Pitäisikö Vantaa liittää Helsinkiin?

Helsin­gin ja Van­taan yhdis­tämi­nen oli vakavasti esil­lä parikym­men­tä vuot­ta sit­ten. Helsin­ki olisi sen hyväksynyt, mut­ta van­taalaiset hylkä­sivät. Itse kan­natin tuol­loin voimakkaasti.

Kuulin sil­loin vahin­gos­sa kah­den van­taalaisen poli­itikon keskustel­e­van asi­as­ta keskenään ja sanovan, että kat­so­taan, miten Kivistön ja parin muun suuren investoin­nin kanssa käy. Jos ne epäon­nis­tu­vat, liitytään sit­ten Helsinkiin.

Teki mieli men­nä väli­in ja sanoa, että ei ole var­ma, että Helsin­ki enää halu­aa Van­taa­ta, jos se ajaa itsen­sä aivan rapakuntoon.

Van­taa on nyt huo­mat­tavasti huonom­mas­sa jamas­sa kuin sil­loin ja Helsin­ki taas vahvem­pi. Eri­tyis­es­ti Kivistön rak­en­t­a­mi­nen on jäänyt kesken. On pieni katas­trofi, jos jonkin alueen rak­en­t­a­mi­nen pysähtyy, kos­ka sitä on vaikea käyn­nistää uud­estaan. Kivistö ei ole ain­oa kesken jäänyt alue. Espoos­sakin niitä on.

Jos ajatel­laan vain nyky­is­ten helsinkiläis­ten etua, hynt­ty­itä ei kan­na­ta pan­na yhteen.

Näin helsinkiläisenä syytän epäon­nis­tu­mis­es­ta kun­tien kaavoitus­ta. Mitä ihmeen  järkeä on rak­en­taa lähiö täy­teen yksiöitä jon­nekin Jumala selän taakse? Jos yksiöitä ylipään­sä raken­netaan, niitä pitää rak­en­taa keskus­tan tun­tu­maan, mut­ta jopa Kallios­sa on liikaa pieniä asuntoja.

Espool­la oli suuri mah­dol­lisuuten­sa rak­en­taa Län­si-Metron var­teen nykyaikaisia houkut­tele­via asuinaluei­ta, mut­ta se epäon­nis­tui niis­sä pahasti. Aika kol­ho on lopputulos.

Entä Espoo?

Ei olisi hyvä jakaa Pääkaupunkiseu­tua myöskään rikkaaseen Espooseen ja köy­hään Helsinki­in. Tosin ei se Espoon talouskaan mitenkään vah­va ole. Kaupun­ki on pahasti velkaantunut.

Aika jän­nit­teistä tulisi seu­tuy­hteistyöstä, kun toise­na osa­puole­na olisi Espoo­ta kolme ker­taa suurem­pi Helsin­ki. Var­maankin vaati­si­vat esimerkik­si HSL:ään jonkin mak­sim­iäänioikeu­den Helsingille.

Entä Ker­a­va? Eivät kai ne Ker­aval­la kuvit­tele, että muo­dostet­taisi­in Helsin­ki-Ker­a­van hyv­in­voin­tialue ja tuo­taisi­in Helsinki­inkin sama tehot­to­muus, joka nyt vaivaa hallinnol­lisen päällekkäisyy­den vuok­si mui­ta hyvinvointialueita?

En ole enää varma, onko yksi kunta hyvä ratkaisu

Olin aikanaan voimakkaasti sitä mieltä, että Helsin­gin seu­tua on alet­ta­va hal­li­ta yht­enä kokon­aisuute­na. Osaop­ti­moin­ti ei ole opti­moin­tia. Kun­nat siis yhteen. Ainakin Helsin­ki Espoo, Van­taa ja Kauniainen.

Olen alka­nut vähän epäil­lä tätä. On hyvä, että kun­nat vähän kirit­tävät toisi­aan. Helsin­gin hallinto esimerkik­si on aika teho­ton, kun huonom­mal­lakin pärjää.

