Kaupunkisuunnitelulautakunnan lista 8.12.2015

Ihan mah­do­ton esi­tys­lista. Tähän solahti use­ampi tunti.

 

Kään­teen­tekevä tiivistyskaa­va Mellunmäessä

Aivan Mel­lun­mäen metroase­man vier­essä yksi­tyi­nen asun­to-osakey­htiö (juridis­es­ti kak­si yhtiötä?) halu­aa purkaa van­hat, perusko­r­jausikään tule­vat raken­nuk­set ja rak­en­taa uudet. Uusia tulee vähän aiem­paa enem­män, raken­nu­soikeus 5,4 –ker­tais­tuu 11 400:sta 61 600 k‑m²:iin. Kort­telin asukaslu­vuk­si tulee noin 1  500, mis­sä on lisäys­tä 1 200. Ajatuk­se­na on, että nykyiset asukkaat saisi­vat uudet asun­not putkire­mon­tin hin­nal­la. Ensin raken­net­taisi­in sen ver­ran uusia asun­to­ja, että puret­tavien van­ho­jen talo­jen asukkaat pää­sevät muut­ta­maan uuteen koti­in ennen kuin van­ha puretaan.

Kaa­van toteu­tu­mi­nen ei ole var­maa, vaik­ka val­tu­us­to tämän hyväksy­isi. Taloy­htiö­sisä tämä vaatii yksimielisen päätök­sen. Vaik­ka ylivoimainen enem­mistö on suun­nitel­man kan­nal­la, yksimielisyys on kova vaa­timus. Tekeil­lä onkin lain­muu­tos, jos­sa määräen­em­mistö riit­täisi. Kat­so­taan, miten sen käy.

Nämä 1960-luvun talot suun­nitelti­in alun perin ker­takäyt­töisik­si ja puret­taviksi ennen ensim­mäistä putkire­mont­tia. Jos tämä han­ke ja sen edel­lyt­tämä lain­muu­tos menee läpi, purka­va saneer­aus voi yleistyä.

Kuten kuvas­ta näkyy, aika rajusti han­ke eroaa ympäristön mit­takaavas­ta. Olen toivonut, että väljästi raken­net­tu­ja lähiöitä tiivis­tet­täisi­in, mut­ta tässä ollaan kyl­lä aivan ylärajoilla.

Jos tästä tulisi ennakko­ta­paus purkavalle saneer­auk­selle, säästy­isi val­tavasti maa­ta rak­en­tamiselta ja paljon voitaisi­in viher­aluei­ta pelas­taa samal­la, kun lähiöistä tulisi esikaupunkialuet­ta ja niiden palve­lu­ta­so paranisi olennaisesti.

Lau­takun­nan puheen­jo­hta­ja, Ris­to Rauta­va on tehnyt tämän han­kkeen edis­tämisek­si todel­la paljon työtä.

Pysäköinti­nor­mi on 1/120 k‑m², eli ton­tille pitäisi lait­taa 500 pysäköin­tipaikkaa. Sitä voi kuitenkin alen­taa 150 paikalla rak­en­ta­mal­la 30 yhteiskäyt­töau­to­jen paikkaa tai jos kort­teli­in tulee senio­r­i­a­sun­to­ja ja tekemäl­lä paikoista nimeämät­tömiä. Fil­lar­i­paikko­ja vaa­di­taan noin 1500.

Pohjolan­talon suo­jelu- ja tiivistyskaava

Pohjolan­ta­lo Munkkivuoren ja Niemen­mäen kupeessa pure­taan osit­tain. Ton­tille raken­netaan hyvin tiivi­in kaa­van mukaises­ti asun­to­ja noin 900 uudel­la Munkkivuore­laiselle. Tämä oli meil­lä peri­aatekysymyk­senä aiem­min. Vähän pani har­mit­ta­maan, että Huopale­hden­tien var­si on kovin vähän bule­vardi­mainen tässä ratkais­us­sa. Tosin kaa­va ei tähän pako­ta, mut­ta viite­su­un­nitel­ma ker­too, mitä on tulossa.

Pöl­lölaak­soon tuhat asukasta

MTV:n käyt­töön kaavoitet­tua toimis­toalaa muute­taan asuinko­rt­teleik­si Pasi­las­sa. Kort­telite­hokku­us yli kol­men. Kaik­ki pysäköin­tikan­nen päällä.

Malmin lento­kent­täalueen kaavarunko

(Pöy­dältä)

Niin paljon on taitet­tu peistä siitä, raken­netaanko tämä alue yleen­sä lainkaan, ettei huomio­ta ole riit­tänyt siihen, miten tämä raken­netaan. Kyse on kuitenkin pienen kaupun­gin kokois­es­ta asukas­määrästä. Min­ulle ei ole tul­lut lau­takun­nan tahol­ta muu­tosesi­tyk­siä, enkä sel­l­aisia aio esit­tää minäkään, ellei jotain olen­naista ilmene. Tämä on siis vain kaavarunko, peri­aate, ei päätös lainkaan, mut­ta tosi­asi­as­sa hyvin merkittävä.

