Korkeakoulujen sisäänpääsystä (2) Älykkyystesti

(Kir­joitet­tu Innsbruckissa)

Armei­ja val­it­see reservi­upseerik­oulu­un tuli­jat lähin­nä palikkat­estin perustel­la. Myös amerikkalaisil­la yliopis­tois­sa pain­ote­taan (isukin yliopis­tolle anta­man lahjoituk­sen ohel­la) älykkyystestejä.

Suo­ra älykkyys­testin käyt­tö koetaan armot­tomana, kos­ka sitä ei juuri voi paran­taa seu­raa­vana vuon­na. Tämä valin­nan lop­ullisu­us on kauhis­tus. Jos val­in­ta perus­tu­isi arvon­taan, moni vaatisi, että huonon arpaon­nen saa­neet voisi­vat yrit­tää seu­raa­vana vuon­na uud­estaan. Se ei toisi yhtään opiskelu­paikkaa lisää, vaan jakaisi ne vähän toisin. Nykyi­nen käytän­tö, jos­sa yritetään vuosi toisen­sa jäl­keen uud­estaan, on kokon­aisu­ut­ta ajatellen todel­la tuh­laa­va, mut­ta inhimil­lis­es­ti ymmärrettävä.

Lah­jakku­u­den mit­taamista pide­tään pahek­sut­ta­vana. Sik­si­hän se äidinkie­len koekin muutet­ti­in sel­l­aisek­si, että se palk­it­see myös ahkeruudesta.

Moni sanoo, että älykkyys­testi on lah­jakku­ustestinä sup­pea ja sik­si yksinker­tais­es­ti vain huono. Tähän näh­den älykkyys­testi, esimerkik­si se armei­jan palikkat­esti, ennus­taa häm­mästyt­tävän hyvin men­estys­tä elämässä. Jos se kuitenkin on lah­jakku­ustestinä huono, sil­loin­han jokin parem­pi lah­jakku­ustesti ennus­taisi vielä parem­min, mikä osoit­taisi, että elämässä men­estys on pelkästä lah­jakku­ud­es­ta kiinni.

Min­un pitäisi liit­tää tähän viit­taus tutkimuk­seen, mut­ta täältä Inns­bruck­ista käsin se on han­kalaa. Kun palaan Suomeen, ehkä täy­den­nän tätä.

On alo­ja, joil­la pelkkä älykkyys­testi ei sovi, vaan tulisi tes­ta­ta mui­ta omi­naisuuk­sia, mut­ta sivu­u­tan ne, kos­ka mon­elle alal­la älykkyys­testi sopisi.

Minä muuten olen henkilöko­htai­sista syistä sitä mieltä, että palikkat­esti pitäisi voi­da uusia, jos se on men­nyt huonos­ti. Olen joskus saanut migreeniko­htauk­sen vuok­si vitosen matem­ati­ikan kokeis­sa, vaik­ka matem­ati­ik­ka oli min­ul­la todel­la help­poa. Naisil­lakin saat­taisi olla vielä omat syynsä.

Entä motivaatio?

Paras näkemäni peruste lah­jakku­usteste­jä vas­taan on, että ne eivät mit­taa moti­vaa­tio­ta. Aloil­la, joil­la osa sisään ote­tu­ista ote­taan paperei­den perus­teel­la, nois­sa hel­posti sisään pääs­seis­sä on paljon huonos­ti motivoituneita.

Jos sisään­pääsy perus­tu­isi älykkyys­testi­in ja vain siihen, älykkäim­mät pää­ty­i­sivät halu­tu­im­mille aloil­la. Se voisi olla yksilöitä ajatellen perustel­lumpaa, mut­ta ei yhteiskun­nan toim­intaa ajatellen. Älykkäästä voi olla suh­teessa eniten hyö­tyä alal­la, jos­sa älykkäitä on harvassa.