Kir­joi­tan tämän siihen perustuen, miltä tule­vaisu­us nyt näyt­tää. Sadas­sa vuodessa voi tapah­tua iso­jakin muu­tok­sia, mut­ta teen silti vain yhden skenaarion.

Ole­tan, että net­tou­u­si­u­tu­mis­luku pysyy 0,6:ssa eli kokon­aishedelmäl­lisyys 1,26:ssa, jos­sa se oli vuon­na 2023. Se voi siitä nous­ta, mut­ta yhtä hyvin se voi edelleen laskea. Syyt, jot­ka min­un mielestäni ovat johta­neet syn­tyvyy­den lasku­un, eivät ole katoa­mas­sa min­nekään. Vuosit­tain syn­tynei­den määrä las­kee noin 1,5 %.  Las­ten­las­ten sukupolvi olisi noin 36 % iso­van­hempi­en sukupolvesta.

Syn­tyvyy­den laskua kom­pen­soidaan maa­han­muu­tol­la, mut­ta pelkään pahoin, ettei se ei riitä kokon­aan kom­pen­soimaan sitä, kos­ka väestö vähe­nee muual­lakin ja maa­han­muut­ta­jista tul­laan kilpailemaan.

Suo­mi ei juuri saa houkutel­luk­si koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia. Nytkin hyvin koulutet­tu­ja muut­taa täältä pois enem­män kuin muut­taa tänne. Tule­vaisu­udessa nuo­ria suo­ma­laisia houkutel­laan mui­hin, väestöään menet­tävi­in mai­hin kiihtyvässä tahdissa.

Tämän seu­rauk­se­na Suomes­sa asu­vien koulu­tus­ta­so las­kee merkit­tävästi. Se ei tiedä hyvää taloudelle.

Jos maa­han­muut­ta­jia tulee Suomeen enem­män kuin tääl­lä syn­tyy lap­sia, maa­han­muut­ta­jat eivät opi enää Suomea yhtä hyvin kuin tähän asti, kos­ka suomea äidinkie­lenään puhu­vien osu­us las­kee merkit­tävästi. Huonos­ta englan­nista tulee puhu­tu­in kieli, niin kuin se jo nyt on monis­sa helsinkiläi­sis­sä ravintoloissa.

Väestöpyra­mi­di keikah­taa nurin päin niin, että ikälu­okat ovat sitä suurem­pia mitä van­hem­mas­ta ikälu­okas­ta on kyse. Voimakas maa­han­muut­to voi pitää jonkin aikaa työikäis­ten määrän suh­teessa eläkeikäisi­in kohtu­ullise­na, mut­ta jos­sain vai­heessa maa­han­muut­ta­jatkin alka­vat eläköityä.

Väestöl­listä huolto­suhdet­ta tietysti helpot­taa se, että lap­sia on vas­taavasti vähem­män.  Se tiede­tään jo nyt, että lähivu­osi­na koulu­ja lakkaute­taan paljon. Nyt koulus­sa ole­vat ikälu­okat ovat kooltaan vähän yli 60 000 oppi­las­ta ja viime vuon­na syn­tyi siis run­saat 43 300 lasta.

Tein hyvin karkean laskel­man, jon­ka mukaan eläke­menot pysy­i­sivät kohtu­ullisi­na, jos eläkeikä nousisi 70 :een ja keskimääräi­nen eläk­keelle­si­ir­tymisikä 65:een, olet­taen, ettei eli­na­jan odote enää nousisi. Toden­näköis­es­ti se nousee, mikä tietysti nos­taa eläkemenoja.

Voi myös olla, että työkyvyt­tömyy­seläkkei­den määrä kään­tyy uud­estaan lasku­un. Tiedot nuorten mie­len­ter­vey­destä ovat huolestuttavia.

Työvoiman määrä ei ole ongelma

Kun työikäisiä on suh­teessa vähem­män, riit­tääkö työvoima ylläpitämään nykyisen kulu­tus­ta­son? Riit­tää hyvin. Tekoä­ly ja edis­tynyt teknolo­gia lisäävät pakon edessä tuot­tavu­ut­ta. Nyt tuot­tavu­us ei ole oikein lisään­tynyt, kun ei ole ollut pakko. Jos jostain on tin­git­tävä, markki­na­t­aloudessa tin­gitään turhim­mista töistä. Viimeiseen 50 vuo­teen talouskasvu ei ole ollut vält­tämät­tömyys­tuot­tei­den tuotan­toa, vaan jotain sel­l­aista, jota kir­jas­sani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka kut­sun mukavuustaloudeksi.

Hoivasek­tori tarvit­see lisää työvoimaa, vaik­ka hal­li­tus nyt aikookin säästää siitä sato­ja miljoo­nia euro­ja. Tässä ei ole ongel­mana, että maa­han­muut­ta­jis­sa on vain vähän korkeak­oulutet­tu­ja. Heistä on help­po koulut­taa van­hus­ten­hoita­jia. Ovathan he val­taos­altaan kun­non väkeä.

