Tekoäly taiteen tuottajana

Tekoä­lyn avul­la voidaan tuot­taa kuvataidet­ta, musi­ikkia ja jopa runo­ja. Net­ti­in on jo ilmestynyt tekoä­ly­ohjelmia, joil­la kuka tahansa voi säveltää laulun annet­tuu tek­sti­in ja vielä esit­tää sen val­i­t­ul­la tyylil­lä. Tämä on herät­tänyt vasta­lau­sei­ta oikeis­sa taiteil­i­jois­sa, jot­ka pelkäävät aiheel­lis­es­ti, että tekoä­ly syö hei­dän leipän­sä. Tekoä­lyn käyt­tö eloku­vien  ja käsikir­joi­tusten tuot­tamises­sa oli merkit­tävä syy Hol­ly­wood­in taan­noiseen lakkoon.

Kysymys jakau­tuu kahdek­si. Toista kut­sun moot­torisa­haon­gel­mak­si, sil­lä vei­hän moot­torisa­ha yli 60 vuot­ta sit­ten leivän val­taval­ta määrältä jus­teerin käyt­täjiä. Kan­sain­välisem­pi nimi olisi lud­di­it­tion­gel­ma. Kun Kehruu-Jen­ny syr­jäyt­ti ruk­in­polk­i­jat, syn­tyi lud­di­it­tien eli koneen­särk­i­jäin liike tuhoa­maan koneita.

Bulkkitaiteilijoiden leipä

Samal­la kun tekoä­ly vie mon­en taiteil­i­jan leivän, se tekee tietyn­laisen bulkki­taiteen hyvin hal­vak­si ja saat­taa sen suurten kansan­joukko­jen käyt­töön, niin kuin kutomakoneetkin tekivät kankaista halpo­ja. Aikanaan grafi­ikan ajatelti­in ole­van saman­lainen taiteen demokrati­soi­ja. Moni kuvataiteil­i­ja suosi juuri sik­si grafi­ikkaa aat­teel­li­sista syistä.

Saman­lainen lud­di­it­tion­gel­ma liit­tyi aikanaan myös äänilevy­i­hin ja radioon. Parhaat muusikot sai­vat miljoon­ayleisön ja veivät markki­nat maakun­nal­lisil­ta kyvy­iltä, mut­ta musi­ikin kuun­telu muut­tui val­ta­van paljon demokraat­tisem­mak­si.  Paras taide pysynee pitkään ihmis­ten tuot­ta­mana, mut­ta kuvataiteessa tori­taiteil­i­jat menet­täi­sivät tulon­sa tekoälylle.

Tekijänoikeudet

Toinen ongel­ma liit­tyy varas­tamiseen. Tekoä­lyä koulute­taan ole­mas­sa ole­vien taiteil­i­joiden töil­lä. Koulu­tuk­sen jäl­keen siltä voi tila­ta maalauk­sen vaimostaan Helene Schjerf­beckin tyyli­in. Vaik­ka tekoä­ly on tehnyt uuden teok­sen, tyylin se on varas­tanut Schjerf­beck­iltä. Saako niin tehdä?

Schjerf­beckin kuole­mas­ta on kulunut yli 70 vuot­ta, joten hänen tek­i­jänoikeuten­sa ovat men­neet. Tämä vähän viit­taisi siihen, että tietokone saa varas­taa. Saa­han Schjerf­beckin maalauk­sia esit­tää myös aivan sel­l­aisi­naan kuvina lehdissä.

Mozart sävel­si aikanaan  yli 40 sin­fo­ni­aa, jot­ka ovat niin tun­nis­tet­tavia, että tekoä­ly laatisi niitä hel­posti sadoit­tain lisää. Mozartin musi­ik­ki lie­nee vapaa­ta riistaa.

Vaikut­taisi siltä, että tekoä­ly saisi matkia vapaasti sekä Schjerf­beck­iä että Mozartia.

Entä saako nuorem­pi­en taiteil­i­joiden töitä käyt­tää tekoä­lyn kouluttamiseen?

Taiteilija saa apinoida toisen tyyliä

Osvi­it­taa voisi ottaa siitä, että pastissien tekem­i­nen  on sal­lit­tu. Ihmi­nen saa jäljitel­lä toisen taiteel­lista tyyliä, kun­han ei väitä sitä taiteil­i­jan itsen­sä tekemäk­si, jol­loin se olisikin väärennös.

Jos tyylin apinoin­ti on sal­lit­tu toiselle ihmiselle, olisi help­po ajatel­la, että se on sal­lit­tu myös tekoä­lylle. Vai voiko? Tekoä­ly on tyylin varas­tamises­sa paljon tehokaampi kuin toinen taiteli­ja ja sik­si paljon suurem­pi uhka taiteilijalle.

YouTube ‑videoita on käytet­ty tekoä­lyn koulut­tamiseen. Videoiden tek­i­jät eivät ole älähtäneet, mut­ta YouTuben omis­ta­ma Google on älähtänyt, kos­ka yhtiön omis­tu­soikeu­teen on kuulem­ma puu­tut­tu. Madon­na ei ole älähtänyt siitä, että tekoä­ly apinoi hänen musi­ikki­aan, mut­ta levy-yhtiö on älähtänyt. Sitä en tietenkään voi tietää, mitä Madon­nan ja levy-yhtiön välil­lä on puhuttu,

Suora varkaus

Joskus tekoä­ly kopi­oi suures­ta mas­sas­ta yhden kuvan tai melo­di­an sel­l­aise­naan. Tämä on tietysti kiel­let­tyä, mut­ta suo­raa varkaut­ta tekoä­lyn käyt­täjän on vaikea itse havai­ta. Aina ei tosin haluakaan.

Melo­di­oiden osalta tek­i­jänoikeus on muutenkin ongel­malli­nen.  Samas­sa sävel­la­jis­sa pysyviä mah­dol­lisia melo­di­oi­ta on vähän rajauk­ses­ta riip­puen noin kymme­nen miljoon­aa. Ne on jo kaik­ki joku säveltänyt joskus, joten uusia sävel­lyk­siä ei oikeas­t­aan voisi enää tehdä. Eri­tyis­es­ti kun kopi­oimisen raja on kolme tah­tia, mah­dol­lis­ten melo­di­apätkien lukumäärä on rajallinen.

Tarvitaan uusi laki

Rajaa­mal­la tekoä­lyn varas­tamisen rajo­ja nyky­isiä lake­ja tulk­it­se­mal­la päädytään siihen, että tekoä­ly saa varas­taa läh­es rajat­ta. Tämä ei kuitenkaan ole oikea tapa läh­estyä asi­aa, sil­lä nuo lait on säädet­ty aivan toisen­laisia tilantei­ta ajatellen.

Tekoä­lyn suh­teesta tek­i­jänoikeuk­si­in pitäisi säätää kokon­aan uudet lait, mut­ta se taitaa olla jo myöhäistä. Olemme tapah­tuneen tosi­a­sioiden edessä