Mikä bulevardeissa pelottaa?

Ris­tiri­itaisia tun­tei­ta ovat herät­täneet Helsin­gin suun­nitel­mat muut­taa moot­tori­ti­et Kehä I:n sisäpuolel­la talo­jen reunus­tamik­si bule­vardeik­si niin, että asun­to­ja syn­tyy noin 80 000 asukkaalle.

Pari­in yleiseen argu­ment­ti­in on vastattava.

Siir­tyvätkö ruuhkat naa­purikun­ti­in. Helsin­gin sisään­tu­lotei­den kap­a­siteet­ti ei laske ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, että nuo 80 000 asukas­ta asutet­taisi­in muualle kan­takaupunki­in. Kehä I:n sisäpuolelle on tulos­sa 150 000 asukas­ta. Nykyisel­lä liiken­nemuo­to­jakau­mal­la tämä ihmis­määrä tukkisi kan­takaupun­gin katu­verkon täysin. Sik­si panos­te­taan joukkoli­iken­teeseen. Bule­varde­ja pitkin kulk­isi pikaratikoi­ta, jot­ka ainakin vält­tävät ruuhkat. Sisään­tu­lotei­den kap­a­siteetin rajoit­ta­ja on vas­taan­ot­ta­van katu­verkon kap­a­siteet­ti, eikä se tässä muu­tu miksikään.

Vaik­ka Helsin­ki ei muut­taisi sisään­tu­loteitä bule­vardeik­si, se jou­tu­isi joka tapauk­ses­sa sään­nöstelemään niistä katu­verkkoon tule­vaa liiken­nemäärää liiken­neval­oil­la – kuten sään­nöstelee nytkin.

Sijoite­taan Helsin­gin seudulle kaavail­lut 600 000 lisäa­sukas­ta miten tahansa, auton käyt­tö vaikeu­tuu, kos­ka katu­verkko ei vedä. Bule­var­di­vai­h­toe­hto vaikeut­taa sitä vähem­män kuin sama määrä asukkai­ta sirotel­tuna kehyskuntiin.

Yhteen las­ket­tu­ja mat­ka-aiko­ja bule­vardit lyhen­tävät, kos­ka bule­var­di­en asukkaiden mat­ka-ajat ovat paljon lyhyem­piä kuin jos hei­dät sijoitet­taisi­in kehyskun­ti­in. Kos­ka bule­vardit ovat joukkoli­iken­nevyöhyket­tä, asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen sinne vähen­tää ruuhkia ver­rat­tuna, että sama asukas­määrä raken­net­taisi­in autovyöhykkeelle.

Siir­tyvätkö työ­paikat ulos Helsingistä?

Olisi hyvä jos siir­ty­isi, kos­ka työ­matkali­ikenne Helin­gin sisäl­lä vähenisi. Voi käy­dä niin, että pääkaupunkiseudun henk­i­nen eriy­tymi­nen kant­gakaupunki­in ja kehätei­den kaupunki­in syve­nee. Kuitenkin 150 000 lisäa­sukas­ta Kehä I:n sisäpuolel­la takaa­vat sen, että Helsin­gin kan­takaupun­ki säi­lyy houkut­tel­e­vana paikkana myös työ­paikoille, vaik­ka pen­delöin­ti vähenisi. Suurin osa kan­takaupunki­in töi­hin tule­vista tulee joukkoli­iken­teel­lä ja tästä enem­mistö raideli­iken­teel­lä, joten Helsingis­sä töis­sä käymi­nen ei vaikeudu kuin vähem­mistön osalta.

Miten käy helsinkiläis­ten yri­tys­ten, kun Nur­mi­järveltä ei kan­na­ta tul­la keskus­taan kaup­paan? Ne bule­var­di­en 80 000 asukas­ta kom­pen­soi­vat nur­mi­järveläis­ten asioin­ti­matko­jen vähen­tymisen moninker­tais­es­ti.

Halu­aako kukaan asua bule­var­di­en var­rel­la? Aika hyvin ovat Man­ner­heim­intien ja Mäkelänkadun asun­not men­neet kau­pak­si. Jos ei halua, niitä ei tietenkään toteuteta, kos­ka asun­to­ja ei sil­loin saa­da myydyksi.

Alen­taako kan­takaupunki­in rak­en­t­a­mi­nen asun­to­jen hin­to­ja kan­takaupungis­sa? Peri­aat­teessa kyl­lä, mut­ta ei se ihan var­maa ole. Mitä enem­män ihmisiä asuu kan­takaupungis­sa, sitä enem­män kaik­ki mie­lenki­in­toinen keskit­tyy sinne ja sitä suosi­tum­mak­si voi asum­i­nen kan­takaupungis­sa muut­tua. Se kuitenkin on var­maa, että kan­takaupunki­in rak­en­t­a­mi­nen tekee asumis­es­ta halvem­paa kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la. Naa­purikun­nista ja myös Helsin­gin lähiöistä saa tämän jäl­keen asun­to­ja halvem­mal­la, kos­ka tulee kil­pail­e­vaa ja mon­en mielestä parem­paa tar­jon­taa. Asumisen hin­nan alen­tu­mis­ta­han tässä yritetään tavoitel­la, mut­ta voi silti olla, että juuri tätä naa­purikun­nat bule­vardeis­sa pelkäävät.