Oppositio on ilkkunut hallitukselle, että se leikkaa köyhiltä ja laskee rikkaiden veroja. Tällä jälkimmäisellä tarkoitetaan aikanaan väliaikaiseksi säädetyn solidaarisuusveron rajan nostamista. Riikka Purra vetosi tässä Lafferin käyrään, siis siihen, että jossain vaiheessa verojen kiristäminen laskee veron tuottoa, kun ihmiset alkavat ansaita vähemmän.
Ihmettelin ensin, kuka on Purralle tuon hölmöyden syöttänyt. Lafferin käyrän huippua ei tiedetä, koska sitä ei ole ylitetty — siis maan kokonaisveroastetta ajatellen.
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvalloissa nostettiin yli marginaalivero yli 90 prosenttiin ja Iso-Britanniassa peräti 98 prosenttiin ilman sen suurempaa katastrofia. Ei ollut Lafferin käyrän laskevalla osuudella edes silloin. Veron kohteeksi joutunut The Beatles tosin julkaisi kappaleen Taxman.
Mutta ennen oli ennen ja nyt on nyt. Nyt työvoiman liikkuvuus on tehnyt asiasta toisenlaisen.
Ranskan presidentti Hollande alkoi verottaa yli miljoona euroa ansaitsevia miljoonan ylimenevältä osalta 75 prosentilla. Hanke epäonnistui surkeasti ja mitä ilmeisemmin alensi Ranskan verotuloja. Rikkaat eivät alkaneet tienata vähemmän välttääkseen veroja, vaan siirsivät joukolla kirjansa ulkomaille, lähinnä Belgiaan, näyttelijä Gérard Depardieu jopa Venäjälle. Huippujalkapalloilijat kaikkosivat ranskalaisista seuroista.
Purra voi hyvinkin olla oikeassa Lafferin käyränsä kanssa, ei siksi, että ihmiset välttelisivät tulojen hankintaa, vaan koska heille on houkuttelevaa muuttaa ulkomaille ja koska ansiotulojen muuttaminen pääomatuloiksi on niin helppoa.
Olisi hyvä saada tilastoja ulkomaille, esimerkiksi Tallinnaan muuttaneiden suomalaisten tulotasosta. Suomalaiset menestyneet ammattiurheilijat tuntuvat yleisesti kirjanneen asuinpaikkansa johonkin veroparatiisiin, eikä kukaan edes paheksu.
Merkitystä ei ole vain sillä, että moni suurituloinen suomalainen muuttaa ulkomaille. Sillä voi olla vielä suurempi merkitys, ettei kovin moni suurituloinen muuta Suomeen.
Korkein hallinto-oikeus on linjannut, ettei yrityksellä tarvitse olla nettovarallisuutta saadakseen maksaa 150 000 euroa 7,5 prosentin osinkoverolla. Hyvä verojuristi riittää. Hän laskee yrityksen nettovarallisuuteen sen tulevien tuottojen nykyarvon, ja se on siinä.
On vähän hölmöä, että ollaan niin tarkkoja suuripalkkaisten veroista samalla, kun oikeat suurituloiset nostavat tulonsa pääomatuloina.
Purra on epälooginen sanoessaan, että Lafferin käyrän vuoksi solidaarisuusveron alarajaa on nostettava. Lafferin käyrään liittyvä ongelma koskee varmasti vielä vahvemmin uuden rajan ylittäviä tuloja samalla kun tuotot kyseisestä verosta ovat aika vähäiset.
Kun köyhiä kyykytetään, solidaarisuusveron alarajan nostaminen tuntuu pahalta. Entä jos katsottaisiin asiaa vähän laajemmin? Kannattaisiko solidaarisuusvero poistaa kokonaan JA vaikeuttaa sen sijaan ansiotulojen muuntamista palkkatuloiksi? Näin saataisiin suurituloisilta selvästi enemmän verotuloja. Esimerkiksi tämä uusi kikka nettovarallisuusvaatimuksen kiertämiseksi pitäisi vain kieltää. En myöskään tiedä, onko oikein hoitaa lääkärin ammattia yrityksenä ja maksaa itselleen siitä osinkoa.
Tässä joudun tukeutumaan mutu-tietoon, koska ainakaan minun tiedossani ei ole asiaa koskevaa tutkimusta eikä edes tilastoja suuripalkkaisten muuttamisesta ulkomaille. Paljonko suomalaisia on kirjoilla Tallinnassa ja mikä oli heidän tulotasonsa sitä ennen Suomessa?