Tekoäly taiteen tuottajana

Tekoä­lyn avul­la voidaan tuot­taa kuvataidet­ta, musi­ikkia ja jopa runo­ja. Net­ti­in on jo ilmestynyt tekoä­ly­ohjelmia, joil­la kuka tahansa voi säveltää laulun annet­tuu tek­sti­in ja vielä esit­tää sen val­i­t­ul­la tyylil­lä. Tämä on herät­tänyt vasta­lau­sei­ta oikeis­sa taiteil­i­jois­sa, jot­ka pelkäävät aiheel­lis­es­ti, että tekoä­ly syö hei­dän leipän­sä. Tekoä­lyn käyt­tö eloku­vien  ja käsikir­joi­tusten tuot­tamises­sa oli merkit­tävä syy Hol­ly­wood­in taan­noiseen lakkoon.

Kysymys jakau­tuu kahdek­si. Toista kut­sun moot­torisa­haon­gel­mak­si, sil­lä vei­hän moot­torisa­ha yli 60 vuot­ta sit­ten leivän val­taval­ta määrältä jus­teerin käyt­täjiä. Kan­sain­välisem­pi nimi olisi lud­di­it­tion­gel­ma. Kun Kehruu-Jen­ny syr­jäyt­ti ruk­in­polk­i­jat, syn­tyi lud­di­it­tien eli koneen­särk­i­jäin liike tuhoa­maan koneita.

Bulkkitaiteilijoiden leipä

Samal­la kun tekoä­ly vie mon­en taiteil­i­jan leivän, se tekee tietyn­laisen bulkki­taiteen hyvin hal­vak­si ja saat­taa sen suurten kansan­joukko­jen käyt­töön, niin kuin kutomakoneetkin tekivät kankaista halpo­ja. Aikanaan grafi­ikan ajatelti­in ole­van saman­lainen taiteen demokrati­soi­ja. Moni kuvataiteil­i­ja suosi juuri sik­si grafi­ikkaa aat­teel­li­sista syistä.

Saman­lainen lud­di­it­tion­gel­ma liit­tyi aikanaan myös äänilevy­i­hin ja radioon. Parhaat muusikot sai­vat miljoon­ayleisön ja veivät markki­nat maakun­nal­lisil­ta kyvy­iltä, mut­ta musi­ikin kuun­telu muut­tui val­ta­van paljon demokraat­tisem­mak­si.  Paras taide pysynee pitkään ihmis­ten tuot­ta­mana, mut­ta kuvataiteessa tori­taiteil­i­jat menet­täi­sivät tulon­sa tekoälylle.

Tekijänoikeudet

Toinen ongel­ma liit­tyy varas­tamiseen. Tekoä­lyä koulute­taan ole­mas­sa ole­vien taiteil­i­joiden töil­lä. Koulu­tuk­sen jäl­keen siltä voi tila­ta maalauk­sen vaimostaan Helene Schjerf­beckin tyyli­in. Vaik­ka tekoä­ly on tehnyt uuden teok­sen, tyylin se on varas­tanut Schjerf­beck­iltä. Saako niin tehdä? Jat­ka lukemista “Tekoä­ly taiteilijana”