Uusi hyvinvointivaltio 6: työn vastaanottovelvollisuus

Pitäisikö työn vas­taan­ot­tovelvol­lisu­ut­ta tiuken­taa vai löysentää?

Antelias työt­tömyys­tur­va edel­lyt­tää selkeää velvol­lisu­ut­ta ottaa vas­taan tar­jot­tu työ.

Kun hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on joutunut ikään­tymisen vuok­si pahenevaan rahoi­tuskri­isi­in, sosi­aal­i­tur­van löysään käyt­töön on suh­taudut­ta­va aiem­paa ankaram­min. Sosi­aal­i­tur­van väärinkäyt­täjä varas­taa köy­hiltä, kos­ka kaik­ki sosi­aal­i­tur­van tarpee­ton käyt­tö on pois tarpeel­lisem­mas­ta käytöstä.

Kan­natan toisaal­ta perus­tu­loa, jota jae­taan yhtä suure­na ja ehdoit­ta kaikille, mut­ta jota keski­t­u­loiset ja suu­rit­u­loiset eivät käytän­nössä saa, kos­ka vero­tuk­sen alara­jaa las­ke­taan vas­taavasti ja perus­tu­lo verote­taan heiltä pois. En kuitenkaan kan­na­ta niin suur­ta perus­tu­loa, että sil­lä tulisi hyvin toimeen ilman, että tarvit­sisi lia­ta käsiään työn tekemisel­lä. Vasem­mis­toli­it­to on sel­l­aista esit­tänyt, mut­ta sel­l­ainen ei ole toteutet­tavis­sa. Ehkä joskus tule­vaisu­udessa, kun tekoä­ly ja robot­it tekevät suuren osan nyky­i­sistä töistä. Min­un silmis­säni perus­tu­lo merk­it­si automaat­tista tulo­tukea pieni­palkkaisille. Se paran­taisi työ­markki­noiden tas­apain­oa ja tor­juisi tuloeroja.

(Jos ei ymmär­rä, mik­si perus­tu­loa mak­se­taan myös rikkaille, kan­nat­taa ajatel­la perus­tu­loa negati­ivise­na tuloverona, jota mak­se­taan vain niille, joiden tulot alit­ta­vat verotet­ta­van tulon alara­jan. Se on arit­meet­tis­es­ti sama asia kuin perus­tu­lo, mut­ta hallinnol­lis­es­ti vaikeampi toteut­taa. Perus­tu­los­sa rahaa kul­kee enem­män edestakaisin, mut­ta jokaisen net­to­tu­lot ja efek­ti­ivi­nen rajaveroaste ovat sama.)

Perus­tu­loon voi lisätä syype­r­usteisia koro­tuk­sia esimerkik­si vam­maisu­u­den joh­dos­ta. Nyky­i­sistä vam­mais­ten tuista tämä poikkeaisi siten, että tukea ei menet­täisi, vaik­ka voit­taisi vaikeuten­sa ja tek­isi ahk­erasti työtä. Nykysään­nöt kan­nus­ta­vat työn­tekoon vähiten niitä, joille se on vaikeinta.

Korkea työttömyysturva edellyttää työn vastaanottovelvollisuutta

On selvää, että mitä korkeam­man tur­van työt­tömyys­tur­va muo­dostaa, sitä vält­tämät­tömäm­pää on, että tukea ei saa, jos kieltäy­tyy työstä. Pohjo­is­mais­sa työt­tömyys kor­vataan run­saskä­tis­es­ti niin, mut­ta niin­pä työstä ei voi kieltäy­tyä ja työtä myös tarjotaan.

Edel­li­sis­sä postauk­sis­sa mainitsin, että Ruot­sis­sa nuori työtön osoite­taan herkästi kun­nan töi­hin. Juhana Var­ti­aisen mukaan tämän tarkoi­tus on varas­taa nuoren vapaa-aika, jot­ta työt­tömyys ei vaikut­taisi liian houkut­tel­e­val­ta elämänvaihtoehdolta.

Suomes­sakin on viral­lis­es­ti velvol­lisu­us ottaa tar­jot­tu työ vas­taan, mut­ta ei käytän­nössä. Työvoima­palve­lut on säästet­ty niin henki­hiev­eri­in, etteivät työvoimavi­ra­nomaiset kyke­nee tekemään työhön osoit­tamisia. Jos halu­aa lus­muil­la, se yleen­sä onnis­tuu – ei tietenkään aina. Suomes­sa moni nuori luisuu syr­jäy­tymiseen työ­markki­noiden ulkop­uolelle, kos­ka palveluista on halut­tu säästää. Joku voisi puhua heitteillejätöstä.