Työvoima­pu­la ei siis ole ongel­ma. Julki­nen talous sen sijaan joutuu pahoi­hin vaikeuksiin.

Baumolin tauti ja julkinen talous

Iso ongel­ma seu­raa siitä, että entistä suurem­pi osa töistä on sel­l­aisia, jot­ka ainakin nyt mak­se­taan verovaroin. Tekoä­ly ei lisää tuot­tavu­ut­ta van­hus­ten­hoi­dos­sa eikä saa opet­ta­jaa opet­ta­maan nopeam­min. Työtä säästäviä toimia tehdään lähin­nä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, jot­ta työvoimaa riit­tää parem­min julkiselle sek­to­rille, mut­ta ongel­mak­si tulee, miten mak­se­taan palkka.

(Sinän­sä uskon, että teknolo­gia voi kor­va­ta opet­ta­jaa opet­tamises­sa, mut­ta ei kas­vat­ta­jana. Pelil­listämi­nen tehostaa oppimista ja helpot­taa sitä, että kukin voi edis­tyä kyky­jen­sä mukaista tah­tia. Tämä ei kuitenkaan ole osaamisaluet­tani, joten ei siitä sen enempää.)

Vaik­ka nup­pilukua kat­soen eläkkei­den rahoituk­sen pitäisi jotenkin onnis­tua maa­han­muu­ton ansios­ta, maa­han­muut­ta­jat tule­vat ole­maan mata­la­palkkaisem­pia kuin oli­vat työu­ransa aikana ne, joiden eläkkeitä hei­dän pitäisi maksaa.

Jo nyt on tilanne, ettei nuorten kan­nat­taisi liit­tyä työeläke­jär­jestelmään lainkaan, kos­ka joutu­vat mak­samaan enem­män kuin saa­vat. Min­un ikälu­okkani saa paljon enem­män kuin on maksanut.

Ongelma voi pahentua

Kun huole­namme on, ettei Suo­mi houkut­tele korkeasti koulutet­tua työvoimaa ja menet­tää sitä päin­vas­toin muualle, kas­va­va vero­taak­ka ja nou­se­vat eläke­mak­sut eivät ainakaan paran­na tätä. Tänne ei voi houkutel­la kova­palkkaisia asiantun­ti­joi­ta, kos­ka näi­den henkilöko­htainen talous olisi paljon vahvem­pi muualla.

Suo­ma­lais­ten korkeasti koulutet­tu­jen toden­näköisyys muut­taa muualle kas­vaa mon­es­ta syystä:

• Koti­mainen vero­tus ja eläke­mak­sut laske­vat hei­dän elin­ta­soaan Suomes­sa. Tosin ongelmia on eläkkei­den kanssa muual­lakin, eikä min­ul­la ole kykyä tehdä tästä laskelmia.
• Suomen kieli pitää suo­ma­laiset Suomes­sa. Kun ihme­tel­lään, mik­si Yhdys­val­tain osaval­tioista toiseen muute­taan paljon enem­män kuin maas­ta toiseen vapaan liikku­vu­u­den EU:ssa, seli­tys on kielessä. Kaik­ki osaval­tiot ovat englan­ninkielisiä. Suomen­ruot­salaiset muut­ta­vat paljon mui­ta toden­näköisem­min Ruot­si­in. Suomes­ta tulee paljon vähem­män suomenkieli­nen, jos maa­han­muut­ta­jia tulee vuosit­tain enem­män kuin syn­tyy lap­sia. Sik­si kieli kiin­nit­tää maa­han vähem­män eri­tyis­es­ti korkeasti koulutet­tu­ja, joiden työ- ja opiskelukielek­si tulee pikkuhil­jaa joka tapauk­ses­sa englanti.
• Myös muu Euroop­pa tyh­je­nee, joten asumiskus­tan­nuk­set alenevat. Tilaa löy­tyy muuttajille.

Mikä voisi mennä toisin?

Voi käy­dä niin, että elämän­muo­tomme muut­tuu uud­estaan lap­siys­täväl­lisem­mäk­si ja syn­tyvyys nousee. Tähän voi käyt­tää jopa jonkin ver­ran rahaa. En kuitenkaan toi­vo syn­tyvyy­den nou­se­van paljon. Ihmisiä on liikaa.

Maa­han­muut­ta­jien syn­tyvyy­destä Suomes­sa ei ole luotet­tavaa dataa. Näyt­tää siltä, että hei­dän syn­tyvyyten­sä las­kee lähelle kan­ta­suo­ma­lais­ten tasoa, mut­ta tästä ei voi olla varma.

Ei ole mikään luon­non­la­ki, että menetämme muut­toli­ik­keen vuok­si korkeasti koulutet­tu­ja. Suomen muut­tumi­nen vähem­män suomenkielisek­si voi tehdä tästä houkut­tel­e­vam­man paikan uut­ta koti­maa­ta etsiville korkeasti koulute­tu­ille. Onhan tässä maas­sa paljon hyvää. Kun kesät kuumenevat, Suomes­ta voi tul­la oikein houkutteleva.