Näyt­tää siltä, ettei ilmas­ton läm­pen­e­mistä tul­la pysäyt­tämään 1,5 asteeseen eikä edes kah­teen asteeseen. Se tarkoit­taa, että ajaudu­taan oloti­laan, jos­ta ei ole koke­muk­sia ja jos­sa kaik­ki ilmas­toa koske­va tieto joudu­taan ajat­tele­maan uud­estaan. Arvotaan uusi ilmasto.

Varoi­tan: en ole ilmas­to­tutk­i­ja enkä tunne kun­nol­la ilmas­tom­a­lle­ja, mut­ta entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä tun­nen hyvin mallei­hin liit­tyviä ongelmia. Olen tutus­tunut lähin­nä kansan­talouden mallei­hin. Ne ovat vähän saman­laisia kuin ilmas­tom­a­llit, joskin paljon yksinkertaisempia.

Jos asi­aa kat­soo Euroop­pa-keskeis­es­ti, ilmas­ton läm­pen­e­misen toden­näköisiä seu­rauk­sia on Etelä-Euroopan aavikoi­tu­mi­nen. Sama kos­kee suur­ta osaa Afrikkaa. Suomes­ta voi tul­la kesäisin merkit­tävä tur­is­ti­maa, kos­ka Etelä- ja Kes­ki-Euroopan kesistä tulee sietämät­tömän tukalia. ”Fin­land is cool” main­os­ti­vat matkailu­vi­ra­nomaisemme jo muu­ta­ma kesä sit­ten sak­salai­sis­sa lehdissä.

Mut­ta voi men­nä aivan toisinkin. Emme tiedä oikeas­t­aan mitään tule­vista sade­vyöhykkeistä, merivir­roista emmekä val­lit­se­vista tuulista, kos­ka mallit perus­tu­vat havain­toi­hin nykyis­es­tä ilmastosta.

Asutusta ei juuri ole 60 leveyspiirien sisäpuolella kuin Euroopassa

Jos kat­somme, mil­laista asu­tus­ta on lähel­lä napa-aluei­ta 60 lev­eyspi­irien sisäpuolel­la, huo­mamme, ettei juuri mitään pait­si Euroopas­sa. Pohjois-Amerikas­sa asuu pieni määrä inui­it­te­ja. Ankarista talvis­taan tun­net­tu Mon­tre­al esimerkik­si on eteläm­pänä kuin Rooma. Jopa Alaskan asu­tus on pääasi­as­sa Helsinkiä etelämpänä. 

Siperi­as­sa on lähin­nä vankileire­jä ja muu­ta­ma pieni kaivoskaupun­ki, jot­ka nekin toimi­vat osin vankityövoimalla.

Eteläisel­lä pal­lon­puoliskol­la ei ole kuin muu­ta­ma tutkimusase­ma 60 lev­eyspi­irin sisäpuolella.

Euroop­pa on siis poikkeus. Nykyi­nen ilmas­to on siis varsi­nainen lot­tovoit­to Suomelle. Kun arvomme kokon­aan uuden ilmas­ton, mis­tä tiedämme, että tämä lot­tovoit­to kohdis­tuu Suomeen uudestaan?

Kysymys on tietysti Golfvir­ras­ta ja eri­tyis­es­ti sen läm­mit­tävälle vaiku­tuk­selle tärkeästä pohjois-etelä­su­un­tais­es­ta Amoc-vir­ras­ta. Golfvir­ta nos­taa Suomen keskiläm­pöti­laa kuudel­la asteel­la. Tuon Amocin heikken­e­mis­es­tä myös oikeat ilmas­to­tutk­i­jat ovat varoit­ta­neet. Useimpi­en mielestä se ei ole vaaras­sa, ellei ilmas­to läm­pene yli kolmea astet­ta. Väitän kuitenkin, etteivät ilmas­ton­tutk­i­jat voi sanoa tästä mitään var­maa, kos­ka mallit on esti­moitu toisen­lai­sis­sa olosuhteissa.

Tässä on kyse vähän saman­lais­es­ta asi­as­ta kuin siinä, kun Suomes­sa vapautet­ti­in rahamarkki­nat 1980-luvun lop­ul­la. Eivät talous­mall­it osan­neet ennus­taa senkään vaikutuksia.

Ei ole toden­näköistä, että ilmas­ton­muu­tos johtaisikin Suomes­sa merkit­tävään kylmen­e­miseen, mut­ta var­maa siitä ei voi­da olla. On sitä oltu huolestunei­ta epä­to­den­näköisem­mistä uhistakin.