Länsirata vai Suomi-rata?

Jos las­ke­taan kan­nat­tavu­ut­ta siten, kuin liiken­nevi­ra­nomaiset sen tekevät eli ote­taan huomioon vain voit­to mat­ka-ajas­sa ja mah­dolli­nen säästö liiken­nöin­tikus­tan­nuk­sis­sa, Suo­mi-radan nopeut­ta­mi­nen on paljon kan­nat­tavampi han­ke kuin Län­sir­a­ta, kos­ka  Suo­mi-radan käyt­täjämäärä on merkit­tävästi paljon suurem­pi. Tun­nun junal­la pääsee Turku­un, Saloon ja Loh­jalle, kun taas Suo­mi-rata palvelee yli puol­ta Suomen asukkai­ta aina Rovaniemelle saakka.

Jos taas kat­so­taan maankäytön hyö­tyjä, niitä on vain Län­sir­adal­la. Maankäytön hyödyt ovat olen­naisia. Hista, Num­mela ja Loh­ja nyt esimerkik­si. Veikko­la jää siis väli­in. En tiedä sureeko kukaan. Olisi­han se merkin­nyt ylimääräistä ja aikaa haaskaavaa pysähdys­tä matkalla Loh­jal­ta Helsinki­in. Lisäa­sukkaat Veikko­laan oli­si­vat yhdyskun­tarak­en­teen hajaut­tamista, joten mik­si tukea sitä?

Kirkkon­um­men val­tu­us­tossa tosin väitet­ti­in, että vaik­ka kun­ta ei osal­lis­tukaan radan kus­tan­nuk­si­in, jois­sain hal­li­tus­neu­vot­telus­sa RKP saa han­ki­tuk­si ilmaisek­si ase­man Veikko­laan. Yleisin moraalin kannal­ta näin ei voi tapah­tua. Jos Kirkkon­um­mi halu­aa myöhem­min seisak­keen Veikko­laan, sen on mak­set­ta­va oma osuuten­sa radas­ta sen muille osakkaille. Kan­nat­taisi kuitenkin vielä selvit­tää, kan­nat­taisiko muut­taa radan lin­jaa, kun sen ei tarvitse men­nä läheltäkään Veikkolaa.

Toisaal­ta ase­ma tulee aika kauas Loh­jan keskus­tas­ta, joten Loh­jas­ta ei tule var­si­maista rautatiepaikkakun­taa, elleivät loh­jalaiset sit­ten raken­na uut­ta keskus­taa, Minus­ta His­taa taas ei tarvi­ta mihinkään. Pääkaupunkiseudun yhdyskun­taraken­net­ta ei pidä enää hajaut­taa. Län­sir­adan las­ke­tu­ista hyödy­istä huo­mat­ta­va osa tulisi paikallis­li­iken­teestä. En ole noista hyödy­istä niin varma.

Nopeus on olennainen asia

Junan nopeudel­la on väliä. Puoli tun­tia lyhyem­pi mat­ka-aika ei ole ”vain” puoli tun­tia. Sil­lä on val­ta­va vaiku­tus matkus­ta­jamääri­in.   Tutkin tätä joskus Tilas­toti­eteen laitok­sel­la, mut­ta en kai­va niitä tutkimuk­sia enää esille, kos­ka ne ovat jo van­hen­tunei­ta. Helsingistä pääsee junal­la Kotkaan yli kymme­nen ker­taa päivässä, mut­ta kos­ka mat­ka on puoli tun­tia hitaampi kuin bus­sil­la, juuri kukaan ei mene junal­la Kotkaan Helsingistä. Min­ul­la ei ole tilas­to­ja juna­matkus­ta­jista väleil­lä Helsin­ki Tam­pere, ja Helsin­ki Turku, mut­ta   van­ha vaikutel­ma on, että  Tam­pereelle matkuste­taan paljon enem­män ja junan osu­us liiken­teestä on selvästi suurempi.

Kun juna Vaasaan nopeu­tui radan sähköistyk­sen ansios­ta, matkus­ta­jamäärät kasvoivat paljon enem­män kuin oli ennustettu.