Pohjolan asuinalue Lap­in­mäen­tien var­rel­la suojellaan

Nykyti­laan sal­li­taan vain vähäisiä muu­tok­sia. Ullakolle asum­ista ja maan­ta­son ker­roksis­sa varas­toti­laa voi mah­dol­lisuuk­sien mukaan muut­taa asuinkäyt­töön. Päiväkodin voi kor­va­ta suuremmalla.

Roi­hu­pel­toon ammat­tiopis­ton toimipiste

Staran ja liikun­tavi­ras­ton toimin­not lähtevät ja ton­tille raken­netaan suurehko raken­nus ammat­tiopis­tolle logis­ti­ik­ka-alan opin­to­ja varten. Suomek­si kyse lie­nee rekkakuskeista.

Has­sua. Tämä kuu­luu Var­tiokylän kaupunginosaan.

Lasitus­li­ik­keelle toim­i­ta­lo Roihuvuoreen

Stadin ammat­tik­oulun tilat suo­jel­laan samal­la, kun niitä saa laa­jen­taa 2000 k‑m². Viereiselle ton­tille, Por­vooseen johta­van pyörä­tien viereen raken­netaan toim­i­ti­lat lasitus­li­ik­keelle. Liiken­nevihreää hyö­tykäyt­töön. Toiv­ot­tavasti fil­lariy­hteys pysyy auki raken­nustöi­den ajan.

Tiivistyskaa­va Tuulimyl­lyn­tie 3:ssa Myllypurossa

Raken­netaan kuusik­er­roksi­nen ker­rosta­lo ole­mas­sa ole­vien raken­nusten lomaan. Uusia asukkai­ta noin 120. Nykyisessä ker­rostalokaavas­sa tont­tite­hokku­us on 0,66.

Vaikein­ta tässä kaavas­sa oli taas ker­ran pysäköinti.

Plan­mecalle koulu­tustilo­ja rantaan Vuosaaressa

Plan­meca halu­aa koulut­taa ham­maslääkärikalus­ton­sa käyt­täjiä hulppeis­sa maise­mis­sa. Yhtiöl­lä on Louhiniemen­ran­nas­sa Meri-Rasti­las­sa sauna. Nyt yhtiö halu­aa 400 k‑m²:n koulu­tusti­lat saunan viereen. Tästä on vähän urputet­tu etukä­teen. Mis­sä muus­sa kaupungis­sa hyvän­sä noin tärkeä ja hyvin men­estynyt yri­tys saisi tah­ton­sa läpi, mut­ta Helsingis­sä kaik­ki on toisin. Tässä asi­as­sa ymmär­rän Plan­mecaa parem­min kuin Hert­toniemen kaavoituksessa

Hämeen­tien pyörätiet

Nyt tämä menee lop­ul­ta päätök­seen, kun val­tu­us­to­ryh­mät ovat asi­aa käsitelleet. Kokoomuk­ses­sa asi­aa on vas­tustet­tu tiet­tävästi kiivaastikin. Jos esi­tys ei nyt läpäise lau­takun­taa, se tulee val­tu­us­toon joka tapauk­ses­sa kun­ta­laisa­loit­teen kautta.

Kokoomuk­ses­sa on ollut halu­ja kokeil­la tätä. Kun­nol­lista koet­ta ei voi jär­jestää, kos­ka toimi­ak­seen jär­jeste­ly edel­lyt­tää raitio­vaunukisko­jen siir­toa. Kiskot pitää vai­h­taa joka tapauk­ses­sa. Olisi hölmöä uusia ne nyt van­haan paikkaan ja pian sen jäl­keen siirtää ne toiseen paikkaan.

Kun­non flaidis?

Asuin­talo­jen pysäköintinormi

Normia hie­man lieven­netään ja muute­taan samal­la yksi­tyisko­htaisem­mak­si. Tois­taisek­si pysäköin­ti­vaa­timuk­set ovat estäneet täy­den­nys­rak­en­tamista kan­takaupungis­sa. Nyt tätä lieven­netään olen­nais­es­ti niin, että pysäköin­tipaikko­ja ei vaa­di­ta, ellei raken­nu­soikeus nouse 1200 k‑m2. Joskus aiem­min saat­toi käy­dä jopa niin, että yhden ullakkoa­sun­non rak­en­t­a­mi­nen olisi laukaissut normin koko talolle, eli olisi edel­lyt­tänyt parinkymme­nen autopaikan rak­en­tamista noin sadan­tuhan­nen euron kappalehintaan.

