Aalto-yliopiston tutkimus kaupunkirakenteen vaikutuksesta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen

 

Hesari uuti­soi Aal­to-yliopis­ton tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan keskus­ta-asu­jan hiil­i­jalan­jäl­ki onkin suurem­pi kuin muiden eikä tämän takia pitäisikään tiivistää kaupunki­raken­net­ta. Tulos on täysin päin­vas­tainen kuin jok­seenkin kaik­ki maail­mal­la asi­as­ta tehdyt tutkimuk­set. Kos­ka itse tutkimus­ta ei ole julka­istu netis­sä, ei sitä voi arvioi­da, vaan on Hesarin uuti­soin­nin varas­sa. Sik­si emme voi tietää, ovatko tutk­i­jat itse tulkin­neet tulok­sia eri­tyis­es­ti kausali­teetin osalta niin kuin Hesari on väit­tänyt vai menevätkö tulkin­nat Hesarin piikkiin.

Niin­pä halu­an esit­tää kolme kysymystä:

Mil­lä logi­ikalla on las­ket­tu läm­mi­tyk­sen hiilijalanjälki?

Onko käytet­ty (taas) virheel­lis­es­ti sähkön­tuotan­non keskimääräisiä päästöjä mar­gin­aalin sijas­ta? Siihen vähän viit­taa väite, että kaukoläm­mön (voimalaitok­sen jäteläm­pö) hiil­i­jalan­jäl­ki olisi suurem­pi kuin maaläm­pöpump­pu­jen. Jokainen sähkönku­lut­ta­ja käyt­tää viimeistä voimalaitos­ta, joka on 70 % vuo­den tun­neista ja jok­seenkin koko läm­mi­tyskau­den kivi­hi­ililauhde­voimala jos­sain päin Pohjo­is­mai­ta tai Euroop­paa. Sil­loin maaläm­pöpu van­ha kir­joituk­seni vuodelta 2008 (kts ). Tilanne voi olla toinen tule­vaisu­udessa, jos maa­han tulee kak­si ydin­voimalaa lisää ja jos uusi­u­tu­van sähkön tuotan­to vähen­tää niiden tun­tien määrää vuodessa, jol­loin kivi­hi­ililaude on mar­gin­aalis­sa, mut­ta tois­taisek­si on näin.

 Mihin perus­tu­vat tiedot city-ihmis­ten kulutuskorista?

Onko kulu­tusko­ri vain esti­moitu tulo­jen perus­teel­la koko maan kulu­tustiedoista, jol­loin keskus­ta-asu­jien kulu­tusko­ri on esti­moitu tosi­asi­as­sa varakkaiden ei-keskus­ta-asu­jien kulu­tusko­rista? Yleinen ole­tus on, että keskus­tois­sa asu­vat käyt­tävät enem­män urbaane­ja palvelu­ja (kahvi­lat, rav­in­to­lat, kult­tuuri) kuin ne, joiden saatavil­la näitä palvelu­ja ei ole. Jos ei ole tehty eril­listä koti­talous­tutkimus­ta vain city-ihmisi­in kohdis­tu­vaa koti­taloustiedustelua, kyse ei ole tutkimus­tu­lok­ses­ta lainkaan.

Väitetäänkö kausali­teetin todel­la menevän niin päin, että asuinen tiivi­is­sä kaupun­ki rak­en­teessa aiheut­taa ihmis­ten vaurauden?

Kil­pail­e­va seli­tys on, että kun keskus­ta-asum­i­nen on niin halut­tua kuin on, tavoitel­tu­i­hin asun­toi­hin valikoituu vau­rai­ta ihmisiä. Jos tutk­i­joil­la on näyt­töä siitä, että näistä ihmi­sistä on tul­lut rikkai­ta, kos­ka he asu­vat keskus­tois­sa eikä päin­vas­toin, sil­loin tutkimus on pal­jas­tanut jotain todel­la merkit­tävää. Vai olisiko HS vähän oikaissut artikkelissaan?

Jos muut­to tiivi­iseen kaupunki­rak­en­teeseen lisää tuot­tavu­ut­ta niin paljon, että köy­hä muut­tuu rikkaak­si, on kek­sit­ty ratkaisu Suomen talousongelmiin!