Syntyvyyden romahdus (2): ihmiskunnan tuho peruutettu?

Aloite­taan syn­tyvyy­den rom­ah­duk­sen myön­tei­sistä puolista. Olen ollut hyvin pes­simisti­nen maa­pal­lon, sen eliökun­nan ja ihmiskun­nan tule­vaisu­ud­es­ta. Ihmisiä on yksinker­tais­es­ti jo nyt liikaa ja kasvu jatkuu – tai sen siis oletet­ti­in jatku­van. Ensim­mäisen ker­ran näen toivonpilkahduksen.

Olen pitänyt täysin toiv­ot­ta­mana tais­telua luon­non mon­imuo­toisu­u­den puoles­ta ja ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan, kos­ka ihmi­nen oli levit­täy­tymässä kaikkialle ja val­jas­ta­mas­sa käyt­töön­sä kaik­ki luon­non­va­rat, uusi­u­tu­vat ja fos­si­iliset. Pain­ol­la mitat­tuna 95 % maail­man nisäkkäistä on ihmisiä jai koti- tai tuotan­toeläim­iä.  Jos edessä olisi kysymys, kumpi kuolee nälkään, ihmi­nen vai kirahvi, ei kirahvil­la olisit paljon toivoa.

Min­un aikanani maa­pal­lon väk­iluku on kolminker­tais­tunut. Vaik­ka kasvu­vauhti pros­en­teis­sa mitat­tuna on laskenut, ihmis­inä mitat­tuna se ei ole hidas­tunut. YK:n ennustei­den mukaan pysähty­isi ehkä joskus, mut­ta aivan liian myöhään. Nyt näyt­tää siltä, että maa­pal­lon väk­iluku kään­tyy jyrkkään lasku­un, ei min­un eli­naikanani, mut­ta las­teni eli­naikana kuitenkin. Lasku voi olla erit­täin nopeaa – yhtä nopeaa kuin oli 1800-luvun aikana kiihtynyt kasvu.  Siis ehkä jopa pari pros­ent­tia vuodessa, vaik­ka tästä emme tietenkään voi olla varmoja.

Tieto syn­tyvyy­den rom­ah­duk­ses­ta eri puo­lil­la maail­maa on ensim­mäi­nen toivoa herät­tävä tieto. Olen mon­een ker­taan kir­joit­tanut, että kaik­ki olisi parem­min, jos ihmisiä olisi vain mil­jar­di. Siitä ei ole edes kauan, vain 200 vuot­ta, kun ihmis­ten määrä ylit­ti mil­jardin. Ehkäpä 200 vuo­den kulut­tua ihmisiä on taas vain miljardi.

Mil­jar­di ihmistä voisi­vat elää yltäkyl­läistä elämää luo­makun­nan val­is­tuneena kru­u­nuna ja jät­tää paljon tilaa muulle luomakunnalle.

Pent­ti Linko­la – joka ei kuu­lu kaik­il­ta ajatuk­sil­taan idol­ei­hi­ni – esit­ti joskus kom­pro­mis­sia, että puo­let Suomen met­sistä voi olla puu­pel­tona, kun­han toinen puoli muutet­taisi­in takaisin metsiksi.

Jos suo­ma­laisia on koh­ta vain kak­si miljoon­aa, voimme hyvin palaut­taa puo­let enti­sistä met­sistä met­sik­si. Talous­met­sää olisi silti henkeä kohden enem­män kuin nyt. Näin maail­ma ei toi­mi, mut­ta se voisi toimia.

Yksi asia on epä­var­ma. Mitä tapah­tuu Saha­ran eteläpuolises­sa Afrikas­sa. Lancet ennus­taa, että syn­tyvyys las­kee siel­läkin alle uusi­u­tu­mis­ra­jan, mut­ta vas­ta ehkä 50 vuo­den kulut­tua. Se tarkoit­taa, että Afrikan väk­iluku nousee vielä paljon, kaksinker­taisek­si nykyis­es­tä tai vieläkin suurem­mak­si. Min­un eli­naikanani se on kuusinkertaistunut.

Jää nähtäväk­si, lev­iääkö mata­la syn­tyvyys myös Afrikkaan. Joka tapauk­ses­sa se tapah­tuu niin myöhään, että edessä on kan­sain­vael­lus Afrikas­ta maa­pal­lon tyh­jenevi­in osiin.

Vaik­ka olen toivonut väk­ilu­vun laskua, näin nopeaa laskua en ole pitänyt toiv­ot­ta­vana. Se ei tule ole­maan ongelmatonta.Olen ajatel­lut, että tuol­lainen 0,8:n net­tou­u­si­u­tu­mis­luku eli run­saat 1,6 las­ta naista kohden olisi hyvä.

Mut­ta kyl­lä tästäkin selvitään, vaik­ka haas­tavaa se on.  Siitä lisää seu­raavis­sa postauksissa.