Paljonko pitäisi säästää?

Jot­ta hal­li­tu­so­hjel­maa nou­datet­taisi­in kir­jaimel­lis­es­ti, pitäisi val­tion talout­ta vahvis­taa viidel­lä mil­jardil­la – siis vero­ja korot­taen tai meno­ja kar­sien. Demar­it halu­a­vat ennen päätök­sen­tekoa odot­taa, jos vaik­ka seu­raa­va talousen­nuste olisi vähän parem­pi, jol­loin selvit­täisi­in vähem­mil­lä leikkauksilla.

Jotenkin näen tämän asian aivan toisin. Vakaut­tamisen tarve on yli tuon viiden mil­jardin, jos kat­somme pitkän ajan kestävyys­va­jet­ta, jol­loin pitää varautua myös min­un ikälu­okkani eläkkeisi­in ja hoidon tarpeeseen. Jos viiden mil­jardin leikkaus olisi mah­dol­lista toteut­taa heti ensi torstaista alka­en, sitä ei pitäisi mis­sään tapauk­ses­sa tehdä, kos­ka se lamaut­taisi suh­dan­tei­ta, lisäisi työt­tömyyt­tä ja tuot­taisi uuden leikkaus­tarpeen.  Liian nopeas­ta vyön kiristyk­ses­tä varoit­taa Euroop­paa jo moni sel­l­ainen taho, joka on yleen­sä saar­nan­nut menokurin puolesta.

Minä näen asian niin, että nyt voisi sopeut­taa ehkä par­il­la mil­jardil­la. Jos ne parin viikon kulut­tua tule­vat ennus­teet ovat parem­pia, sil­loin voi sopeut­taa enem­män ja jo ne ovat synkem­piä, leikkauk­sia pitää lykätä.  Miten meil­lä suh­dan­nepoli­ti­ik­ka on kään­tynyt poli­itikko­jen käsis­sä myötäsykliseksi?

Kun se kestävyys­va­jekin pitäisi hoitaa, on tehtävä jo nyt toimen­piteitä, jot­ka vähen­tävät meno­ja pitkäl­lä aikavälil­lä. Sel­l­aisia kuten esimerkik­si eläkeiän nos­to, asevelvol­lisu­usa­jan lyhen­tämi­nen ja kut­sut­tavien ikälu­okkien pienen­tämi­nen valikoival­la asevelvol­lisu­udel­la. On luovut­ta­va kus­tan­nuste­hot­tomista menoista, kuten yksi­tyisen sairaan­hoidon kelako­r­vauk­set, on nopeutet­ta­va opin­to­jen aloit­tamista korkeak­ouluis­sa järkeistämäl­lä pääsykoe­jär­jestelmää ja niin edelleen. On puu­tut­ta­va autoe­dun aliv­ero­tuk­seen ja oman auton käytön kor­vausten ylim­i­toituk­seen. On muutet­ta­va työelämän pelisään­töjä niin, että työ­nan­ta­jille on edullista pitää töis­sä vähän ikään­tyneem­pääkin väkeä. Nyt moni savuste­taan töistä 63 vuot­ta täytet­tyään. On autet­ta­va vähem­män tuot­tavaa työvoimaa töi­hin työn ja sosi­aal­i­tur­van yhteenso­vi­tuk­sel­la. On pyrit­tävä saa­maan nyt koti­hoidon tuel­la ole­vat osa-aikatyöhön ja työt­tömät pitämään lap­si­aan päivähoi­dos­sa vain puolipäiväisesti.

On valmis­telta­va veronko­ro­tuk­sia, jot­ka voidaan ottaa käyt­töön nopeasti, kuten arvon­lisäveron korottaminen.

On pois­tet­ta­va myön­teisen talouske­hi­tyk­sen esteitä, kuten kaupungis­tu­mista sabotoi­va hajanainen kun­tarakenne pääkaupunkiseudul­la ja esimerkik­si Turus­sa. Kun­tau­ud­is­tus ei ole säästö­toi­mi, vaan se antaa parem­mat edel­ly­tyk­set urbaanille talouskehitykselle.