Helsinkiläiset päättäkööt Helsingin asioista

Olen myös alka­nut arvostaa Helsin­gin itsenäisyyt­tä, siis oikeut­ta tehdä omia päätök­siään. Siitähän pääkaupunkiseudun muun kun­nat ovat olleet huolis­saan, oma­l­ta osaltaan, mut­ta huolis­saan kan­nat­taa olla myös Helsin­gin. Tähän näke­myk­seeni vaikut­ti huo­mat­tavasti kaupunkiym­päristölau­takun­nan mat­ka Van­cou­veri­in vuon­na 2014.

Van­cou­ver oli tehnyt merkit­tävän muu­tok­sen kaupun­gin kehit­tämisessä. Se oli ottanut keskus­tas­sa paljon tilaa autoil­ta ja antanut sitä jalankulk­i­joille ja pyöräil­i­jöille. Lop­putu­lok­se­na Van­cou­ver oli alka­nut men­estyä selvästi aiem­paa parem­min. Kysyin isän­niltäni, miten he sai­vat tämän läpi. Vas­taus oli, että kaupun­gin ulkop­uolel­la asu­vat kyl­lä vas­tus­ti­vat, mut­ta onnek­si heil­lä ei ole äänioikeut­ta Van­cou­veris­sa. Seudullise­na päätök­senä se ei olisi onnistunut.

Tämän kuul­tuani en todel­lakaan pitäisi hyvän­sä ajatuk­se­na, että espoolaiset pää­sivät päät­tämään Helsin­gin keskus­tan tulevaisuudesta.

Van­cou­veris­sa muuten kuulimme senkin, että pil­ven­pi­irtäjät sopi­vat vain keskus­taan. Taloista pääsee suo­raan keskus­tan urbaanien palvelu­jen piiri­in. Samaa ei ole lähiöis­sä, esimes­imerkik­si Vuosaa­res­sa eikä Keilaniemessä, jos­sa ulos astut­tuaan on keskel­lä parkkikenttää.

Talouden säännöt ovat turmiolliset

Merkit­tävä peruste kun­tien yhdis­tämiselle on kun­tien väli­nen taloudelli­nen eriy­tymi­nen ja se, että kun­nat kil­pail­e­vat nyt talouden alal­la sil­lä, mikä kun­nista on epä­sosi­aal­isin asuntopolitiikassaan.

Voitaisi­in myös muut­taa näitä sään­töjä. Suuri syy Van­taan liit­tämiseen Helsinki­in on Van­taan talous, joka on negati­ivises­sa noidankehässä.

Huo­m­a­sitte kai, että Espoo päät­ti muut­taa kaavoitus­taan niin, että se uhraa neliök­ilo­me­tre­it­täin met­siään har­vasti asut­tui­hin (ja siten autoista riip­pu­vaisi­in) omako­tialueisi­in, kos­ka omako­tialueil­la asuu parem­pia veron­mak­sajia jota vielä äänestävät oikeaa puoluetta.

Kun­ta hyö­tyy huo­mat­tavasti myös siitä, ettei se hyväksy sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa alueelleen – eikä moni Helsin­gin seudun kun­ta hyväksykään. Kuin­ka mon­ta ARA-asun­toa on Nurmijärvellä?

Olisin taipu­vainen ajat­tele­maan, että jonkin­lainen vero­tu­lo­jen tasaus olisi perustel­tua, mut­ta sen sään­tö­jen pitäisi olla varsin älykkäitä.

Sil­loin naa­purikun­nat otta­vat tietysti esille Helsin­gin maan­vuokrat­u­lot. Helsin­ki kun on kaukaa viisaasti ostanut itselleen kaavoitet­ta­van maan saadak­seen maapo­h­jan ansiot­toman arvon­nousun itselleen. Se tuot­taa Helsingille sum­man, joka vas­taa enem­män kuin yhtä pros­ent­tiyk­sikköä kun­nal­lisverossa. Eri­tyis­es­ti Espoos­sa on nähty ide­ol­o­gis­es­ti oikeak­si lahjoit­taa ansioton arvo­nousu maan­omis­ta­jille ja raken­nus­li­ikkeille. Niin makaa kuin petaa. Minus­ta olisi moraali­ton­ta ajatel­la, että Helsin­gin viisaan maapoli­ti­ikan hedelmät pitäisi jakaa tuh­larikun­tien kesken.

Toinen vai­h­toe­hto tietysti olisi korot­taa maapo­h­jan kiinteistöveroa.