EU:n koottava liitto Yhdysvaltain hajota ja hallitse ‑politiikkaa vastaan

Kyl­lä har­mit­taa, miten Yhdys­val­lat nöyryyt­ti Euroop­paa tullineu­vot­teluis­sa. Suo­ras­taan nolot­taa olla eurooppalainen.

Kohtuulliset tullit voisivat olla hyväksi

Aloite­taan peri­aat­teista. Yhdys­val­loil­la on oikeus eristäy­tyä taloudel­lis­es­ti tul­limuurien taakse, jos se pitää näin saavutet­tua vakaut­ta sen arvoise­na, että ulko­maankau­pan tuo­mia hyö­tyjä kan­nat­taa uhra­ta sen eteen.

Nor­mi­talousti­eteen mukaan vapaakaup­pa johtaa tehokkaam­paan tuotan­non allokoin­ti­in ja sik­si tul­lit alen­ta­vat hyvinvointia.

Min­ul­la on tähän kak­si poikkeavaa näke­mys­tä. Ensik­sikin, mitä jyrkem­pi on maid­en ja aluei­den väli­nen työn­jako, sitä haavoit­tuvampi talous on, ja se on ilmeinen haitta.

Olen itsekin kir­joit­tanut use­asti, että kohtu­ulliset tul­lit, ehjäpä juuri 15 %, oli­si­vat hyvät talousaluei­den välil­lä, kos­ka liian pitkälle menevä talouden työn­jako lisää riske­jä ja haitallisia riip­pu­vuuk­sia. Kun korona-aikana Kiina sul­ki tehtaitaan, Euroopas­ta alkoi­vat lääk­keet lop­pua. Yksi Suezin kanavaan juut­tunut alus sai talouden sekaisin.

Tähän liit­tyy se, että taloudessa syn­tyneitä riip­pu­vaisuuk­sia voidaan käyt­tää myös aseena. Venäjä käyt­ti Euroopan riip­pu­vu­ut­ta sen toimit­ta­mas­ta maakaa­sus­ta jo paljon ennen laa­jamit­taista hyökkäys­tä Ukrainaan. Kiinan toimia pitäisi seu­ra­ta vähän tarkemmin.

Toinen ongel­ma liit­tyy siihen, että jyrkkä maid­en väli­nen työn­jako eriyt­tää myös talout­ta maid­en sisäl­lä. Yhdys­val­lois­sa vapaakaup­pa on johtanut maan erikois­tu­miseen Piilaak­son tuot­tami­in palvelui­hin ja per­in­teisen tehdas­te­ol­lisu­u­den alasajoon. Amerikkalais­es­ta autote­htaan duu­nar­ista ei tule huip­pu­osaa­jaan Piilaak­soon, joten kaik­ki eivät tästä tehokku­ud­es­ta hyödy.

Jotain ymmär­rystä min­ul­la siis on USA:n tulleille, mut­ta on päivän­selvää, että tul­lien on olta­va vas­tavuoroisia. Jos toinen aset­taa 15 pros­entin tul­lit, se jar­rut­taa maid­en välistä kaup­paa yhtä paljon kuin jos molem­mat oli­si­vat aset­ta­neet 7,5 pros­entin tul­lit – val­u­ut­takurssit tas­apain­ot­ta­vat kaupan.

(Pääsään­töis­es­ti näin, mut­ta asetel­ma muut­tuu mon­imutkaisem­mak­si, kun ote­taan huomioon, että yleen­sä osa maan viemistä tuot­teista sisältää muual­ta han­kit­tu­ja välipanoksia.)

Jos vain Yhdys­val­lat aset­taa tul­lit, jar­ru­tusen­er­gia – siis ne tul­li­t­u­lot – pää­tyvät Yhdys­val­loille. Sik­si tul­lit ovat yleen­sä vas­tavuoroisia. EU:n tavar­avi­en­nin arvo USA:han on noin 530 mrd. euroa, joten 15 % siitä on noin 80 mil­jar­dia euroa, joka on nyt menos­sa kokon­aan Yhdys­val­loille. Todel­la epäreilua.

Jos siis tulle­ja, niiden ei pidä kohdis­tua vain tavar­avi­en­ti­in vaan myös palvelui­hin  – siis  esimerkik­si Google-main­ok­sille tulisi aset­taa tul­lia vas­taa­va vero. Tätähän Kana­da suun­nit­teli, mut­ta jou­tui peräy­tymään, kos­ka USA uhkasi mas­si­ivisel­la taloudel­lisel­la kostolla.

Von der Leyenin käden­puris­tuk­sel­laan vahvis­ta­maan sopimuk­seen kuu­lui kum­mallisia kohtia, kuten se, että euroop­palaiset yhtiöt investoisi­vat Yhdys­val­toi­hin 600 mil­jar­dia dol­lar­ia ja ostaisi­vat ener­giaa 250 mil­jardil­la dol­lar­il­la vuodessa.