Peri­aat­teessa olen sitä mieltä, ettei kaavoit­ta­jan pitäisi pakot­taa rak­en­ta­maan autopaikko­ja. Riit­tää, että pysäköin­tiä kadun­var­sis­sa säädel­lään niin, ettei vapaa­matkus­t­a­mi­nen kan­na­ta. Japanis­sa auton ostamisen edel­ly­tyk­senä on, että pystyy ker­tomaan, mis­sä aikoo sitä säi­lyt­tää. Näin päin pakol­lisu­u­den pitäisi tääl­läkin olla. Nyt pakote­taan mak­samaan pysäköin­nistä jos ostaa asun­non, kun pitäisi pakot­taa mak­samaan siitä, jos ostaa auton.

Mon­es­sa euroop­palaises­sa kaupungis­sa autopaikkanormeista on luovut­tu keskus­taa lähel­lä olevil­la alueil­la tai nor­mi on muutet­tu maksiminormiksi.

Autopaikkanormia on perustel­tu yhteis­maan ongel­mal­la, kun jokaisen kan­nat­taa jät­tää paikat rak­en­ta­mat­ta ja yrit­tää pysäköidä ilmaisek­si kadun varteen.

Jos on mah­dol­lista vaa­tia pysäköin­tipaikko­ja uud­is­tuotan­nol­ta vaik­ka niitä ei ole vaa­dit­tu van­hoil­ta raken­nuk­sil­ta, on mah­dol­lista myös päät­tää, ettei uud­is­tuotan­to oikeu­ta asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen. Mitään yhteis­maan ongel­maa ei syn­ny, kun kadun­var­sipysäköin­ti mak­saa 4 €/tunti.

Minä halu­aisin toisin sanoen ratkaista kysymyk­sen pysäköin­tipaikko­jen oikeas­ta määrästä markki­nae­htois­es­ti. Niitä pitäisi rak­en­taa niin paljon kuin mak­suhalukas­ta kysyn­tää on. Täl­lä asial­la on varsin suuri taloudelli­nen merk­i­tys. Nyt näitä pakol­lisia pysäköin­tipaikko­ja määrätään raken­net­tavak­si sadan miljoo­nan euron edestä. Raken­nus­li­ik­keet valit­ta­vat, etteivät ne saa myy­dyk­si paikko­ja, vaik­ka tar­joa­vat niitä ali­hin­taan – ovat siis jo siirtäneet osan pysäköin­nin kus­tan­nuk­sista asun­to­jen hintoihin.

Ekon­o­mistik­oulu­tuk­sen saa­neen on vaikea ymmärtää, ettei tavoiteltaes­sa opti­maal­ista määrää pysäköin­tipaikko­ja yhtälössä ole lainkaan para­met­ri­na hin­taa. Eihän opti­maa­li­nen pysäköin­tipaikkamäärä voi mitenkään olla samaa siel­lä, mis­sä paikan hin­naksi tulee 1000 €, kuin siel­lä, mis­sä sen hin­naksi tulee 70 000 €.

Toinen vai­h­toe­hto olisi, että pysäköinti­normi­in vaikut­taisi tont­ti ja aluete­hokku­us. Tiivi­is­sä asumises­sa joukkoli­iken­teen käyt­tö on yleisem­pää, kos­ka palve­lu­ta­so on parem­pi ja vas­taavasti pysäköin­tipaikko­jen hin­nat aivan olen­nais­es­ti korkeammat.

Fil­lar­i­paikko­ja on paikas­ta riip­pumat­ta 1/30 k‑m2 eli noin kolmea asukas­ta kohden neljä.

Aion pyytää tämän pöy­dälle tarkem­paa pohd­in­taa varten.

Toim­i­tilo­jen parkkinormi

Eri vyöhykkeil­lä on joko mak­si­mi, min­i­mi nor­mi tai molem­mat. Kan­takaupunkia luku­un otta­mat­ta en säätelisi lainkaan, enkä kan­takaupungis­sakaan sit­ten, kun meil­lä on ruuhka­mak­sut. Pöy­dälle tämäkin.

Katupi­irus­tuk­sia Jätkäsaaressa

Nämä ovat olleet meil­lä kaavo­jen kanssa alus­tavina suun­nitelmi­na, enkä huo­man­nut alus­tavas­sa tarkastelus­sa mainit­tavia muutoksia.

Viimek­si listal­la oli asun­to­ja 37 500 asukkaalle. Niistä Malmin lento­kent­täalue jäi pöy­dälle, muut 12 500 menivät läpi. Nyt on 3 500 asukas­ta lisää. Yhteen­sä 41 000 asukas­ta. Tästä on hyvä jatkaa.

 

Huh huh!