Menikö eduskuntavaaliasetelma uusiksi?

RKP:n eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja Otto Ander­s­son pudot­ti Hesarin haas­tat­telus­sa pom­min. Uutispom­mil­ta se minus­ta ainakin vaikut­ti. Hän sanoi, ettei RKP aio vaalien jäl­keen samaan hal­li­tuk­seen perus­suo­ma­lais­ten kanssa. Kun kat­soo mielipi­de­tiedustelu­ja, näyt­tää siltä, ettei Riik­ka Purra pysty vaalien jäl­keen muo­dosta­maan oikeis­to­laista enem­mistöhal­li­tus­ta, kos­ka oikeistop­uolueil­la ei olisi enem­mistöä, vaik­ka Kaikko­nen  toisi puolueen­sa apuun.

Wille Ryd­man kom­men­toi ilmoi­tus­ta sanoen ole­vansa yllät­tynyt. Hal­li­tuk­sen eri­lais­ten käden­vään­tö­jen jäl­keen minä en ollut yllät­tynyt. Niin kaukana on per­su­jen poli­ti­ik­ka RKP:sta, joka sen­tään julk­istaa kan­nat­ta­vansa lib­er­al­is­mia. Ryd­man alkoi kyseenalais­taa RKP:n ole­mas­saolon oikeu­tus­ta vähän samaan tapaan, kuin Putin kyseenalais­taa sen, onko mitään Ukrainan kansaa ole­mas­sa. Ryd­manin haas­tat­telu tuskin lisäsi rkpläis­ten intoa yhteistyöhön perus­suo­ma­lais­ten kanssa.

Voi tietysti olla, että RKP:ssa on tutkit­tu Ryti-Ribben­trop ‑sopimus­ta ja pan­tu Ander­s­son vaku­ut­ta­maan puolueen äänestäjät siitä, ettei lähde enää ensi vaa­likaudel­la nöyryytet­täväk­si niin kuin täl­lä vaa­likaudel­la ja että sivistys­porvari voi yhä äänestää RKP:tä. Vaalien jäl­keen voidaan sit­ten tode­ta, että Ander­s­son puhui omiaan.

Olen tietysti iloinen Ander­ssonin ilmoituk­ses­ta, vaik­ka vähän huolestut­taa, että niin paljon vai­h­toe­hto­ja on rajat­tu ulos. Merkit­tävin näistä oli kokoomuk­sen ilmoi­tus, ettei mak­sus­sa ole­vi­in eläkkeisi­in kos­ke­ta ja demarien läh­es kaikenkat­ta­va lista asioista, jot­ka jätetään säästö­jen ulkop­uolelle, mut­ta kuitenkin pide­tään kiin­ni velka­jar­rus­ta. Ei maail­maa raken­neta vain kieltolausein.

Olen kuitenkin iloinen, sil­lä RKP saat­taa pelas­taa Suomen luisun sivistys­valios­ta bar­bariaan. En perustele tätä sen enem­pää vaan totean kuin Zelen­skyi Trumpin vaikut­timista: kaik­ki tietävät mis­tä on kyse. Täl­lä perus­suo­ma­lais­ten ja nyky­isin myös kokoomuk­sen aja­mal­la bar­bar­ial­la ei ole mitään tekemistä val­tion talouden ter­ve­hdyt­tämisen kanssa, vaik­ka puolueet niin väit­tävätkin, vaan se on silkkaa kon­ser­vati­ivi­su­u­teen liit­tyvää bar­bar­ian ihailua, etten sanoisi trumpismia.

Nykyisen oppo­si­tion  on korkea aika valmis­tau­tua vetovuoroon. Siitä seu­raavas­sa postauksessa.

(Kir­joitet­tu junas­sa matkalla Baselista Brysseliin.)