Onko­han Yhdys­val­tain neu­vot­telijoi­ta hui­jat­tu? Eihän komis­sio voi päät­tää, mitä yri­tyk­set tekevät, ei ainakaan, mihin ne investoi­vat. Tulleil­la ja tuon­tiki­in­tiöil­lä on tietysti mah­dol­lista pakot­taa ener­giaos­tot Yhdys­val­toi­hin, mut­ta noin suur­ta määrää Yhdys­val­lat ei pysty edes toimittamaan.

Ehkä ikävin koh­ta ”sopimus­ta” on, että EU sitoutuu siinä höl­len­tämään dig­i­lain­säädän­töään amerikkalais­ten digi­jät­tien hyväk­si. Tätä ei voi hyväksyä! Jo pelkästään amerikkalais­ten digialus­to­jen pyrkimys vaikut­taa vaalei­hin on peruste kahli­ta niiden toim­intaa. Kos­kee myös kiinalaisia digialustoja.

Euroopan auto­te­ol­lisu­udelle diili on yllät­tävän hyvä. Yhdys­val­lat nos­ti vuon­na 2018 euroop­palais­ten auto­jen tul­lit  27,5 pros­ent­ti­in, eikä Bidenin hallinto kumon­nut tätä. Nyt tul­lit siis lask­i­si­vat 15 prosenttiin.

Tästä huoli­mat­ta nimeno­maan Sak­sas­ta on tul­lut vaa­timuk­sia kaataa von der Leyenin hyväksymä sopu. Vaa­timus on ymmär­ret­tävä ja toivoisin, että se toteu­tuu. Sanomat­takin on selvää, että jos näin tapah­tu­isi, von der Leyenin ase­ma kävisi vaikeaksi.

Taidettiin puhua Ukrainasta ja EU:n puolustuksesta

Miten näin kelvot­tomaan sopimuk­seen on voitu pää­tyä? Emme tiedä, mitä neu­vot­teluis­sa on puhut­tu, mut­ta luu­len­pa, että siel­lä on puhut­tu Ukrainas­ta ja Euroopan soti­laal­lis­es­ta puo­lus­tuk­ses­ta. On todel­la syytä kehit­tää Yhdys­val­loista riip­pumat­to­mia Euroopan soti­laal­lisia valmiuk­sia. Tätä on van­han pasi­fistin vaikea sanoa, mut­ta niin se nyt vain on.

Yhdys­val­lat käyt­tää taloudel­lista val­taansa aivan tolkut­toma­l­la taval­la, kuten uhkaa­mal­la Kanadaa kaup­pa­poli­it­tisil­la vaikeuk­sil­la, jos maa tun­nus­taa Palesti­inan val­tion. Täl­laiseen on vain saata­va loppu.

EU:n on koottava rintama Yhdysvaltoja vastaan

Euroopan pitäisi ryhdis­täy­tyä ja ryhtyä kokoa­maan rin­ta­maa Yhdys­val­tain pain­os­tus­ta vas­taan. Maa­han har­joit­taa raakaa hajo­ta ja hal­litse ‑poli­ti­ikkaa. Hajot­ta­mi­nen ei onnis­tu, jos muut liittoutuvat.

EU:n on koot­ta­va ympärilleen Kanadan kaltaisia mai­ta anta­maan yhteinen vas­taus Yhdys­val­tain öykkäröin­nille. Täl­lainen liit­tou­tu­ma voisi samal­la heiken­tää Venäjää, sil­lä Venäjän ja Kiinan ympärille on muuten kehit­tymässä vas­taa­va liit­tou­tu­ma ja Euroop­pa jää yksin Yhdys­val­to­ja vastaan.

On sanomat­takin selvää, että voidak­seen toimia näin, EU:n on vahvis­tet­ta­va päätök­sen­tekoaan. Nythän Venäjäl­lä on Unkarin ja Slo­va­kia kaut­ta veto-oikeus EU:n päätöksiin.

Voisiko Kiina olla osa tätä rin­ta­maa? Voisi, mut­ta Kiinan pitäisi sil­loin luva­ta muut­taa omaa poli­ti­ikkaansa melkois­es­ti. Toden­näköis­in­tä on, että maail­ma tulisi jakau­tu­maan Kiinan, Euroopan ja Yhdys­val­tain ympärille muo­dos­tu­vi­in blokkeihin.

Yhdysvaltain epäluotettavuus pakottaa irrottautumaan siitä

Yhdys­val­loista on joka tapauk­ses­sa tul­lut niin arvaam­a­ton, että Euroopan on vähen­net­tävä taloudel­lista, soti­laal­lista ja dig­i­taal­ista riip­pu­vu­ut­taan Yhdysvalloista.

Samal­la Euroopan pitäisi tar­jo­ta tur­va­paik­ka amerikkalaisille yliopis­toil­la ja ainakin niiden henkilökunnalle.