Palkankorotukset nostaisivat tuottavuutta

Olen yleen­sä ollut ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen kanssa eri mieltä  talous­poli­it­ti­sista lin­jauk­sista. Min­ulle he näyt­täy­tyvät lyhyt­näköis­es­ti ahneena porukkana, joka halu­aa syödä viimeisetkin siemen­pe­runat. Urho Kekkosen kysymyk­seen ”Onko maal­lamme malt­tia vauras­tua” he vas­taisi­vat olankohautuksella.

Nyt olen yllät­täen kallis­tu­mas­sa palkkakysymyk­sessä ay-liik­keen kan­nalle. Voisi olla maamme talouden kannal­ta viisas­ta nos­taa palkko­ja tun­tu­vasti inflaa­tio­ta nopeam­min – ja inflaa­ti­olle tarkoi­tan tässä euroalueen inflaa­tio­ta, kos­ka se on oikea mit­tari kil­pailukyvyn kannal­ta. Eri asia on, onko se läh­eskään kaikkien palka­nsaa­jien lyhyen aikavälin edun mukaista, mut­ta tästä lopuksi.

Kun ihme­tel­lään, mik­si tuo­tavu­u­den kasvu on Suomes­sa lop­punut, kuu­lun niihin, joiden mielestä ongel­ma on luo­van tuhon puut­teessa. Kun huono­tuot­toiset työ­paikat eivät kaadu, uusia ja parem­pia ei voi nous­ta tilalle.

Val­tio käyt­tää suuria sum­mia yri­tys­tuki­in tor­juak­seen luo­vaa tuhoa, siis tuot­tavu­u­den nousun estämiseen. Hyvä esimerk­ki tästä on tuki turk­istarhoille, alalle, jon­ka taloudelli­nen kan­nat­tavu­us on kovin heikkoa. Ehkä on puhut­tu liikaa turk­istarhauk­sen eet­ti­sistä ongelmista ja uno­hdet­tu sen taloudelli­nen mielet­tömyys. Työl­listää 1300 henkeä ja nyt niiden säi­lyt­tämiseen kaade­taan taas 50 miljoon­aa val­tio rahoja.

Suurin tuki taloudel­liselle tehot­to­muudelle ovat kuitenkin Suomen mata­lat palkat. Niiden turvin huonom­pikin yri­tys men­estyy, mut­ta sen hin­tana on työn tuot­tavu­u­den heikko kehitys.

Nyt suo­ma­laiset palkat ovat jääneet merkit­tävästi jäl­keen euro-alueen palkoista, sil­lä muual­la palkat nousi­vat hin­to­jen nous­tua. Tämän turvin yri­tyk­set pysyvät pystyssä, mut­ta eipä tule myöskään luo­vaa tuhoa. Suomen kansan­talous erikois­tuu vauhdil­la mata­lan tuot­tavu­u­den tuotan­toon. Net­tikau­pas­sa työn­jako on se, että ruot­salaiset tuot­ta­vat myy­dyn tavaran ja suo­ma­laiset pakkauk­sen sen ympärille. Olisi pakko nos­taa tuot­tavu­ut­ta, jos palkat oli­si­vat lähempänä kil­pail­i­ja­maid­en palkkoja.

Jos palkko­ja nyt nos­tet­taisi­in selvästi, palkkata­so suh­teessa vaikka­pa Sak­san palkkoi­hin palau­tu­isi koron­aa edeltäneelle tasolle. Se voisi olla vähän pidem­mäl­lä aikavälil­lä, san­o­taan noin viiden vuo­den tähtäyk­sel­lä, piristys­ruiske taloudel­liselle kasvulle. En ota kan­taa siihen, onko kymme­nen pros­ent­tia kahdessa vuodessa juuri se oikea.

Sanoin tuos­sa aikaisem­min, että tämä ei olisi läh­eskään kaikkien palka­nsaa­jien kannal­ta lyhyen aikavälin edun mukaista. Luo­va tuhoa tarkoit­taa, että työ­paikko­ja katoaa. Ennen pitkää uusia ja parem­pia työ­paikko­ja tulee tilalle. Ei vält­tämät­tä samalle paikkakun­nalle, mut­ta jon­nekin Suomeen. Eivätkä kaik­ki työ­paikkansa menet­täneet tietenkään saa uut­ta työtä.

Mon­elle tämä ei ole kan­nat­tavaa edes pitkäl­lä aikavälil­lä. Jos uusi työ­paik­ka syn­tyy jon­nekin muualle, vaivoin säästet­ty omakoti­ta­lo on pan­ta­va myyn­ti­in tai muutet­ta­va kesämökik­si. Aika iso pitää palkanko­ro­tuk­sen olla, että saisi menet­tämän­sä rahat takaisin.

Mut­ta koko kansan­talous hyötyisi.