Perusuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja pöyristytti sanavalinnoillaan maahanmuuttajista A‑studiossa. Siinä hötäkässä jäi huomiotta eräs hänen kovin kummallinen väitteensä, jolle olisin toivonut enemmän huomiota.
Hän sanoi historian dosentin arvovallalla, ettei Suomeen tarvita työperäistä maahanmuuttoa paikkaamaan hupenevaa väestöä, koska hyvin pärjättiin silloinkin, kun meitä oli vain kolme tai neljä miljoonaa.
Vuonna 1920 suomalaisia oli 3,148 miljoonaa ja työvoimaa todella riitti hyvin. Silloin yli 65-vuotiaita oli 188 000, kun heitä on nyt 1 329 000. Nuorempien ikäluokkien koko on pienentymässä nopeasti, mutta eläkeiäisten määrä on edelleen nousussa. Aika raskaaksi tulee pienenevien nuorten ikäluokkien taakka näiden joutuessa paitsi hoitamaan ikäihmisiä myös maksamaan heidän eläkkeensä. Se tekee heistä köyhiä, mikä tulee vääristämään ikäjakaumaa entisestään, koska tuollaista taakkaa kannattaa paeta muuttamalla pois maasta.
Suomi tarvitsee kipeästi työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa. Koska en pidä tuosta sanahirviöstä, käytän jatkossa termiä siirtolaiset erotuksena pakolaisiin.
Maahanmuuton vastustajat sekoittavat autuaasti pakolaisuuden ja siirtolaisuuden, mutta niin tekevät usein myös maahanmuuton kannattajat.
Jussi Pyykkönen ja minä teimme viime keväänä maahanmuutosta raportin Maahanmuuton yhteiskuntasopimus Keskuskauppakamarin ja AkavaWorksin tilauksesta. Seuraavat ajatukset löytyvät raportista paremmin perusteltuna.
Pakolaissopimukset eivät toimi
Olen kirjoittanut monta kertaa pakolaissopimuksen irrationaalisuudesta. Esimerkiksi tämä. Maailmassa on pakolaisia yli sata miljoonaa ja lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Heitä kaikkia ei voi asuttaa Suomeen eikä edes Eurooppaan, joten jotenkin pakolaisiksi pääseviä on karsittava. Nyt pakolaissopimus velvoittaa antamaan kaikki oikeudet pakolaiselle, joka on saanut varpaansa Suomen rajojen sisäpuolelle, mutta samalla on (muka) hyväksyttävää estää pääsy hakemaan turvapaikkaa kaikin mahdollisin keinoin. Tässä ei ole mitään logiikkaa.
Nyt ihmissalakuljettajat valitsevat, ketkä pääsevät maahan. Pakolaisiksi pääsevät ovat voittopuolisesti nuoria miehiä, ikään kuin naiset ja lapset eivät tarvitsisi suojelua.
Pakolaispolitiikassa pitäisi suosia kiintiöpakolaisia, jotka voidaan valita rationaalisesti. Rajalla ilmestyviä spontaanipakolaisia voisi karsia ankaramminkin, koska joukossa on selviä pakolaisstatuksen väärin käyttäjiä.
Pakolaissopimus kuitenkin sitoo Suomea. Meidän ei kannata ryhtyä vastustamaan sääntöpohjaista maailmaa, joten tämän kanssa on elettävä. Paineet muuttaa pakolaissopimuksia ovat kuitenkin ilmeiset.
Kansainvaellusten aika edessä
Syntyvyys on laskenut rajusti suuressa osassa maailmaa. Tilastotieteilijä tarkkailee nettouusiutumislukua, joka kertoo kuinka monta täysi-ikäiseksi selviävää tyttölasta yksi nainen synnyttää. Miksi lasketaan vain tyttöjä? Koska se kertoo, montako synnyttäjää on seuraavassa sukupolvessa. Jos nettouusiutumisluku on yli yhden, väkiluku kasvaa eksponentiaalisesti ja jos se on alle yhden, väkiluku laskee geometrisena sarjana.
Suomen nettouusiutumisluku on nyt noin 0,6 eli jokainen sukupolvi on 40 % edellistä pienempi. Tämä merkitsee väkiluvun rajua laskua. Ruotsinkielisen ja muun kielisten keskuudessa syntyvyys on suurempi, joten suomenkielisten nettouusiutumisluvun on oltava vielä tuotakin alempi.
Suomi ei ole tässä yksin. Kiinan luku on noin 0,5 ja Etelä-Korean noin 0,33. Intiassa se on jokseenkin tasan yksi.
Pelkästään Kiinassa tulee eläkeikään lähivuosina vuosittain 10 miljoonaa enemmän kuin saavuttaa työiän.
Vastaavasti Afrikassa väkiluku kasvaa edelleen rajusti. Nettouusiutumisluku on useissa Afrikan maissa jossain 2,5:n tietämillä.
Lähivuosikymmeninä monet teollisuusmaat tarvitsevat kipeästi lisää asukkaita. Maahanmuuttajista kilpaillaan. Kyse ei ole siis niinkään siitä, paljonko maahanmuuttajia Suomi ottaa vaan siitä, paljonko onnistumme saamaan.
Samalla monissa Afrikan maissa väkiluku ylittää maan kantokyvyn ja liikaväestö etsiytyy muualla. Asiaa pahentaa ilmastonmuutos, joka heikentää satoja ja elinoloja Afrikassa.
Lähivuosikymmeninä sadat miljoonat ihmiset muuttavat pois kotimaistaan.
Tilastokeskuksen väestöennuste 2024
Tilastokeskus ennustaa, että Suomen nettomaahanmuutto olisi seuraavat 50 vuotta 40 000 henkeä vuodessa ja maan väkiluku kasvaisi lähes miljoonalla. Ilman maahanmuuttoa väkiluku laskisi lähes miljoonalla.
En pidä tätä realistisena enkä edes tavoiteltavana. Minulle riittäisi, ettei Suomen väkiluku laskisi, mikä edellyttäisi jotain noin 25 000 nettomaahanmuuttoa vuosittain. Siinäkin on haasteita.
En pidä Tilastokeskuksen skenaariota realistisena siksikään, että se edellyttäisi raketinomaisesti nousevaa bruttomaahanmuuttoa. Osa tänne tulleista muuttaa vuosittain pois. Tuon 40 000 hengen nettomaahanmuuton lisäksi pitäisi siis korvata nämä pois muuttavat.
…
Tästä luvusta on tulossa liian pitkä. Siksi jaan tämän kahtia. Seuraavaksi ajatuksia Suomen siirtolaispolitiikasta.