Miksi Suomen taloudellinen kasvu pysähtyi?

Suo­mi on ollut nyt 16 vuot­ta ilman taloudel­lista kasvua, minkä seu­rauk­se­na reaali­palkat jäävät jatku­vasti jäl­keen ver­tailumaista. Se taas johtaa osaa­van työvoiman muut­toon ulkomaille.

Mitä kasvul­la on tapah­tunut? Seli­tyk­sek­si tar­jo­taan tuot­tavu­u­den kasvun pysähtymistä. Se on selit­täjänä vähän saman­lainen kuin että ulkona on niin kylmä, kos­ka elo­ho­pea on läm­pömit­taris­sa niin alhaal­la. Työn tuot­tavu­us on osa­puilleen BKT jaet­tuna työ­tun­tien määrällä.

Alkutuotannon suosiminen?

Teol­lisu­u­den jalostusaste las­kee Suomes­sa niin, että olemme siir­tymässä yhä enem­män raa­ka-ainei­den ja vähän jalostet­tu­jen tuot­tei­den myyjik­si. Kuvain­nol­lis­es­ti voi sanoa, että net­tikau­pas­sa ruot­salaiset tuot­ta­vat paket­ti­in sisäl­lön ja Suo­mi pakkauksen.

Vihreässä siir­tymässä Suomen osak­si näyt­tää ole­van tuot­taa vihreä ener­gia ja muiden tehtäväk­si käyt­tää sitä tuot­tei­den valmistukseen.

Tämä voi johtua siitä, ettei muuhun pystytä, mut­ta myös siitä, että alku­tuotan­non työ­paikat ovat meil­lä alue­poli­it­tis­ten syi­den vuok­si eri­tyisen suosit­tu­ja. Suo­mi jopa mak­saa siitä, että ulko­maiset kaivosy­htiöt tyh­jen­tävät maaperäämme min­er­aaleista. Mak­su tapah­tuu sub­ven­toimal­la min­er­aalien kul­jet­tamista pois Suomes­ta ja siihen liit­tyviä infrainvestointeja.

Alku­tuotan­non suosimi­nen tarkoit­taa, että kehit­tyneem­mät elinkeinot sub­ven­toi­vat alku­tuotan­non työpaikkoja.

Insinööriajattelu

Men­neinä vuosi­na ajatelti­in, että teol­lisu­us on insinööri­a­jat­telun aluet­ta. Kulu­tus­tavaroiden tuotan­to vaatii kuitenkin tuot­tei­den kehit­te­lyä ja muo­toilua. Kun sitä ei osa­ta, Suo­mi on erikois­tunut suh­dan­neherkkään investoin­ti­tuot­tei­den – siis lähin­nä konei­den – tuotan­toon. Siinä veikataan häviävää hevos­ta, kos­ka kulu­tus­tavaroil­la tehdään enem­män rahaa. Suuria kulu­tus­tavarabrän­de­jä on Ruot­sil­la paljon, Suomel­la ei juuri yhtään.

Hal­li­tuk­sen pyrkimys kapea-alais­taa korkeak­oulu­tus­ta entis­es­tään on tässä mielessä tyhmää.

Tätä ongel­maa tak­laa­maan syn­nytet­ti­in Aal­to-yliopis­to, jos­sa opete­taan insinööri- ja talou­sainei­den lisäk­si taideainei­ta. En tiedä, miten tämä näkyy käytän­nön yhteistyössä. Diplo­mi-insinööri voi tuskin sisäl­lyt­tää taideainei­ta tutk­in­toon­sa – siis Suomessa.

Innovaatioiden myynti ulkomaille

Suomes­sa kuitenkin syn­tyy inno­vati­ivisia star­tu­pe­ja tasaiseen tahti­in. Ne eivät juuri tuo­ta työ­paikko­ja Suomeen, kos­ka ne myy­dään ulko­maille. Myy­dään, kos­ka Suomes­sa ei ole pääo­mia ostaa niitä.

Olen esit­tänyt use­aan otteeseen ratkaisuk­si pro­gres­si­ivista men­overoa – sitä, että säästämi­nen ja investoin­nit oli­si­vat tulover­ouk­ses­sa vähen­nyskelpoisia ja säästö­jen syömi­nen verotet­tavaa.  Pieniä aske­lia tähän suun­taan on otet­tu, mut­ta vain pieniä. Osakesäästötili on lähel­lä tätä aja­tus­ta, mut­ta star­tupi­en rahoit­tamiseen siitä ei ole apua, kos­ka tätä rahaa saa käyt­tää vain vaki­in­tuneisi­in pörssiosakkeisiin.

Asumisen kalleus

Taloudelli­nen kasvu tapah­tuu läh­es kokon­aan suuris­sa kaupungeis­sa. Niis­sä asuinen on Suomes­sa kallista. Tämä on kus­tan­nuserä elinkeinoille. Kaupunkei­hin muut­to on Suomes­sa vielä kesken – onhan Suo­mi EU:n maaseu­tu­val­taisin maa – mikä merk­it­see taloudel­lista taakkaa kasvualoille.

Yritystuet luovan tuhon estäjänä

[LISÄYS 5.8 KLO 16]

Luo­va tuho on tuot­tavu­u­den kasvun ja sitä myötä taloudel­lisen kasvun vält­tämätön edel­ly­tys. Suomes­sa käytetään huo­mat­ta­van paljon rahaa yri­tys­tuki­in, joiden varsi­nainen tarkoi­tus on tor­jua luo­vaa tuhoa. Tätä voi pitää perustel­tuna, jos pitää van­han ja tur­val­lisen jatku­mista tärkeäm­pänä kuin tulo­jen kasvua, mut­ta molem­pia ei saa.