Miksi päättäminen on niin vaikeata?

Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä.

Joku voisi sanoa kir­joi­tus­ta huonos­ti ajoite­tuk­si, sil­lä jo ennen Suomen Kuvale­hden tuloa pain­os­ta hal­li­tus teki joukon päätök­siä ja ennen kaikkea lupasi tehdä suuria päätök­siä jatkos­sa. Se ei poista sitä, että maamme on putoa­mas­sa muu­tok­sen kärjestä.

===

Oli Suomelta ihmeelli­nen suori­tus nous­ta sodan jäl­keen syr­jäisyy­destä, köy­hyy­destä ja mon­en mielestä taka­pa­juisu­ud­es­ta edis­tyneek­si ja vau­raak­si maak­si ja sijoit­tua kärk­i­joukkoon vähän kaikissa kan­sain­välis­sä ver­tailuis­sa. Onko kukois­tuskausi jäämässä lyhyek­si? Kovin moni vahvuuk­sis­tamme on muren­e­mas­sa yhtä aikaa.

Teol­lisu­utemme on vaikeuk­sis­sa. Per­in­teinen paperi­te­ol­lisu­us supis­tuu euka­lyp­tus­sel­lun tunkies­sa markki­noille ja paperin kulu­tuk­sen vähetessä jyrkästi print­ti­me­di­an vaikeuk­sien vuoksi.

Met­al­li­te­ol­lisu­u­den ase­ma on heiken­tynyt Kiinas­sa ja itäisen Euroopan nousun takia. Investoin­ti­tavaroiden osalta maanti­eteelli­nen sijain­timme ei voisi olla huonom­pi. Investoin­tien pain­opiste on Itä-Aasi­as­sa. Kiinas­ta kat­sot­tuna Kemin sata­ma on meriteitse etäisin sata­ma koko maailmassa.

Nokia-vetoisen IT-alan nousu taas taisi olla sel­l­ainen ihme, ettei se ehkä voin­utkaan kestää kovin kauan. Toki jäl­jelle on jäänyt paljon poten­ti­aal­ista osaamista.

Teol­lisu­u­den vaikeuk­sil­la voidaan selit­tää muutkin vaikeudet, kos­ka taloudel­lisen poh­jan pet­täessä pet­tää kaikki.

= = =

On silti itsepetos­ta väit­tää, että vaikeutemme johtu­vat vain ulkoi­sista olo­suhteista. Mik­si emme pysty mukau­tu­maan muu­tok­seen kuten muut? Ei ole riit­täväl­lä tar­mol­la jatket­tu työtä, jol­la Suo­mi trim­mat­ti­in huip­pukun­toon. Asi­at on jätet­ty jamaan, jos­sa ne oli­vat parhaina vuosi­namme. Maail­ma ei ole pysähtynyt. Jos jäämme paikallemme, mei­dän käy niin kuin meille on käymässä.

Meil­lä oli esimerkik­si aikanaan maail­man parhaisi­in kuu­lu­va ter­vey­den­huolto. Nyt se on arvioitu OECD-maid­en eri­ar­vostavimpi­in kuu­lu­vak­si. Rahaa menee enem­män, mut­ta tuo­tos on huonompi.

Hyvä sijoituk­semme Pisa-tutkimuk­sis­sa on osoi­tus pait­si hyvistä kouluista, myös las­ten hyvästä kasvuym­päristöstä. Pari­isin slum­meis­sa kas­vanei­den las­ten opet­ta­mi­nen on vaa­ti­vam­paa. Las­ten ase­ma on Suomes­sa edelleen hyvä, mut­ta liki kaik­ki muu­tok­sen suun­taa osoit­ta­vat mit­tar­it ovat punaisella.

Pekka Kuusen seu­raa­jat rak­en­si­vat Suomeen toimi­van sosi­aalipoli­it­tisen kokon­aisu­u­den teol­lisu­usy­hteiskun­nan tarpeisi­in. 1980-luvul­la työl­lisyysas­teemme oli hyvä ja sosi­aaliset erot oli­vat pieniä. Sit­tem­min rak­en­teelli­nen työt­tömyys on noin kolminker­tais­tunut. Teol­lisu­usy­hteiskun­nan sosi­aalipoli­ti­ik­ka ei toi­mi enää jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sa, mut­ta yri­tyk­set ajan­mukaistaa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ovat ker­ta ker­ran jäl­keen kaatuneet. Seu­rauk­se­na on rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä ja syr­jäy­tymistä. Sosi­aalipoli­ti­ik­ka vie enem­män rahaa ja toteut­taa tehtävään­sä huonom­min. Yhteiskun­nal­lis­ten ero­jen kasvu naker­taa luot­ta­mus­ta ja sosi­aal­ista pääo­maa, joka on ollut keskeisiä vahvuuksiamme.

