Nyt voimaan tulevasta järjestelmästä olen tyystin lehtitietojen varassa, eli tietoni voivat olla aivan väärin.
Olen ymmärtänyt niin, että korkeakoulujen laitokset on jaettu yhdeksään osaan, joita kutsun tässä lohkoiksi. Niille on yhteinen pääsykoe, joilla voi hakea kaikkia sen lohkon aloituspaikkoja. Ennen piti hakea jokaiseen erikseen ja osallistua moniin erilaisiin pääsykokeisiin. Tämä vähentää opiskelijan tarvetta taktikoida – ennen kannatti jättää haluamansa mutta kovin suosittu ala väliin ja hakea jonnekin, jonne oli realistisempaa päästä sisään.
En ole saanut selville lehtikirjoituksista, saako hakija lisäpisteitä siitä, että on pannut kyseisen oppilaitoksen listassaan alkupäähän tai peräti ensimmäiseksi, vai ohittaako hänet paremmin pääsykokeissa pärjännyt, jolla tämä laitos on listan häntäpäässä. Tällä yksityiskohdalla on huomattava vaikutus siihen, miten malli toimii.
Pääsykoekirjat julkaistaan vasta vähän ennen kokeita, joten koko vuotta ei voi kokeisiin valmistautua eikä karsintakursseille osallistua, kuten nyt voi. Tämä vähentää ahkeruuden ja rahan vaikutusta sekä lisää lahjakkuuden vaikutusta. Hyötyä on erityisesti kyvyssä lukea paljon ja nopeasti sekä omaksua asiat nopeasti. Lukihäiriöiset älkööt vaivautuko.
Tämä malli tuhoaa suurelta osin motivaation vaikutuksen. Hieman jää motivaatiolle kuitenkin tilaa, jos lisäpisteitä heruu siitä, että on pannut kyseisen oppilaitoksen ensisijaiseksi.
Huomattava merkitys on sillä, että yhteinen pääsykoe panee kaikki lohkon hakijat yhteen paremmuusjärjestykseen. Kohtalaisen hyvä hakija voi olla varma siitä, että pääsee jonnekin, huono taas ei pääse minnekään.
Tässä käy ajan myötä myös niin, että lohkon sisällä yksi ala ottaa jokseenkin kaikki parhaat, toinen toiseksi parhaat ja niin edelleen. Näin ei tapahdu ensimmäisenä vuotena, mutta pikkuhiljaa kehitys vie tähän suuntaan. Onhan tuhlausta jättää hyvä pisteet käyttämättä ja mennä jonnekin, jonne olisi päässyt alemmillakin pisteillä.
Yhteiskunnan kokonaisetua ajatellen tämä ei ole järkevää. Lahjakkaiden soisi päätyvän vähän joka suuntaan.
Ihan näin yksinkertaista se ei sentään taida olla. Vaikka pääsykoe on yhteinen, eri laitoksissa voidaan kokeen ja ylioppilaskirjoituksen ósia painottaa hieman eri tavalla. Sitten on mahdollista antaa lisäpisteitä siitä, mihin on hakeutunut ensisijaisesti.
Hyvää tässä mallissa on, että voitetaan tuhansia ellei kymmeniä tuhansia työvuosia siinä, että opintoihin päädytään aiempaa selvästi nopeammin.