Aivoviennin takia koulutustasoa pitäisi Suomessa nostaa

Sil­loin täl­löin on hyvä kat­soa, mitä ennen ajatelti­in tule­vaisu­ud­es­ta ja ver­ra­ta sitä toteu­tuneeseen. Hyvä esimerk­ki on keskustelu perusk­oulus­ta 65 vuot­ta sitten.

Perusk­oulua vas­tustet­ti­in poli­it­tisen ken­tän oikeal­la laidal­la muun muas­sa sil­lä perus­teel­la, että jos kaik­ki koulute­taan her­roik­si, kuka tekee enää suorit­tavaa työtä. Tästä on jo sen ver­ran aikaa, ettei asi­as­ta oikein voi nykykokoomus­laisia syyt­tää. Muis­tutin asi­as­ta lähin­nä esimerkkinä täysi pieleen men­neestä käsi­tyk­ses­tä siitä, mikä tule­vaisu­udessa odottaa.

Sil­loin siis kuvitelti­in, että työ­markki­noille tulisi osaamisvi­nouma, jos­sa tar­jol­la ole­vat työt oli­si­vat liian yksinker­taisia suh­teessa työvoiman koulutusjakaumaan.

Osaamisvi­nouma meil­lä on ja paha, mut­ta toisin päin. On liikaa mata­lasti koulutet­tu­ja suh­teessa siihen, mil­laista koulu­tus­ta työ­markki­noil­la tarvitaan.

Suo­ma­lais­ten koulu­tus­ta­son nousu pysäytet­ti­in parikym­men­tä vuot­ta sit­ten. En ymmär­rä, mil­laiseen tule­vaisu­usku­vaan tämä perus­tui. Olin sil­loin kansane­dus­ta­ja, mut­ta en tien­nyt ole­vani tekemässä päätöstä koulu­tus­ta­son nousun pysäyt­tämis­es­tä. Koulu­tus­ta­soa pitäisi Suomes­sa nos­taa roimasti korkeam­mak­si kuin muual­la, kos­ka Suo­mi tuo maa­han vähän koulutet­tua työvoimaa ja vie mui­hin mai­hin korkeasti koulutet­tu­ja osaajia.

Aivovienti vaatii Suomelta enemmän koulutusta

Suo­mi häviää muut­tovir­rois­sa vääjäämät­tä koulu­tuk­sen osalta, kos­ka korkeasti koulutet­tu­jen ei kan­na­ta muut­taa Suomeen, mut­ta tääl­lä koulu­tuk­sen saanei­den kan­nat­taa muut­taa pois.

Suo­mi poikkeaa melkein kaik­ista muista maista korkeak­oulu­tuk­sen ilmaisu­udessa. Muual­la yliopis­tois­sa mak­se­taan lukukausi­mak­su­ja, meil­lä mak­se­taan jopa pien­tä opiske­li­japalkkaa, eli opin­tora­haa. On luon­nol­lista, että meil­lä korkeasti koulutet­tu­jen palkat ovat matalia ver­rat­tuna mai­hin, jois­sa on pitänyt mak­saa koulu­tuk­sen­sa itse ja jos­sa työelämään valmis­tu­taan vah­vasti velkaantuneena.

Suomen malli on monel­la taval­la hyvä, mut­ta kaikil­la hyvil­lä asioil­la on huonot puolensa.

Jos on opiskel­lut ulko­mail­la ja niskas­sa on korkeat opin­tove­lat, ei oikein kan­na­ta tuol­la töi­hin Suomeen, jos­sa vaikka­pa insinöörille mak­se­taan paljon vähem­män ja jos­sa joutuu mak­samaan veroina suo­ma­lais­ten saa­mas­ta ilmais­es­ta koulu­tuk­ses­ta. Puhu­mat­takaan oudos­ta kielestämme.

Vas­taavasti sen, joka on saanut yliopis­tok­oulu­tuk­sen Suomes­sa ilmaisek­si, kan­nat­taa muut­taa ulko­maille ja saa­da näin korkea­ta palkkaa – palkkaa, joka on mitoitet­tu opin­tovelko­jen mak­sua ajatellen. Varsi­nainen tuplapot­ti siis. Suomen kieli on tois­taisek­si pidätel­lyt suo­ma­laisia Suomes­sa, mut­ta tämä este on pois­tu­mas­sa paran­tuneen kieli­taidon takia. Onhan usein korkeak­oulu­tus jo englanninkielistä.

Asetel­ma voi tul­la Suomelle todel­la kalliiksi.