Siir­tymi­nen teol­lis­es­ta yhteiskun­nas­ta urbaani­in palveluy­hteiskun­taan on val­taisa ja vält­tämätön muu­tos, jon­ka seu­rauk­se­na vetovoimaisim­mat kaupun­git kas­va­vat nopeasti. Kaupunkiseu­tu­jen hallinto ei ole pysynyt muu­tok­sen vauhdis­sa. Kun­tien osaop­ti­moin­nin seu­rauk­se­na kaupunkimme rak­en­tu­vat huonos­ti. Tästä mak­samme kym­meniä vuosia huonoina kaupunkeina ja työt­tömyytenä. Kaupunki­maiset palve­lut eivät men­esty hajanaises­sa yhdyskun­tarak­en­teessa. On myös liikaa taan­tu­via kaupunke­ja, kos­ka alue­poli­ti­ik­ka on yhä viritet­ty ehkäisemään maal­ta­pakoa, vaik­ka muut­toli­ike on kaupunkien välistä.

Lis­taa voisi jatkaa. Olemme jäämässä jäl­keen tieteel­lisessä tutkimuk­ses­sa ja osaamises­sa. Tietotekni­ikan käyt­tö julkises­sa hallinnos­sa on alkeel­lista ver­rat­tuna vaikka­pa Viroon, vaik­ka sen alan piti olla vahvuuk­si­amme. Ja niin edelleen. Meistä on tulos­sa van­hanaikainen yhteiskun­ta. Mik­si meil­lä ei enää pystytä päätöksiin?

= = =

En tiedä, miten hyviä päätök­siä Kekkosen aikana tehti­in, mut­ta minus­ta Lip­posen hal­li­tuk­set oli­vat viimeisiä, joil­la oli kykyä isoi­hin päätök­si­in. En ollut kaikesta samaa mieltä, mut­ta oli hyvä, että ongelmille tehti­in ylipäätän­sä jotain.

Voidaan selit­tää päät­täjien henkilöko­htaisil­la omi­naisuuk­sil­la, ettei samaan pystytä enää, mut­ta se on huono seli­tys. On kokeil­tu kaik­ki kolme mah­dol­lista kah­den suuren puolueen varaan rak­en­tu­vaa hal­li­tus­po­h­jaa, eikä yksikään ole toimin­ut. Mut­ta eipä ole saatu tulok­sia kolmikan­nas­sakaan. Jotain on muut­tunut koko yhteiskun­nas­sa eikä sitä pidä selit­tää yksilöistä käsin.

Suomen vahvu­us oli ennen pienu­u­den mah­dol­lis­ta­ma verkos­toi­tu­mi­nen.  aik­ki tun­si­vat kaik­ki ja kaikesta voiti­in neu­votel­la eikä ketään voin­ut pet­tää. Nyt verkos­toi­tu­mi­nen on huonos­sa maineessa, ellei suo­ras­taan kriminalisoitua.

Kun jokainen hoitaa vain omaa tont­ti­aan, päätök­sen­teko lohk­outuu. Kokon­aisop­ti­moin­ti kor­vau­tuu osaop­ti­moin­nil­la ja isot refor­mit pie­nil­lä hienosäädöillä.

Hallinto ei toi­mi niukku­u­den olois­sa. Kun rahaa on vähän, kaik­ki puo­lus­ta­vat vim­mais­es­ti omaansa. Val­tion raamibud­je­toin­ti on johtanut siihen, että kukin min­is­ter­iö omis­taa oman raamin­sa eikä pain­opis­teitä kyetä muut­ta­maan kuin mar­gin­aalis­es­ti. Nuoriso­taku­us­ta olti­in yksimielisiä, mut­ta rahaa tarkoituk­seen ei työmin­is­ter­iön sisältä löy­tynyt tarvet­ta vas­taavasti. Suuret sanat väljähtyivät taas hienosäädöksi.

Onko val­tion läh­es täy­delli­nen vetäy­tymi­nen teol­lisu­us­poli­ti­ikas­ta järkevää? Suomen ja Ruotsin matka­puhe­li­nosaami­nen luoti­in val­tioiden voimakkaan ohjauk­sen avul­la luo­ma­l­la NMT-stan­dar­di monien kil­paile­vien ratkaisu­jen sijaan. Nyt sel­l­ainen olisi epä­sopi­vaa val­ti­ol­lista ohjausta.