Rata muokkaa maan rakennetta

Muu­ta­ma vuosi sit­ten, kun Suomes­sa oli vielä 20 kas­vavaa seu­tukun­taa, laskin, että niistä niistä 18 oli rautatiepaikkakun­tia. Ne kak­si muu­ta oli­vat Tun­turi-Lap­pi ja Por­voo.  Aika hyvin osat­ti­in 150 vuot­ta sit­ten ennakoi­da, mihin ihmiset Suomes­sa hakeu­tu­vat asumaan. Kausali­teet­ti taitaa kuitenkin men­nä toisin päin. Hyvä rautatiey­hteys on  kaupungille iso vetovoi­matek­i­jä. Kil­pailu Turun ja Tam­pereen välil­lä oli 1970-luvul­la vielä aika tasaväk­istä, on päät­tynyt Tam­pereen tyr­mäysvoit­toon. Hyväl­lä junay­htey­del­lä on ollut tähän suuri vaikutus.

Nopea rata voisi tuo­da Turun takaisin kar­talle. Helsin­gin ja Turun välille alka­isi kehit­tyä saman­lainen yhdyskun­tanauha kuin on Helsin­gin ja Tam­pereen välil­lä Tämä ei johdu vain radan nopeu­tu­mis­es­ta. Vähin­tään yhtä merkit­tävää on, että moot­tori­tie ja rata kulk­i­si­vat samaa reittiä.

Rata yksinään ei muo­dos­ta logis­tista käytävää. Tarvi­taan myös moot­tori­tie. Riihimä­ki – Lahti välil­lä ei sel­l­aista ollut. Ratay­hteys syn­nyt­tikin vain sel­l­aisia keskuk­sia kuin Hik­iä ja Oitti.

Logisti­nen käytävä edel­lyt­tää myös tavar­ali­iken­net­tä. Radas­ta on tul­ta­va kaksiraiteinen.

Jos olisin turku­lainen, ajaisin vim­mais­es­ti Länsirataa.

Tarvitseeko Suomi Turkua?

Turku­laiset halu­a­vat tukea Turun tule­vaisu­ut­ta, mut­ta kan­nat­taako muiden sitä tukea? Riit­täisikö mielle sit­tenkin pelkkä Tam­pere –Helsin­ki ‑akseli ehkä venytet­tynä Oulu­un? Voisiko Turku jät­tää riitelemään lop­ut­tomasti ratikasta?

Kun Suomes­sa ei syn­nytetä lap­sia, väk­ilukumme tulee rom­ah­ta­maan. Ehkä meitä ei riitä kovin mon­een men­estyvään keskukseen?

Ehkä rataa vim­ma­tusti vas­tus­ta­vat perus­suo­ma­laiset joiden tähtäimessä on kol­men miljoo­nan asukkaan Suo­mi, ajat­tel­e­vat näin?

… sitä tikulla silmään?

En voi olla muis­telemat­ta men­neitä. Ensim­mäisiä yhteiskun­nal­lisia pro­jek­te­ja, jois­sa olin mukana oli kamp­pailu ELSA-radan (Espoo-Lohja–Salo) puoles­ta. Se piti olla jo voitet­tu pro­jek­ti mut­ta RKP viime tin­gas­sa sai päätök­sen kumo­tuk­si. Rantara­ta pan­ti­in kiertämään Kar­jaan kaut­ta, kos­ka turku­laiset ruotsinkielisen halu­si­vat säi­lyt­tää yhtey­den Län­si-Uudelle­maalle. Tämä rantaradan ”kor­jaus” tuli mak­samaan paljon enem­män kuin mitä Elsa-rata olisi mak­sanut, sil­lä van­has­ta mutkit­tel­ev­as­ta radas­ta ei jäänyt jäl­jelle juuri mitään ja maaperä oli höt­töistä. Kun joskus kir­joi­tan kir­jan RKP:n hin­ta Suomelle, tästä tulee siihen kokon­ainen luku. Myös Lin­ja-autoli­it­to luon­nol­lis­es­ti lob­basi Elsa-rataa vas­taan, mis­sä ei tietenkään ole mitään outoa.

 

Lataan tähän kuvan, joka liit­tyy nim­imerk­ki Jounin kom­ment­ti­in 29.12. En saanut sitä liite­tyk­si itse kom­ment­ti­in niin, että se saisi auki myös kännykällä.