Vielä kymmenisen vuotta sitten ylioppilaskokeiden tulosten valmistuttua samat eliittilukiot heiluivat lukioiden paremmuusvertailujen kärjessä. Lukioiden paremmuudesta se ei kuitenkaan kertonut mitään. Helppoahan on kouluttaa laudatur-ylioppilaita, jos oppilaina on vain yli 9,5 keskiarvolla sisään päässeitä. Todellakin. Vertailut eivät kertoneet mitään koulujen hyvyydestä. Oppilaat olivat hyviä.
STT on alkanut rankata lukioita vertaamalla ylioppilastuloksia lukioon päässeiden keskiarvoon. Nyt suurten lukioiden kisan kärjessä on kaksi vuotta peräkkäin ollut Paraisten ja Nousiaisten lukiot Varsinais-Suomesta. Näitä vanhoja eliittilukioita ei kärjessä näy? Onko niiden antama opetus siis huonompaa kuin vaikkapa Paraisten lukion antama?
Kisan voittaneet lukiot ovat palkintonsa ansainneet. Niissä oppilaat ovat menestyneet paljon paremmin kuin muissa lukioissa yhtä hyvillä peruskoulun todistuksilla sisään päässeet.
Menetelmä sulkee eliittilukiot kisan ulkopuolelle
Ongelma on tuossa oppilasaineiston vakioinnissa. Jos se tehdään mekaanisesti, törmätään ns. kattovaikutukseen. Jos on päässyt sisään lähes kympin keskiarvolla, tulos ei pysty lukioaikana paljon parantumaan. Tämä sulkee eliittilukiot koko kilpailun ulkopuolelle. Pitäisi vähintään tehdä asteikkomuunnos, jossa asteikkoa venytetään siten, että ysin ja kympin erotus olisi paljon suurempi kuin ysin ja kasin erotus. Vaihtoehtoisesti pitäisi päästä ylioppilaskokeiden sisälle niin, että jos on saanut laudaturin, katsottaisiin vielä kuinka vahva tuo laudatur on. Tähän ryhtymistä en kuitenkaan suosittelisi, koska on edelleenkin aivan eri asia opettaa huippuoppilaita kuin taviksia.
Lehtiuutisissa vain pitäisi vain kertoa, että tässä verrataan keskenään lukioita, joihin on päästy sisään keskikertaisilla peruskoulun tuloksilla eikä eliittilukioiden tasosta voida sanoa mitään.
Voidaan tutkia myös oikein
On tutkittu myös oikein sitä, kannattaako hyvän oppilaan päästä eliittilukioon. Viitisen vuotta sitten VATT julkaisi Lassi Tervosen, Mika Kortelaisen ja Ohto Kannisen tutkimuksen, jossa asiaa oli tutkittu pseudosatunnaistamisella. Oli verrattu niitä, jotka olivat pyrkineen eliittilukioon ja eivät juuri ja juuri olleet päässeet niihin, jotka olivat päässeet sisään rima heiluen. Lyhyesti sanottuna, eliittilukioon pääsystä ei näyttänyt olevan hyötyä.
Esittäisin pari epätieteellistä kommenttia tuohon tutkimukseen. Ensiksikin nämä juuri ja juuri sisään päässeet olivat luokillaan korkeintaan keskitasoa ja toiseksi ne juuri ja juuri ulos jääneet olivat todennäköisesti luokillaan priimuksia. Tälläkin on vaikutusta. Toiseksi ne juuri ja juuri ulkopuolelle jääneet todennäköisesti päätyivät kuitenkin melko hyviin lukioihin, siis sisään päässeiden keskiarvon mukaan hyviin.
Juuri äskettäin tuli saman joukon tutkimus siitä, mitä eliittilukioiden oppilaista tuli isoina verrattuna niukin naukin niiden ulkopuolelle joutuneisiin. Eliittilukioista edettiin todennäköisemmin yliopisto-opintoihin. Luokkatovereiden esimerkki ohjasi valintoja. Korkeampina tuloina tämä ei kuitenkaan näkynyt, ainakaan vähän yli kolmekymppisinä. Tämän jälkimmäisen asian haluaisin selvitettävän paremmin. Tohtorikoulutettavat eivät ole kovin rikkaita, siis vielä siinä vaiheessa.
Todistusinflaation alueelliset erot
Vielä yksi varaus noin STT:n välittämiin lukuihin. Huomiota kiinnitti, että parhaiten menestyneet lukiot olivat Varsinais-Suomesta. Hyvien lukioiden alueellinen keskittyminen saattaa johtua siitä, ettei peruskoulun todistuksia ole Suomessa vakioitu. Opettajat tietävät, että todistus raamittaa oppilaat tulevaisuuden vaihtoehtoja. Siksi numeroita hilataan paikoin vähän ylöspäin. Todistusinflaatio on eri suuruinen eri puolilla maata. Erot ovat alueellisesti todella suuria. Olisivatko peruskoulun opettajat Varsinais-Suomessa vain kitsaampia antamaan hyviä numeroita, jolloin lukioihin sisään otetut oppilaat näyttävät numeroiden valossa huonommilta kuin ovat?