Perusuo­ma­lais­ten ensim­mäi­nen vara­puheen­jo­hta­ja pöyristyt­ti sanavalin­noil­laan maa­han­muut­ta­jista A‑studiossa.  Siinä hötäkässä jäi huomiotta eräs hänen kovin kum­malli­nen  väit­teen­sä, jolle olisin toivonut enem­män huomiota.

Hän sanoi his­to­ri­an dosentin arvo­val­lal­la, ettei Suomeen tarvi­ta työperäistä maa­han­muut­toa paikkaa­maan hupenevaa väestöä, kos­ka hyvin pär­jät­ti­in sil­loinkin, kun meitä oli vain kolme tai neljä miljoonaa.

Vuon­na 1920 suo­ma­laisia oli 3,148 miljoon­aa ja työvoimaa todel­la riit­ti hyvin. Sil­loin yli 65-vuo­ti­ai­ta oli 188 000, kun heitä on nyt 1 329 000. Nuorem­pi­en ikälu­okkien koko on pienen­tymässä nopeasti, mut­ta eläkeiäis­ten määrä on edelleen nousus­sa. Aika raskaak­si tulee pienenevien nuorten ikälu­okkien taak­ka näi­den joutues­sa pait­si hoita­maan ikäih­misiä myös mak­samaan hei­dän eläk­keen­sä. Se tekee heistä köy­hiä, mikä tulee vääristämään ikä­jakau­maa entis­es­tään, kos­ka tuol­laista taakkaa kan­nat­taa pae­ta muut­ta­mal­la pois maasta.

Suo­mi tarvit­see kipeästi työ- ja opiskelu­peräistä maa­han­muut­toa. Kos­ka en pidä tuos­ta sanahirviöstä, käytän jatkos­sa ter­miä siir­to­laiset ero­tuk­se­na pakolaisiin.

Maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jat sekoit­ta­vat autu­aasti pako­laisu­u­den ja siir­to­laisu­u­den, mut­ta niin tekevät usein myös maa­han­muu­ton kannattajat.

Jus­si Pyykkö­nen ja minä teimme viime keväänä maa­han­muu­tos­ta raportin Maa­han­muu­ton yhteiskun­ta­sopimus Keskuskaup­paka­marin ja Akava­Worksin tilauk­ses­ta. Seu­raa­vat ajatuk­set löy­tyvät raportista parem­min perusteltuna.

Pakolaissopimukset eivät toimi

Olen kir­joit­tanut mon­ta ker­taa pako­lais­sopimuk­sen irra­tionaal­isu­ud­es­ta. Esimerkik­si tämä. Maail­mas­sa on pako­laisia yli sata miljoon­aa ja lukumäärä kas­vaa jatku­vasti. Heitä kaikkia ei voi asut­taa Suomeen eikä edes Euroop­paan, joten jotenkin pako­laisik­si pää­se­viä on kar­sit­ta­va. Nyt pako­lais­sopimus velvoit­taa anta­maan kaik­ki oikeudet pako­laiselle, joka on saanut varpaansa Suomen rajo­jen sisäpuolelle, mut­ta samal­la on (muka) hyväksyt­tävää estää pääsy hake­maan tur­va­paikkaa kaikin mah­dol­lisin keinoin. Tässä ei ole mitään logiikkaa.

Nyt ihmissalakul­jet­ta­jat val­it­se­vat, ketkä pää­sevät maa­han. Pako­laisik­si pää­sevät ovat voit­top­uolis­es­ti nuo­ria miehiä, ikään kuin naiset ja lapset eivät tarvit­sisi suojelua.

Pako­lais­poli­ti­ikas­sa pitäisi suosia kiin­tiö­pako­laisia, jot­ka voidaan vali­ta ratio­naalis­es­ti. Rajal­la ilmestyviä spon­taa­ni­pako­laisia voisi kar­sia ankaram­minkin, kos­ka joukos­sa on selviä pako­lais­statuk­sen väärin käyttäjiä.