Yri­tyk­set ovat valit­ta­neet, etteivät työvoimavi­ra­nomaiset ker­ro niille, ketkä paikkakun­nal­la on työt­töminä, jol­loin yri­tyk­set voisi­vat tar­jo­ta näille töitä. Min­un on vaikea ymmärtää perustelu­ja tähän, jos samal­la ollaan sitä mieltä, että työt­tömän on otet­ta­va tar­jot­tu työ vastaan.

En kuitenkaan tarkoi­ta, että työt­tömäk­si joutuneen diplo­mi- insinöörin pitäisi ottaa seu­raa­vana päivänä vas­taan tar­jot­tu kaup­pa-apu­laisen paik­ka, kos­ka on parem­pi, että hän työl­listy­isi koulu­tus­taan vas­taavaan työhön. Oikeu­den olla työ­paikko­jen suh­teen valikoi­va pitäisi kuitenkin heiken­tyä, kun työt­tömyys pitkit­tyy. Näin onkin ammat­tisuo­jan ja työ­paikan sijain­nin osalta.

Mitä parem­pi on työt­tömyys­tur­va, sitä olen­naisem­paa on, ettei sitä voi naut­tia, jos kieltäy­tyy työstä. Sik­si ansiosi­don­naisel­la ole­via tulee vah­tia selvästi tiukem­min kuin työ­markki­nat­uel­la tai toimeen­tu­lotuel­la olevia.

Huo­mat­takoon, ettei asum­is­tu­keen liity mitään hark­in­taa sen suh­teen, johtu­vatko mata­lat tulot olo­suhteista vai asianomaisen omista päätök­sistä. Tämäkin ehkä muut­tuu, jos asum­is­tu­ki joskus tule­vaisu­udessa yhdis­tetään yleistukeen.

Suoja riistoa vastaan

Min­un ihanteeseeni kuu­luu pieni perus­tu­lo takaa­maan sen, ettei ihan kuin­ka huonoa työ­paikkaa tahansa tarvit­sisi ottaa vas­taan. On myös todel­lisia riis­to­työ­suhtei­ta, joista on hyvä voi­da kieltäy­tyä. Tämän näköko­hdan merk­i­tys koros­tuu, kun työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us vähenee.

Ihan kuin­ka huonopalkkaista työtä hyvän­sä ei tarvitse nytkään ottaa vas­taan. Lais­sa rajana on 1134 euroa kuus­sa, jos alal­la ei ole yleis­si­to­vaa työe­htosopimus­ta. Tämä on vuodelta 2021. En tiedä, sovel­letaanko rajaan indek­siko­ro­tuk­sia. Aika mata­la se joka tapauk­ses­sa on.

Jos jokin työ on hyvin pieni­palkkaista, sen on myös tuot­tam­a­ton­ta, joten kansan­talous ei paljon kär­si siitä, että joku ei ota sitä vas­taan – varsinkin kun näi­hin tuot­ta­mat­tomi­in töi­hin on kyvykkäitä tek­i­jöitä yli kysynnän.

Toisaal­ta perus­tu­lon tai negati­ivisen tuloveron olois­sa huonopalkkainen työkin paran­taa aina tek­i­jän­sä net­toan­sioi­ta, jol­loin jopa tuol­lainen 1134 euroa kuus­sa siis kan­nat­taisi.  Tämä on parem­pi kan­nustin kuin pakko, sil­lä halu­ton­ta työn­tek­i­jää ei kukaan palkkaa. Nyt on aika yleistä, että kokoaikaisen työn vas­taan­ot­ta­mi­nen lisää net­toan­sioi­ta vain par­il­lasadal­la eurol­la kuus­sa. Ei ole ihme, että sel­l­aista vas­taan niskuroidaan.

Yhteenveto

Ansiosi­don­naisel­la työt­tömyys­tur­val­la ole­vien velvol­lisu­ut­ta ottaa työtä vas­taan tulee kiristää, mut­ta kovin huono­ja työ­paikko­ja vas­taan tarvi­taan jotain suo­jaa. Perus­tu­lo olisi sel­l­ainen, mut­ta nykyjär­jestelmässäkin toimeen­tu­lo­tu­ki suo­jaa käytän­nössä varsi­naisil­ta riis­to­työ­suhteil­ta.  Työvoima­palvelu­ja, joiden tehtävänä on palaut­taa työelämän ulkop­uolelle luisu­vat takaisi, työ­markki­noille, tulee paran­taa ja niihin on ohjat­ta­va enem­män rahaa.