Jens Stoltenberg: vahtivuoroni

Jens Stoltenberg: vahtivuoroni

Kuun­telin Jens Stoltenber­gin Nato-ajan muis­tel­mat. Kir­ja on selkäesti kir­joitet­tu ja sopii sik­si hyvin kuun­neltavak­si. Minä opin paljon uut­ta tästä kir­jas­ta. Suosit­te­len lämpimästi.

Kir­joit­ta­ja ei mitenkään peit­tele, että osal­lis­tui nuoru­udessaan mie­lenosoituk­si­in euro-ohjuk­sia vas­taan ja oli muutenkin pesunkestävä pasi­fisti. Peruste­lut mie­len­muu­tok­selle ovat kir­jan vah­vaa sanomaa.

On hienoa, että kir­joit­ta­ja avaa kulissien takaisia keskustelu­ja. Tosin en voi tietää, mitä jäi ker­tomat­ta. Joka tapauk­ses­sa joku voi pahoit­taa tästä mie­len­sä ja syyt­tää luot­ta­muk­sel­lis­ten keskustelu­jen julkistamisesta.

Trump kesto-ongelmana

Yksi mie­len­sä pahoit­ta­jista saat­taa olla Don­ald Trump, jos­ta piir­tyi kir­jas­sa aika kauhea kuva. Siinä Stoltenberg ei ker­ro niinkään omia mielip­iteitään, ker­too vain mitä Trump mil­loinkin sanoi. Hän panee myös Trumpin avus­ta­jat ker­tomaan, miten kauhea hei­dän päämiehen­sä on.

Kyse oli siis Trumpin ensim­mäis­es­tä kaud­es­ta, jollin hän oli kahdek­san vuot­ta nuorem­pi eikä läh­eskään niin demen­toitunut kuin nyt.

Stoltenberg jou­tui käsit­telemään Trumpia silkki­han­sikkain, kos­ka tämä uhkasi koko ajan viedä maansa Natos­ta ja jät­tää Euroopan maan pulaan. Vähän mietin, mitä nykyi­nen pääsi­h­teeri Mark Rutte pitää kir­jas­ta. Aikä paljon tämäkin on joutunut Trumpin edessä kiemurtele­maan eikä kir­ja mitenkään helpota hänen taakkaansa..

Tois­tu­vasti kir­jas­sa Trump vaati Stoltenber­gia korosta­maan, että Naton euroop­palais­ten jäsen­maid­en puo­lus­tus­bud­jet­tien nos­t­a­mi­nen on hänen ansiotaan.

Sinän­sä ymmär­rän Yhdys­val­tain kan­nan siitä, että Euroop­pa loisii vapaa­matkus­ta­jana USA:n sateen­var­jon alla. Toisaal­ta Trump pyytää nyt kon­gres­sil­ta 200 mil­jar­dia dol­lar­ia Iranin sotaan, mikä on paljon enem­män kuin maa on käyt­tänyt Ukrainan aut­tamiseen neljän vuo­den aikana.

Afganistanilaiset petettiin

Stoltenberg esit­tää selkeän harmin­sa siitä, että Afgan­istanista lähdet­ti­in niin kaoot­tis­es­ti ja jätet­ti­in län­si­mai­ta aut­ta­neet afgan­istani­laiset Tal­iban­in käsi­in. Väärin se oli, mut­ta mitä olisi voitu tehdä? Aut­taa use­ampi Tale­ba­nia vas­taan toimin­ut tur­vaan pois maasta?

USA:n ydinasesuoja

Moni on kom­men­toin­ut Trumpin uhkailua vetää maansa Natos­ta sanom­al­la, että se olisi vain hyvä. Euroop­pa pystyy kyl­lä puo­lus­ta­maan itseään.  Taval­li­sis­sa aseis­sa ehkä, mut­ta ei ydi­na­seis­sa. Ilman USA:n anta­maa ydi­nas­esuo­jaa olisi paljon toden­näköisem­pää, että Venäjä käyt­tää ydi­na­sei­ta Ukrainassa.

Ydi­naseet ovat sinän­sä vaar­alli­nen asia, mut­ta vaar­al­lis­in­ta niis­sä on epä­tas­apaino. Maail­mas­sa on ydi­na­sei­ta käytet­ty vain kak­si ker­taa. Se tapah­tui sil­loin, kun vain yhdel­lä maal­la oli ydi­nase eikä sen tarvin­nut pelätä vastaiskua.

Ilmankos tässä rin­ta­mal­la on Euroopas­sa kaiken maail­man aktivi­teet­te­ja. Riip­pu­vu­ud­es­ta Yhdys­val­toi­hin halu­a­vat vähän kaik­ki eroon.