Palkan maksaminen helpommaksi

Hei­di Hau­ta­lan harmilli­nen töp­päi­ly mak­samat­tomien eläke­mak­su­jen kanssa on ikävä tapaus, joka toiv­ot­tavasti voidaan kään­tää har­maan talouden tor­jun­nan voitok­si, kos­ka nyt mak­samin­sen vaikeud­es­ta ainakin puhutaan. Kuten moni muukin, Hei­di ei ymmärtääk­seni jät­tänyt mak­su­ja mak­samat­ta tavoitel­lak­seen voit­toa itselleen, vaan vält­tääk­seen sen toiv­ot­toman paperiso­dan, joka pikku­mak­su­jen mak­samiseen menee. Hän­hän menet­ti näin tehdessään koti­talousvähen­nyk­sen, joka olisi ollut tuo­ta eläke­mak­sua paljon suurem­pi. Se, että palkan mak­sami­nen muuten kuin pimeästi on tehty hallinnol­lis­es­ti niin vaikeak­si, tuot­taa huo­mat­ta­vat vero­tu­lo­jen mene­tyk­set ja naker­taa kansalais­ten moraalia.

Nyt­tem­min palkka.fi-palvelu tekee mak­samisen paljon helpom­mak­si, mut­ta help­poa se ei ole edelleenkään. Mikä palkka.fi –palvelus­sa on sel­l­aista, että parem­minkin voisi toimia.

Ensik­sikin työn­tek­i­jästä on syötet­tävä suuri määrä tieto­ja, jot­ka julkisel­la val­lal­la on jo ole­mas­sa sosi­aal­i­tur­vatun­nuk­sen takana, mut­ta joiden han­kkimi­nen on koti­taloudelle aikamoinen rupeama.

Toisek­si ei riitä, että mak­saa mak­sut. On tehtävä sopimus jonkin eläkey­htiön kanssa ja jos työl­listää vähän pidem­mäk­si aikaa, myös sopimus tap­atur­mavaku­u­tuk­ses­ta. Tämän päälle tule­vat mah­dol­liset ulosot­tomak­sut ja työt­tömyyskas­san jäsenmaksut.

Kun kaik­ki nämä tiedot on han­kkin­ut ja sopimuk­set tehnyt, ohjel­ma las­kee hienos­ti, mitä min­nekin on mak­set­ta­va ja lähet­tää työ­nan­ta­jail­moituk­set verot­ta­jalle. Mut­ta toisin kuin vaikka­pa eloku­valip­pu­ja ostet­taes­sa, ei olekaan linkkiä mak­saa mak­su­ja tililtä, vaan verkkopank­ki on avat­ta­va erik­seen. Tieto­ja ei vält­tämät­tä tarvitse verkkopankki­in näpytel­lä, vaan ”viivakood­in” voi kopi­oi­da palkka.fi-sivulta. Min­ul­la tämä toim­into toimii jostain syys­tä huonos­ti niin, että vas­ta noin viides ker­ta onnis­tuu ja mon­ta ker­taa olen joutunut syt­tömään koneen laske­mat tiedot käsin. Voisiko ava­ta kukkaron­nyöre­jä niin, että pää­sisi mak­samaan suo­raan niin kuin elokuvalippujakin?

Mitähän jos tämän suun­nit­telisi ihan toisin?

Eikö val­tio voisi ava­ta koti­talouk­sille palvelun, johon koti­talous voisi mak­saa brut­topalkan val­tion tilille siten, että tilisi­ir­toon pan­naan vain euromäärä ja palka­nsaa­jan sosi­aal­i­tur­vatun­nus sekä ehkä tieto siitä, onko mak­su koti­talousvähen­nyk­sen alainen. Lisäk­si tarvi­taan tieto, tehdäänkö työ sivu­tu­lo- vai pää­tuloveroko­r­tilla. Kos­ka sovit­tu palk­ka on eri asia kuin brut­tomak­su, ohjel­ma ker­toisi, paljonko pitää rahaa mak­saa, jos palk­ka on vaikka­pa sata euroa. Jokainen kansalainen ilmoit­takoon tälle val­tion tilille oman palkkatilin­sä ja jos ei ole tiliä, osoit­teen­sa, johon pos­tiosoituk­sen voi lähet­tää. (Nämä tiedot ilmoite­taan nyt veroil­moituk­sen yhtey­dessä.) Sosi­aal­i­tur­vatun­nuk­sen takaa löy­tyvät ennakon­pidä­tyspros­en­tit, osoite, kotikun­ta, uloso­tot ja muu sel­l­ainen. Tuo val­tion verotil­io­hjel­ma lähet­täisi työ­nan­ta­jan brut­to­suorituk­sen edelleen eläkey­htiölle, tap­atur­mavaku­u­tusy­htiölle, ulosot­toon, verot­ta­jalle ja työn­tek­i­jälle itselleen.

Niin, mille eläkey­htiölle? Näi­den kvasiyk­si­ty­is­ten eläkey­htiöi­den vuok­si jär­jestelmää ei pidä sekoit­taa. Arvot­takoon näi­den pen­nos­ten saa­ja tai tehtäköön jokin markki­nao­su­u­teen perus­tu­va jako eläkey­htiöi­den kesken tai ohjat­takoon nämä koti­talouk­sien pikku­mak­sut vaik­ka Kevan tilille.