Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.10.2015

Yleiskaa­va.

Tätä pan­naan pöy­dälle vielä ker­ran neu­vot­telu­ja varten. Lau­takun­ta käy sun­nun­taina tutus­tu­mas­sa keskuspuistoon.

Kuninkaan­tam­men alueen ase­makaa­van muutos

Pöy­dältä. Kokoomus oli pyytänyt pöy­dälle, joten var­maakin jokin vas­tae­si­tys on tulossa.

Hert­toniemen yri­tysalueen suunnitteluperiaatteet

Vihreät ovat tässä jok­seenkin yksin eri mieltä. Me halu­aisimme tästä sekoite­tun toim­i­tilo­jen ja asumisen alueen. Pohjo­is­maid­en suurin autokau­pan keskit­tymä on kyl­lä aivan väärässä paikas­sa, eikä paikkaa tee oikeam­mak­si se, että moni autokaup­pa halu­aa tähän keskit­tymään. Moni autokaup­pa halu­aisi keskit­tymään, oli se sit­ten mis­sä hyvänsä.

On san­ot­tu, että kyl­lä autoli­ikkei­denkin on voita­va olla lähel­lä metroase­maa, kos­ka jos vie euron huoltoon, on hyvä päästä metrol­la pois ja taas hake­maan autoa. Argu­mente­ja kan­nat­taisi määräl­listää. Jos nuo autoli­ik­keet syr­jäyt­tävät metroase­man vier­estä kymme­nen tuhat­ta asukas­ta. Se on paljon enem­män kuin ne muu­ta­makym­men­tä käyn­tiä autoli­ikkeis­sä kävi­jää päivittäin.

Elämä on kulkenut Hert­toniemen teol­lisu­usalueen ohi. Jos minä olisin perus­ta­mas­sa teol­lisu­usyri­tys­tä pääkaupunkiseudulle, en perus­taisi sitä Hert­toniemeen vaan jon­nekin Kehä III:n tienoolle. Jos Van­taa olisi aikanaan liitet­ty Helsinki­in, emme esit­täisi teol­lisu­usaluet­ta tähyän, kos­ka parem­pia paikko­ja löy­ty­isi Van­taan alueelta.

Tämä olisi eri­no­mainen paik­ka itähelsinkiläisek­si työ­paikkakeskit­tymäk­si. Nyt itseään kun­nioit­ta­va toimis­to ei sinne tule, kos­ka alue on toiv­ot­toman rähjäisen näköi­nen ja sel­l­aise­na pysyy, kos­ka kiin­teistöjä ei kan­na­ta kunnostaa.

Viras­ton suun­nitel­mas­sa hyvää on alue, jos­sa voisi olla kaiken­laista pikkuko­r­jaamoa ja jooga-salia, mut­ta nämä voivat hyvin sijai­ta asuin­talo­jen alakerrassa.

Yleiskaa­van suuri ongel­ma on, että sen vaa­timia investoin­te­ja ei voi läh­eskään mak­saa ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loil­la. Kaa­vat­alous on miinuk­sel­la mil­jardi­tolkul­la. Tässä meil­lä olisi kaupun­gin omis­ta­maa raken­nus­maa­ta, joka on otet­tavis­sa käyt­töön erit­täin pienin investoin­nein. Jos tähän kaavoitet­taisi­in asun­not 15 000 ihmiselle, kaa­vat­alous olisi tältä osin sato­ja miljoo­nia plus­sal­la. Joskus kaupun­gin raha on kokoomuk­selle todel­la rakas­ta, joskus taas sitä haaskataan surutta.

Plan­mecan toim­inta alueel­la on voita­va tur­va­ta. Jos me olemme suun­nit­tele­mas­sa asun­to­ja kaupunkibule­var­di­en var­relle, ei muu­ta­ma rek­ka voi olla kohtu­u­ton häiriö.

Myl­ly­puron kak­si tiivistyskaavaa

Nämä lähetet­ti­in lausun­noille 27.1.2015. Kyseessä on kak­si vaa­ti­ma­ton­ta tiivistyskaavaa lähel­lä Myl­ly­puron metroase­maa. Lau­takun­nas­sa olisi ollut halua tiivistää enem­mänkin, mut­ta autopaikkanor­mi tuli vas­taan. Uusia asukkai­ta tulee noin 750.

Karhunkaa­jan suunnitteluperiaatteet

Jok­er­il­in­jan var­relle, Myl­ly­puron eteläpuolelle Viik­in­tien ja Viilar­in­tien rajaa­malle alueelle suun­nitel­laan kaavoitet­tavak­si asun­to­ja run­saalle neljälle tuhan­nelle hen­gel­lä jok­eripysäkin läheisyy­teen. Kaa­va on varsin tehokas. Tämä ei ymmärtääk­seni voi toteu­tua vielä vähään aikaan, kos­ka suun­nitel­ma perus­tuu vas­ta käsit­telyssä ole­van yleiskaavaan, joka tulee lain­voima­sisek­si ehkä vuon­na 2018, mut­ta on kiitet­tävää aloit­taa ase­makaavo­jen suun­nit­telu jo nyt.

Län­sisa­ta­man liiken­ney­hteyk­sien vai­h­toe­htoiset ratkaisut

On tutkit­tu tolkut­toman kalli­it­ta sil­ta- ja tun­neli­v­ai­h­toe­hto­ja Län­sisa­ta­man alati kas­va­vat liiken­teen ohjaamisek­si pois Län­siväylältä, mut­ta rahat on lop­pu. Niin­pä päädytään pien­imuo­tisi­in kaista- ja suo­jatiejär­jeste­ly­i­hin, jot­ka mak­sa­vat noin viisi miljoon­aa euroa.

Meche­lininkadul­ta pois­te­taan suo­jatie Itämerenkadun päästä, jol­loin jalankulk­i­joiden on kier­ret­tävä aliku­lun kaut­ta ja Porkkalankadun suun­tainen suo­jatie Län­siväylän alus­ta, mikä tietääkin sit­ten vähän pidem­pää kier­tomatkaa tai sitä, ettei kul­je sil­lä puolel­la Porkkalankat­ua lainkaan.

Itäisen baanay­htey­den liiken­nesu­un­nitel­ma välil­lä Kulosaaren sil­ta Herttoniemi 

Tässä on erikoisuute­na uusi käsite, pyöräkatu, jota kuitenkaan lain­säädän­tö ei Suomes­sa tunne. Muis­sa mais­sa se on kyl­lä käytössä. Tämä on taas yksi osoi­tus pyöräi­lyn heikos­ta ase­mas­ta Suomes­sa ver­rat­tuna nyt vaikka­pa Saksaan.

Tarkoituk­se­na on, että autoli­iken­teen tulisi sopeu­tua pyöräi­lyn nopeu­teen. Ymmärtääk­seni muual­la sään­tönä on, ettei auto saa ohit­taa pyöräkadul­la pyöräilijää.

Kat­so­taan, miten jär­jeste­ly tulee toimimaan.

Ajan tuo­ta kaut­ta fil­lar­il­la hyvin usein. Kaupun­ki kaavailee, että Por­vooseen päin men­täessä jatket­taisi­in Itäväylän koil­lispuolel­la ohi Hert­toniemen metroase­man ja men­täisi sieltä han­kalan aliku­lun ali Itäväylän toiselle puolelle. Minä vai­h­dan puol­ta jo ennen Nau­ris­saar­ta ja niin tekevät melkein kaik­ki muutkin.