­noil­la puo­lus­te­taan köy­himpiä ARA-asun­noil­la, mut­ta keski­t­u­loisia ei puo­lus­ta kukaan. Lähtöko­htanani siis on, ettei ole hyvä tehdä sosi­aalis­es­ti yksipuolisia asuinalueita.

Valitet­tavasti kukaan ei ole valmis­tel­lut Hitas-jär­jestelmälle vai­h­toe­hto­ja. Minus­ta sel­l­aisek­si pitäisi tehdä kaupun­gin omis­ta­mat kovan rahan vuokra-asun­not, jois­sa vuokrata­so olisi sel­l­aista VVO:n aravavuokrata­soa. (VVO ottaa vuokran­tasauk­sen nimis­sä Helsingis­sä läh­es markki­navuokraa ja käyt­tää voiton ”tasauk­seen”, jol­la matalia vuokria alen­netaan edelleen siel­lä, mis­sä asum­i­nen on hal­paa. Sik­si minus­ta VVO:lle ei pidäkään antaa enää yhtään tonttia)

Mihin tässä tarvi­taan juuri kaupun­gin omis­tamia vuokra-asun­to­ja? Peri­aat­teessa asun­to­jen korkea hin­ta houkut­telee lisää tuotan­toa ja markki­nat tasoit­tuvat. Kaupun­gin puut­tumista tähän ei tarvi­ta. Tosi­asi­as­sa asun­to­tuotan­non pul­lonkaulana on tont­tip­u­la. Niitä kaupungille ei ole varaa antaa raken­netavak­si enem­pää, kos­ka ei ole varaa asukaslu­vun kasvun vaa­timi­in investoin­tei­hin. Kun on pula ton­teista, lisä­tu­lon tulisi kohdis­tua tämän pul­lonkaulan ratkaisemiseen – siis kaupungille pul­lonkaulain­vestoin­tien rahoittamiseen.

Voisi­han kaupun­ki tietysti vuokra­ta ton­tit vuokratuotan­toon niin korkeal­la vuokral­la, että saisi saman tuo­ton sitä kaut­ta. Tarkoi­tus on kuitenkin, että asun­top­u­la joskus hel­lit­tää. Ei mikään sijoit­ta­ja voi suos­tua pysyvästi korkeaan maan­vuokraan. Osaisiko joku sitoa maan­vuokran asun­to­jen hin­tata­soon ja vapaiden markki­noiden vuokratasoon?

Jos me raken­namme Jätkäsaa­reen omis­tus-Hitas­ta, 30 vuo­den kulut­tua käy kuin kävi Munkkiniemessä. Ne ovat siir­tyneet eniten tar­joavien omis­tuk­seen. Jos me teemme kaupun­gin kovan rahan vuokra-asun­to­ja, ne tule­vat säi­lymään vuokrakäytössä. Käytän­nössä niistä tulee mon­elle nuorelle ensi­a­sun­to­ja. Suomes­sa­han kenenkään ei verosyr­jin­nän takia kan­na­ta asua vuokral­la, jos vain pystyy han­kki­maan omis­tusasun­non. Kaupun­gin kovan rahan asun­not muo­dostaisi­vat pysyvän asun­tokan­nan, joka helpot­taa nuorten aset­tumista ensim­mäiseen helsinkiläiseen asuntoonsa.

Kos­ka omis­tusasum­i­nen on pitkän päälle selvästi halvem­paa kuin vuokral­la asum­i­nen, on san­ot­tu, että tarvit­semme Hitas-jär­jestelmää aut­ta­maan pien­i­t­u­loisia omis­tusasum­isuran alku­un. Tätä argu­ment­tia en osta, kos­ka arpa­jaiset eivät ole oikea tapa toteut­taa sosi­aal­ista oikeu­den­mukaisu­ut­ta. Vuokra-asum­ista syr­jiville vero­laeille pitäisi tehdä jotain.

Helsingis­sä oli joskus han­ke aloit­taa kaupun­gin kovan rahan vuokra-asun­to­tuotan­to juuri yllä maini­tu­ista syistä, mut­ta apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pekka Kor­pinen torp­pasi sen silloin.

Helsingillä on nytkin melkein 4 000 kovan rahan vuokra-asun­toa Asun­to­hank­in­ta Oy:n omis­tuk­ses­sa. Ainakin sil­loin, kun minä vielä olin sen hal­li­tuk­ses­sa, me pyrimme vuokraa­maan näitä pieni­palkkaisille – henkilöille, jot­ka mak­soi­vat vuokransa itse.

Tätä vai­h­toe­htoa ei kuitenkaan ole valmis­tel­tu, joten tähän asun­to-ohjel­maan se ei ainakaan heti ehdi. Hitak­sel­la siis var­maan vielä mennään.

= = =

Tämä kaik­ki on siis yksi­ty­isa­jat­telu­ani eikä vält­tämät­tä edus­ta vihreän ryh­män kan­taa alka­vis­sa asunto-ohjelmaneuvotteluissa.