Työajan pidentäminen on huono keino

Kokoomuk­sen Arto Sato­nen esit­tää, että Suomes­sa pitäisi viikko­työaikaa piden­tää nykyis­es­tä 37,5 tun­nista 40 tun­ti­in eli 6,7 pros­en­til­la. Päivä pitenisi siis puolel­la tun­nil­la. Satosen mukaan näin tor­jut­taisi­in työttömyyttä.

Ensiku­ule­mas­ta voisi ajatel­la, että työa­jan piden­nys lisää työt­tömyyt­tä, kun saman työmäärän pystyy tekemään pienem­pi määrä ihmisiä. Sato­nen tähtää tun­tipakan alen­tamiseen 6,7 pros­en­til­la, minkä hän uskoo paran­ta­van kil­pailukykyä niin paljon, että työl­lisyys kuitenkin paranisi.

Usein vedo­taan globaalin kil­pailukykyyn, kun halu­taan piden­tää työaikaa tai lyhen­tää lomia. Tämä on aivan kukkua. Län­tisessä Euroopas­sa pisim­mät työa­jat ovat Kreikas­sa, Ital­ias­sa, Espan­jas­sa ja Por­tu­galis­sa ja pyhim­mät Sak­sas­sa, Alanko­mais­sa ja Nor­jas­sa. Tästä ei voi sen­tään päätel­lä, että pitkä työai­ka vaaran­taa luot­tolu­ok­i­tuk­sen, mut­ta sen se osoit­taa, ettei työa­jan pitu­udel­la ole posi­ti­ivista vaiku­tus­ta kil­pailukykyyn. Mikä vaikut­taa, on työ­tun­nin hin­ta. Jos työ­tun­nin hin­ta on vakio, voisi ajatel­la, että lyhyt työai­ka jopa paran­taa kil­pailukykyä, sil­lä juok­see­han mai­lerikin nopeam­min kuin maratoonari.

Satosen mukaan on parem­pi alen­taa palkkaa työaikaa piden­tämäl­lä kuin suo­raan kuukausi­palkkaa laske­mal­la. Pitää kuitenkin miet­tiä, mihin täl­lainen kehi­tys johtaa. Kun robot­it tekevät yhä suurem­man osan työstämme, on yksinker­ta­sis­es­ti järkevää ottaa osa tuot­tavu­u­den nousus­ta vapaa-aikana kuin kohon­neina reaali­palkkoina. Suun­ta on kohti lyhempää työaikaa, ja hyvä niin.

Paljon parem­pi ratkaisu esitetään Soin­in­vaaran ja Var­ti­aisen rapor­tis­sa lisää matalapalkkatyötä.

Suosi­tus 23: Sopimus työt­tömyys­tavoit­teesta. Työ­markki­na­jär­jestöt aset­ta­vat itselleen työt­tömyys­tavoit­teen ja sitoutu­vat solmi­maan nol­lata­son tulosopimuk­sia tai pelkästään hin­to­jen nousun kom­pen­soivia työe­htosopimuk­sia aina, kun Tilas­tokeskuk­sen mit­taa­ma työt­tömyys ylit­tää tämän tavoit­teen. Esitämme, että val­tio val­ta tämän tavoit­teenaset­telun vastapain­ok­si sitoutuu aina työt­tömyys­tavoit­teen ylit­tyessä esit­tämään suun­nitel­man siitä, miten tavoite­ta­solle päästään takaisin ekspan­si­ivisen bud­jet­tipoli­ti­ikan avulla.