Sosiaaliturvasta vastikkeellisempaa?

Iltale­hden mukaan olen tyr­män­nyt MTV3:n haas­tat­telus­sa sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Paula Risikon esi­tyk­sen vastik­keel­lisem­mas­ta sosi­aal­i­tur­vas­ta. En tyr­mää, mut­ta asi­aan liit­tyy ongelmia.

Pohjo­is­mais­sa sosi­aal­i­tur­va, eri­tyis­es­ti nuorten sosi­aal­i­tur­va on täysin vastik­keel­lista. Se on toimin­ut kohta­laisen hyvin, parem­min ainakin kuin suo­ma­lainen rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä ylläpitävä käytän­tö. Vastik­keel­lisu­ut­ta perustel­laan nuorten aktivoin­nil­la ja totut­tau­tu­misel­la työelämään, mut­ta vastik­keel­lisu­u­den talous­te­o­reet­ti­nen perustelu on ihan muual­la. Tätä talous­te­o­reet­tista perustelua pohjo­is­maiset asiantun­ti­jat pain­ot­ta­vat sem­i­naareis­sa, vaan eivät julkisuudessa.

Jos sosi­aal­i­tur­va tar­joaa kun­nol­lisen toimeen­tu­lon, se muo­dostaa kohtu­ut­toman hyvän kil­pail­i­jan matal­im­mille palkoille. Kovin moni voisi sor­tua ajat­tele­maan, että yhdis­telmä sosi­aal­i­tur­va + jatku­va kesälo­ma on parem­pi yhdis­telmä vähän korkeampi palk­ka ja 40-tun­ti­nen työvi­ikko. Asia saadaan kun­toon joko alen­ta­mal­la sosi­aal­i­tur­vaa, nos­ta­mal­la alimpia palkko­ja tai varas­ta­mal­la työt­tömän vapaa-aika. Vastik­keel­lisu­us tarkoit­taa usein juuri vapaa-ajan varas­tamista ja vain sitä.

Kan­nus­tavu­us on aivan rik­ki ainakin Helsingis­sä, jos­sa korkeat vuokrat johta­vat siihen, että jo toimeen­tu­lo­tu­ki kil­pailee hyvin palkan kanssa. Omaa rahaa 470 euroa kuus­sa, minkä lisäk­si asumiseen 650 € eli yhteen­sä yli 1100 euroa kuus­sa parhaim­mil­laan. Asun­topoli­ti­ikas­sa pieni­palkkaiset ovat häviäjiä, kos­ka sosi­aal­i­tur­va nos­taa vuokrata­soa tois­es­ta päästä ja omis­tusasumisen vero­tu­ki tois­es­ta päästä. Pieni­palkkainen mak­saa kaiken itse ilman mitään tukia. Tässä on ongel­man ydin.

Palataan kysymyk­seen korkeam­mista palkoista myöhem­min. Jos vas­takkain on sosi­aal­i­tur­van heiken­tämi­nen kan­nus­tavu­u­den nimis­sä tai vapaa-ajan varas­t­a­mi­nen, voi vapaa-ajan varas­t­a­mi­nen lop­ul­ta olla sosi­aalis­es­ti hyväksyt­tävämpi vai­h­toe­hto. Kovin kaukana Pare­to-opti­mista se silti on. Siinä hävitetään tahal­laan työt­tömän hyv­in­voin­tia samal­la, kun se tulee yhteiskun­nalle kovin kalli­ik­si. Lähem­mäs Pare­to-opti­mia päästäisi­in jo sil­lä, että työtön saisi vali­ta joko sen alem­man sosi­aal­i­tur­van tai vapaa-ajan varas­tamisen väliltä.

