Listaamattomien yritysten osinkovero pitää ainakin ajanmukaistaa

Joskus viime vuosi­tuhan­nel­la otet­ti­in käyt­töön lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten vero­huo­jen­nus­malli. Sen perus­teena oli, että yrit­täjälle ei saa olla epäedullisem­paa panos­taa yri­tyk­seen­sä osakepääo­maa ja jakaa tuot­toa osinkoina kuin antaa yri­tyk­selleen lainaa ja saa­da lainas­ta korkoa. Tuo­hon aikaa yri­tyk­set oli­vat juuri tämän eron takia kovin velka­isia ja huono­ja otta­maan isku­ja vastaan.

Korko­jen mak­sun edullisu­us osinkoi­hin näh­den tulee siitä, että korko on yri­tyk­selle vähen­nyskelpoinen, mut­ta osinko ei ole. Niin­pä kun yri­tys tekee voit­toa, yri­tys mak­saa ensin voitos­ta veroa ja sen päälle omis­ta­ja mak­saa vielä veroa osin­gos­ta eli voit­to tulee verote­tuk­si kah­teen ker­taan. Kun yri­tys mak­saa osin­gon sijaan korkoa, korkona ulos mak­set­tu tulos tulee verote­tuk­si vain ker­taalleen. Koroista niiden saa­ja mak­saa tietysti pääomatuloveron.

Tämän vuok­si päätet­ti­in, että lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osin­go­ista vain 25 % on verotet­tavaa pääo­mat­u­loa ja 75 % vero­ton­ta. Aikanaan tämä tuot­ti kokon­aisveroksi suun­nilleen saman kuin korot.

Jot­ta työ­tu­lo­jen muut­ta­mi­nen pääo­mat­u­lok­si ei olisi nau­ret­ta­van help­poa, tulok­ses­ta sai jakaa osinkoa vain 9 % yri­tyk­sen net­to­var­al­lisu­ud­es­ta. Tuo­hon aikaan 9 % oli aivan nor­maali korko. Korko­jen las­ket­tua tuo yhdek­sän pros­ent­tia on las­ket­tu 8 pros­ent­ti­in, mut­ta ei lähellekään käypää korko­ta­soa, mitä esimerkik­si VM on esit­tänyt. Pitäisi laskea alla viiden prosentin.

Jos osinko mak­se­taan yli 8 pros­ent­tia net­to­var­al­lisu­ud­es­ta, se ei olekaan enää pääo­mat­u­loa vaan ansio­tu­loa ja vero­tus sen mukaista. Sil­loin kan­nat­taa mak­saa itselleen palkkaa, eli kaik­ki on oikein ja tasapuolista.

Osinkojen vero pitäisi päivittää yhteisöveron laskun takia

Sen jäl­keen yri­tys­ten tulovero on laskenut, eikä osinko­jen kokon­aisveroaste vas­taan enää korko­jen veroastetta.

Havain­nol­lis­te­taan tämä laskel­mal­la, jos­sa yri­tys tekee voit­toa 100 rahaa, mak­saa siitä verot ja jakaa lop­ut voitos­ta osinkona yrittäjälle.

Yri­tys mak­saa tulok­ses­ta veroa 20 rahaa. Osinkona mak­se­taan 80 rahaa, jos­ta 25% eli 20  rahaa on verotet­tavaa pääo­mat­u­loa. Pääo­mat­u­loa menee 6 rahaa, jos vero­pros­ent­ti on 30 ja 6,8 rahaa, jos vero­pros­ent­ti on 34. Yhteen­sä veroa menee siis 26 tai 26,4 rahaa

Jos yrit­täjä on antanut yri­tyk­selleen lainaa, ja mak­saa siitä korkoa 100 rahaa veroa joutuu mak­samaan 30 rahaa tai 34 rahaa.

Osinko on nyt siis vähem­män verotet­tu kuin korko. Jos halut­taisin takaisin siihen, että ne ovat yhtä ankarasti verotet­tu­ja, pitäisi tuo 25 % verotet­tavaa osinkoa muut­taa 42 prosentiksi.

Tilanne muut­tuu ensi vuon­na vielä nurinkurisem­mak­si, ellei hal­li­tus peru­u­ta jär­jen­vas­taista yhteisöveron alen­nus­ta. Sil­loin osin­go­ista pitäisi olla verotet­tavaa tuloa noin 50 %, jot­ta korko ja osinko oli­si­vat yhtälail­la verotettuja.

Tämä perustelu osinko­jen ja koron yhtäläis­es­tä vero­tuk­ses­ta on sikäli van­hen­tunut, että omis­ta­jan yri­tyk­selle anta­maa lainaa on vaikeutet­tu. Heh! Nyt se pitää antaa pankin kaut­ta niin, että omis­ta­ja panee rahaa tilille ja pank­ki siirtää sen yri­tyk­selle. Tal­letus toimii lainan vakuute­na. Pienen siivun pank­ki tietysti ottaa tästä itselleen.

Järjestelyltä menevät perusteet, jos nettovarallisuutta ei vaaditakaan

Jos on perus­tanut yri­tyk­sen itse nol­las­ta alka­en ja kar­tut­tanut sen omaisu­ut­ta voiton kaut­ta, ei huo­jen­net­tu osinko­jen vero­tus mitenkään merk­it­see vero­jen vält­te­lyä. Onhan tuos­ta yri­tyk­sen jaka­mat­tomas­ta voitos­ta pitänyt koko ajan mak­saa veroa. Tilanne muut­tuu aivan toisek­si, jos tuo­ta net­to­var­al­lisu­ut­ta ei vaa­di­takaan. Vero­juris­tit ovat keksi­neet jär­jeste­lyn, jos­sa hold­ing-yhtiö ja yri­tys omis­ta­vat toisen­sa ris­ti­in. Tässä jär­jestelyssä hold­ing-yhtiön arvon voi aset­taa kuin­ka korkeak­si hyvän­sä perustellen sitä omis­ta­jan haaveil­la tulev­as­ta tuo­to­s­ta. Pump­paa­mal­la näin ilmaa yri­tyk­seen voi jakaa huo­jen­net­tua osinkoa täy­det 150 000 euroa, vaik­ka yri­tyk­sen ain­oa omaisu­us on läp­päri. Jos tätä por­saan­reikää ei saa­da tuk­i­tuk­si, koko huo­jen­netus­ta osin­gos­ta on syytä luop­ua. Mik­si se haaveisi­in perus­tu­va arvon­nousu ei ole verotet­tavaa tuloa?

Perheyritystä ei kannata listata

Huo­mat­takoon, että pörssiosakkei­den osinko­jen kokon­aisvero on vas­taavasti huo­mat­ta­van korkea. Osin­gos­ta 85 % on verotet­tavaa pääo­mat­u­loa. Näin osinko­jen kokon­aisveroas­t­eek­si saadaan 40,4 pros­ent­tia, siis jos omis­ta­ja on Suomes­sa verotet­ta­va. Kan­nat­taa harki­ta pitkään ennen kuin lis­taa per­hey­htiön pörssiin.