Väylämaksut ovat ristisubventioiden sekamelska

Joskus kauan sit­ten, var­maankin viime vuosi­tuhan­nel­la, liiken­nealan asiantun­ti­ja sanoi min­ulle, että Perämeren satamien pitämisessä auki talvisin ei ole kansan­taloudel­lista järkeä. Olisi paljon halvem­paa kul­jet­taa rahti junal­la Turku­un tai Han­koon kuin pitää väylät auki kym­me­nien miljoonien euro­jen kustannuksella.

Tämä tuli mieleeni, kun yritin ymmärtää jotain väylä­mak­su­ista ja niiden uud­is­tamis­es­ta. Väylä­mak­suil­la pitäisi kerätä laivoil­ta suun­nilleen väylien ylläpi­don ja jään­mur­tamisen kus­tan­nuk­set. Ihan ei per­itä, vaan parinkymme­nen miljoo­nan euron piilo­sub­ven­tio tässäkin on.

Tätä piilo­sub­ven­tio­ta paljon merkit­tävämpi on ris­tisub­ven­tioiden sekamel­s­ka, jos­sa jotkut lai­vat mak­sa­vat selvästi liikaa ja jot­ta toiset voisi­vat mak­saa aivan liian vähän. Saman voi ilmaista toisin, että osaa liiken­teestä piiloverote­taan ja osaa piilosubventoidaan.

• Kallista tavaraa kul­jet­ta­vat (Ro-ro-aluk­set) tuke­vat hal­paa tavaraa kul­jet­tavia irtolastialuksia.
• Täy­teen las­tatut aluk­set sub­ven­toi­vat vajaa­ta kuor­maa kuljettavia. (!)
• Matkus­ta­ja-aluk­set sub­ven­toi­vat rahtialuksia.
• Suomen­lah­den ja Saaris­tomeren liikenne sub­ven­toi Poh­jan­lah­den ja eri­tyis­es­ti Perämeren liikennettä.
• Har­vak­seltaan Suomes­sa käyvät aluk­set sub­ven­toi­vat lin­jali­iken­net­tä har­joit­tavia. (Suosi suo­ma­laista vaik­ka salaa!)
• Kesäli­ikenne sub­ven­toi talvili­iken­net­tä, sil­lä mak­su on sama avovesi­aikaan kuin jäis­sä kul­jet­taes­sa. Kuitenkin kaik­ista väylä­mak­suil­la peit­et­tävistä kuluista 59 pros­ent­tia koos­t­uu jään murtamisesta.

Räikeim­min yliv­erotet­tu on kesäl­lä Helsinki­in tule­van ris­teilyalus, kos­ka sen väylä­mak­sus­ta yli puo­let koos­t­uu jään­mur­tamisen kuluista ja kos­ka se käy vain ker­ran vuodessa Suomes­sa ja on matkus­ta­ja-alus. Se on tietysti oikein ris­teilyalus­ten ökyrikkaille matkus­ta­jille, joiden ris­teily on lentomatkailu­akin pahempaa ilmas­ton­raiskaus­ta. Har­mi vain, että matkalla Pietari­in ne voivat poike­ta yhtä hyvin Tallinnas­sa ja vält­tää siten osal­lis­tu­misen Perämeren talvisi­in murtajakuluihin.

Kaikki­nainen ris­tisub­ven­tio tuot­taa talousop­pi­en mukaan aina taloudel­lista tehot­to­muut­ta. Onko teol­lisu­utemme kil­pailukyky niin hyvä, että se kestää täl­laisen ylimääräisen piiloveron?

Mie­lenki­in­toisin kysymys on, onko oikein ja järkevää lait­taa muulle laivali­iken­teelle noin 50 miljoo­nan euron piilovero, jot­ta voidaan antaa perämeren talvili­iken­teelle yli 90 pros­entin alen­nus todel­li­sista aiheutuneista kuluista. Jos oikeat kus­tan­nuk­set perit­täisi­in, Oulun ja Kemin satami­in ei tulisi talvel­la laivo­ja lainkaan.

Se muu liikenne selviäisi paljon pienem­mil­lä piiloveroil­la, jos talvimerenku­lun sijaan mak­saisi­vat ne huo­mat­tavasti pienem­mät lisäku­lut, joi­ta talviset junakul­je­tuk­set pohjois­es­ta etelään aiheut­taisi­vat. Ongel­mana taitaakin olla sub­ven­tioiden piilot­tamises­sa. Ilman mitään kul­je­tuskus­tan­nusten sub­ven­tio­ta pohjoisen teol­lisu­us jou­tu­isi suuri­in vaikeuk­si­in, mikä ei var­maankaan olisi kansan­taloudel­lis­es­tikaan perustel­tua. (Tosin, kun korot ovat melkein nol­las­sa, ei pitäisi olla kovin kallista varas­toi­da tehdä sitä jaloterästä Tornios­sa varas­toon ja kul­jet­taa jäi­den lähdettyä.)

Perämeren sata­mat tietysti kär­si­sivät, jos niitä ei pidet­täisi hengis­sä muual­ta kerä­ty­il­lä avus­tuk­sil­la. Toisaal­ta jos jään­mur­tamista ei laskutet­taisi ulkop­uolisil­ta, Han­ko olisi kukois­ta­va satamakaupunki.

Min­ul­la ei ole tähän asi­aan mitään kan­taa. Halu­an täl­lä kir­joituk­sel­la vain ker­toa yllä­tyk­ses­tä, jon­ka koin asi­aan tutustuessani.