Näkökohtia työelämän uudistuksiin (5): paikallinen sopiminen

Paikallisel­la sopimisel­la voidaan tarkoit­taa työe­htosopimusten määräämistä palkkataulukoista tin­kimis­es­tä yhteis­es­ti sopi­en tai tek­stikysymyk­sistä sopimista ohi TES:n määräysten.

Sak­sas­sa on mah­dol­lista sopia paikallis­es­ti työ­paikan pelas­tamis­es­ta sopi­mal­la alem­mista palkoista. Tämä voi jois­sakin tapauk­sis­sa olla työn­tek­i­jöille edullista Suomes­sakin. On parem­pi jatkaa samas­sa työ­paikas­sa vähän huonom­mal­lakin pal­ka­lla kuin antaa yri­tyk­sen men­nä nurin. Sil­loin on edessä muut­to omakoti­talosta vuokra-asun­toon jon­nekin Van­taan Haku­ni­laan. Se näin saatu parem­pi palk­ka ei riitä eli­naikana kor­vaa­maan arvot­tomak­si käyneen omakoti­talon menetystä.

Kyseisen yri­tyk­sen työn­tek­i­jöille palkoista tin­kimi­nen voi olla pienem­pi paha, mut­ta kil­paile­vien yri­tys­ten työn­tek­i­jöi­den kannal­ta asia on toinen. Matalil­la palkoil­la kil­pailue­t­ua saanut yri­tys vaaran­taa vuorostaan hei­dän työ­paikkansa. Maan kaikkien työn­tek­i­jöi­den kannal­ta paikalli­nen sopimi­nen ei olekaan kan­nat­tavaa, vaik­ka se olisi sitä kyseisen yri­tyk­sen työntekijöille.

Kansan­talouden kannal­ta täl­lainen paikalli­nen sopimi­nen hidas­taa luo­vaa tuhoa ja hidas­taa siten taloudel­lista kasvua. Sak­san käytän­tö tulee hidas­ta­maan maan vauras­tu­mista. Kun 1980-luvul­la tek­sti­ili­te­ol­lisu­us ajet­ti­in Suomes­ta nurin sol­i­daarisel­la palkkapoli­ti­ikalla, mon­en tek­sti­ili­te­ol­lisu­u­den työn­tek­i­jän kannal­ta se oli huono jut­tu mut­ta koko maan men­estyk­sen kannal­ta hyvä jut­tu, kos­ka työvoimaa vapau­tui tuot­tavampi­in töihin.

Palkoista sopimi­nen paikallis­es­ti ei ole siis yksikäsit­teis­es­ti hyvä eikä huono jut­tu, vaan riip­puu siitä, mitä taloudelta odotamme. Jos odotamme kasvua ja vauras­tu­mista, se on huono asia, mut­ta jos tavoit­telemme ihmis­ten onnea, asia on ristiriitainen.

On selvää, että tässä on kyse syr­jäseu­tu­jen työ­paikoista. Jos helsinkiläi­nen K‑kauppias yrit­täisi neu­votel­la myyjien­sä kanssa alem­mista palkoista, jot­ta myymälää ei joudut­taisi sulke­maan, myyjien ei kan­na­ta suos­tua vaan men­nä töi­hin kilpailijalle.

Tekstikysymyksistä sopimisessa on potentiaalia

Jos ole­tamme, että osa­puo­let ovat paikallises­sa sopimis­es­ta neu­votel­lessaan yhtä vahvoil­la, tek­stikysymyk­sistä sopimi­nen työ­paikoil­la olisi yksiselit­teis­es­ti kan­nat­tavaa.  Työe­htosopimusten tek­stiosat ovat täyn­nä jäykkiä määräyk­siä, jot­ka tule­vat työ­nan­ta­jalle kalli­ik­si ilman, että hyödyt­tävät niin paljon työn­tek­i­jöitä.  Päästään lähem­mäs Pare­to-opti­mia kor­vaa­mal­la määräys sel­l­aisel­la, joka tulee työ­nan­ta­jalle halvem­mak­si, mut­ta hyödyt­tää henkilökun­taa enemmän.

Siis jos  osa­puo­let ovat neu­vot­teluis­sa  tasavah­vas­sa ase­mas­sa. Näin ei ole tavis-ammateis­sa syr­jäseuduil­la. Paikalli­nen sopimi­nen johtaisi lähin­nä tek­stikysymys­ten huonon­tamiseen. Tämä saa min­ut ymmärtämään vaa­timus­ta, että paikallisen sopimuk­sen saa tehdä vain liit­toon kuu­lu­va luot­ta­mus­mies. He eivät tosin aina edus­ta henkilökun­nan kan­taa vaan liiton ajattelua.

Hyvän työl­lisyy­den alueil­la tilanne pun­tit ovat parem­min tasan ja ennen kaikkea ne ovat sitä asiatun­ti­ja-ammateis­sa.  Asiantun­ti­joiden työe­hdoista sovi­taankin lähin­nä paikallis­es­ti, sanoo Aka­va mitä hyvänsä.

.