Hallitus alentaa syntyvyyttä, koska ei hahmota kokonaisuuksia

Hal­li­tus on alen­ta­mas­sa Suomen syn­tyvyyt­tä. En usko, että täl­lä tähdätään tietois­es­ti päivähoidon ja opetuk­sen meno­jen alen­tamiseen enkä edes usko, että hal­li­tus on tehnyt tätä harkin­nan tulok­se­na vaan yksinker­tais­es­ti osaa­mat­to­muut­taan. On halut­tu alen­taa työl­listämiskyn­nys­tä helpot­ta­mal­la määräaikaisia työ­suhtei­ta. Kun määräaikaisu­u­teen ei tarvi­ta hyväksyt­tävää syytä, syyk­si käy, että palkat­ta­va on hedelmäl­lisessä iässä ole­va nainen. Pitää olla paljon yli 30 vuot­ta jot­ta voi syn­nyt­tää lapsen vaaran­ta­mal­la per­heen toimeentuloa.

Hyv­in­voin­ti­val­tio on mon­imutkainen kokon­aisu­us, jos­sa kaik­ki vaikut­taa kaik­keen, esimerkik­si nuorten nais­ten heikko ase­ma työ­markki­noil­la  vaikut­taa syn­tyvyy­teen merkittävästi.

Demareilla oli kunnon valmistelukoneisto

Ihailin kauan sit­ten demare­i­ta siitä, että heil­lä oli osaa­va valmis­telukoneis­to. Sen jäsenistä tosin merkit­tävä osa sai palkkaa val­ti­ol­ta, eli jäsenet oli­vat siis alan virkamiehiä.

Kokoomuk­sel­la ei ole koskaan ollut kun­non valmis­telukoneis­toa. Se joh­tui Kekkos­es­ta, joka pani kokoomuk­sen vuosikym­meniksi oppo­si­tioon. Oppo­si­tios­sa valmis­telukoneis­to menisi hukkaan.

Eipä ole valmis­telukoneis­toa demareil­lakaan enää. Eero Heinälu­o­ma romut­ti sen. Sen jäl­keen demarikan­nois­sa pain­ot­tui lähin­nä se, mikä näyt­tää hyvältä sen sijaan, että olisi oikeasti pohdit­tu mikä on hyvää. Näin tekevät kaik­ki puolueet, valitettavasti.

Tun­sin tuo­hon aikaan usei­ta demarien valmis­telukoneis­toon kuu­luneitä talousti­eteil­i­jöitä, joiden turhau­tuneisu­us oli suur­ta. Juhana Var­ti­ainen jopa loikkasi kokoomukseen.

Kokoomuk­sen  ”valmis­telukoneis­to” koos­t­uu lähin­nä tiedo­tus­toimis­toista jot­ka pohti­vat vain sitä, miltä asi­at näyt­tävät ja lob­bareista, joiden elämän­te­htävä on ajatel­la kapea-alaisesti.

Sik­si tulee täl­laisia päätök­siä, että rekry­toin­nin helpot­tamisen nimis­sä alen­netaan syn­tyvyyt­tä. Sik­si hal­li­tus­neu­vot­telus­sa päädyt­ti­in kohdis­ta­maan kaik­ki toimet helsinkiläiseen osa-aikatyötä tekevään yksin­huolta­jaan, jon­ka käteen tule­via tulo­ja alen­net­ti­in noin 600 €/kk 2 – ei var­maankaan tarkoituk­sel­la vaan vahingossa.

Hal­li­tus kat­soo, että sil­lä on jopa velvol­lisu­us tuot­taa tuskaa meno­ja leikkaa­mal­la, mut­ta huonon valmis­telun vuok­si tuote­taan aivan turhaa tuskaa – eikä saa­da val­tion­talout­ta paikatuk­si. Tämän hal­li­tuk­sen jäljiltä maa tulee ole­maan perin huonos­sa kunnossa.

Mitä raskaussyrjinnälle sitten pitäisi tehdä?

Aikanaan lap­sil­isät oli­vat työ­nan­ta­jan velvol­lisu­us mak­saa korkeam­paa palkkaa niille. joil­la on lap­sia huol­let­ta­vanaan. Se joudut­ti­in kor­jaa­maan nopeasti, kos­ka kaikkien yllä­tyk­sek­si suurper­hei­den huolta­jil­la oli vaikeuk­sia päästä töi­hin. Nyt lap­sil­isät mak­saa val­tio, mut­ta ter­mi ”lap­sil­isä” on yhä muis­tona tuos­ta tuhoon tuomi­tus­ta ajatuksesta.

Samal­la taval­la työ­nan­ta­jille koitu­vat ylimääräiset kus­tan­nuk­set pitäisi siirtää yhteiskun­nan piikki­in. Suo­rat rahal­liset kus­tan­nuk­set olisi yksinker­taista siirtää, mut­ta uuden työn­tek­i­jän koulut­tamis­es­ta koitu­va taak­ka on mon­imutkaisem­pi. Kiin­teä kor­vaus äitiys­lo­ma­lle jäävästä olisi kätevin. Kapean lasken­nan mukaan äitiys­lo­man kus­tan­nusten siirtämi­nen val­tion piikki­in kas­vat­taisi julk­isia meno­ja, mut­ta onhan työ­nan­ta­jan kus­tan­nus työn­tek­i­jän äitiy­destä erään­lainen vero – ihan niin kuin se lap­siper­hei­den huolta­jille mak­set­tavak­si määrät­ty korkeampi palkkakin oli.

Näin menetelleen olisi mah­dol­lista helpot­taa työl­listämistä määräaikaisi­in töi­hin. Niin kauan, kun työn­tek­i­jän raskaus on suuri meno­erä työ­nan­ta­jalle, raskaussyr­jin­tää tulee aina olemaan.

Polkuriippuvuus

Taisin antaa vähän liian ruusu­isen kuvan demarien viime vuo­sisadan valmis­telukoneis­to­jen eri­no­maisu­ud­es­ta. Se toi­mi hyvin, kos­ka ei tarvin­nut tehdä vaikei­ta, hyv­in­voin­ti­val­tio­ta syväl­lis­es­ti muut­tavia päätök­siä.  Todel­lisu­udessa taidet­ti­in olla pahasti sidot­tu­ja polkuri­ip­pu­vu­u­teen, jos­ta juuri nyt pitäisi päästä eroon, jot­ta edessä ole­vi­in vakavi­in haasteisi­in voitaisi­in vastata.

Tarkoituk­se­nani on kir­joit­taa tiis­taina lisää siitä, mitä nyt pitäisi tehdä. Tiis­taina, kos­ka uskon ole­vani sil­loin viisaampi.

Joka tapauk­ses­sa tarvit­taisi­in syväl­lisiä muu­tok­sia ja ne vaati­si­vat osaavaa valmistelua.