Aktivoin­ti toimisi paljon parem­min, jos se edis­täisi myös päämäärää, jota sen julk­i­sis­sa puheis­sa san­o­taan edis­tävän. Työtön oppisi hyödyl­lisiä taito­ja ja saisi työkoke­mus­ta, minkä lisäk­si työ­panok­ses­ta olisi jotain yhteiskun­nal­lista hyö­tyä. Kun näitä aktivoitavia on lasken­tatavas­ta riip­puen 200 000 – 400 000, järkevän tekemisen kek­simi­nen kaikille on mah­do­ton­ta. Kun­nista sitä nyt ei ainakaan kaikille löy­dy. Kah­ta kun­nan työn­tek­i­jää kohden olisi yksi aktivoitava.

Johtaa pelkkään vas­taan haraamiseen, jos pakkoak­tivoin­ti on lähin­nä sim­pu­tus­ta: täysin hyödyt­tömäk­si koet­tua tai henkilön ammat­ti­taidon kannal­ta aivan tois­ar­voista työtä tai kurssit­tamista johonkin sel­l­aiseen, jota ei aio koskaan soveltaa. Jos­sakin tutkimuk­ses­sa osoitet­ti­in, että toimen­pitei­den kohteek­si jou­tu­mi­nen heiken­si mah­dol­lisuuk­sia työl­listymiseen, mut­ta en mene taku­useen siitä, että valikoi­tu­misongel­ma on kyseisessä tutkimuk­ses­sa pystyt­ty otta­maan huomioon.

No entä se alimpi­en palkko­jen nos­t­a­mi­nen? Sol­i­daarisia työe­htosopimuk­sia ja laki min­imi­palka­s­ta? Työt­tömien suuri enem­mistö on huonos­ti koulutet­tu­ja. Markki­na­t­aloudessa ei löy­dy työ­nan­ta­jaa, jon­ka kan­nat­taisi mak­saa noi­ta korkeampia palkko­ja. Vaik­ka huonos­ti koulute­tus­ta työvoimas­ta työ­nan­ta­jalle koitu­via kus­tan­nuk­sia ei kan­na­ta korot­taa, alim­mista palkoista käteen jäävää tuloa kan­nat­taisi nos­taa sekä oikeu­den­mukaisu­u­den että taloudel­lisen tehokku­u­den nimissä.

Tämän takia kan­natan perus­tu­loa. Yllä olev­as­ta selviää, että perus­tu­lo ei voi olla kovin korkea, ei mitenkään nyky­istä perus­tur­vaa korkeampi. Perus­tu­lo ei paran­na täysin työt­tömän taloudel­lista ase­maa, vaan pieni­palkkaisen tilan­net­ta ja tukee sel­l­aista työtön­tä, joka pyrkii han­kki­maan keikkatöil­lä lisäan­sioi­ta. Opin­to­tu­ki toimii pien­ten lisäan­sioiden osalta perus­tu­lon tavoin. Opiske­li­joiden kan­nat­taa tehdä keikkatöitä, työt­tömät eivät koske niihin kepilläkään.

Kaik­ki eivät kuitenkaan pysty lisäan­sioi­ta keikkatöil­lä han­kki­maan. Voisiko tuo pakolli­nen vastik­keel­lisu­us ollakin oikeut­ta vastik­keel­lisu­u­den avul­la paran­taa tilan­net­taan? Ne työt, joi­hin Risikko työt­tömät velvoit­taisi, muutet­taisi­in töik­si, joi­hin työt­tömäl­lä on oikeus päästä ansio­ta­soaan paran­ta­maan. Tässä voisi­vat voit­taa sekä kun­ta että työtön. Töi­hin suh­tau­tuu aivan eri asen­teel­la, jos on hakeu­tunut niihin itse eikä tul­lut pakotettuna.

Helsin­gin kaupun­ki tar­joaa töitä opiske­li­joille, jot­ka hake­vat toimeen­tu­lo­tukea kesäisin. Tämä on kaupungille läh­es ilmaista, kos­ka kaupun­ki jou­tu­isi kuitenkin mak­samaan toimeen­tu­lo­tukea noin ton­nin kuussa.