Pako­lais­sopimus kuitenkin sitoo Suomea. Mei­dän ei kan­na­ta ryhtyä vas­tus­ta­maan sään­töpo­h­jaista maail­maa, joten tämän kanssa on elet­tävä. Paineet muut­taa pako­lais­sopimuk­sia ovat kuitenkin ilmeiset.

Kansainvaellusten aika edessä

Syn­tyvyys on laskenut rajusti suures­sa osas­sa maail­maa. Tilas­toti­eteil­i­jä tarkkailee net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua, joka ker­too kuin­ka mon­ta täysi-ikäisek­si selviävää tyt­tölas­ta yksi nainen syn­nyt­tää. Mik­si las­ke­taan vain tyt­töjä? Kos­ka se ker­too, mon­tako syn­nyt­täjää on seu­raavas­sa sukupolves­sa. Jos net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on yli yhden, väk­iluku kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti ja jos se on alle yhden, väk­iluku las­kee geometrise­na sarjana.

Suomen net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on nyt noin 0,6 eli jokainen sukupolvi on 40 % edel­listä pienem­pi. Tämä merk­it­see väk­ilu­vun rajua laskua. Ruotsinkielisen ja muun kielis­ten kesku­udessa syn­tyvyys on suurem­pi, joten suomenkielis­ten net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­vun on olta­va vielä tuo­takin alempi.

Suo­mi ei ole tässä yksin. Kiinan luku on noin 0,5 ja Etelä-Kore­an noin 0,33. Inti­as­sa se on jok­seenkin tasan yksi.

Pelkästään Kiinas­sa tulee eläkeikään lähivu­osi­na vuosit­tain 10 miljoon­aa enem­män kuin saavut­taa työiän.

Vas­taavasti Afrikas­sa väk­iluku kas­vaa edelleen rajusti. Net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on useis­sa Afrikan mais­sa jos­sain 2,5:n tietämillä.

Lähivu­osikym­meninä mon­et teol­lisu­us­maat tarvit­se­vat kipeästi lisää asukkai­ta. Maa­han­muut­ta­jista kil­pail­laan. Kyse ei ole siis niinkään siitä, paljonko maa­han­muut­ta­jia Suo­mi ottaa vaan siitä, paljonko onnis­tumme saamaan.

Samal­la monis­sa Afrikan mais­sa väk­iluku ylit­tää maan kan­tokyvyn ja liikaväestö etsiy­tyy muual­la. Asi­aa pahen­taa ilmas­ton­muu­tos, joka heiken­tää sato­ja ja eli­nolo­ja Afrikassa.

Lähivu­osikym­meninä sadat miljoonat ihmiset muut­ta­vat pois kotimaistaan.

Tilastokeskuksen väestöennuste 2024

Tilas­tokeskus ennus­taa, että Suomen net­tomaa­han­muut­to olisi seu­raa­vat 50 vuot­ta 40 000 henkeä vuodessa ja maan väk­iluku kas­vaisi läh­es miljoon­al­la. Ilman maa­han­muut­toa väk­iluku lask­isi läh­es miljoonalla.

En pidä tätä real­is­tise­na enkä edes tavoitelta­vana. Min­ulle riit­täisi, ettei Suomen väk­iluku lask­isi, mikä edel­lyt­täisi jotain noin 25 000 net­tomaa­han­muut­toa vuosit­tain. Siinäkin on haasteita.

En pidä Tilas­tokeskuk­sen ske­naar­i­o­ta real­is­tise­na sik­sikään, että se edel­lyt­täisi raketino­mais­es­ti nou­se­vaa brut­tomaa­han­muut­toa. Osa tänne tulleista muut­taa vuosit­tain pois. Tuon 40 000 hen­gen net­tomaa­han­muu­ton lisäk­si pitäisi siis kor­va­ta nämä pois muuttavat.

…

Tästä luvus­ta on tulos­sa liian pitkä. Sik­si jaan tämän kah­tia. Seu­raavak­si ajatuk­sia Suomen siirtolaispolitiikasta.