Viimeinen kunnallinen luottamustoimeni on jäsenyys HUS-yhtymän hallituksessa. Se on aivan viheliäinen tehtävä.
Olen kirjoittanut ennenkin, että yritys pakottaa sotemenot budjettikurilla on tuomittu epäonnistumaan. Siinä sivussa se tuottaa paljon haittaa, koska kun rahat ovat vähissä, ei voida toimia järkevästi vaan joudutaan käyttämään rahaa entistä enemmän. Hyvä esimerkki tästä on sairaalapäivystysten ruuhkautuminen. Kun ei ole varaa riittävään kapasiteettiin terveyskeskuksissa tai vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon, potilaat eivät katoa mihinkään, vaan päätyvät sairaalapäivystykseen. Se on jokseenkin kallein ajateltavissa oleva vaihtoehto. Sen jälkeen on entistä vähemmän varaa terveyskeskuskapasiteettiin tai vanhusten asialliseen hoitoon.
HUS:n osalta rahoitustilanne on tätäkin huonompi. Ensin rahanjaossa on vähän sorsittu Uuttamaata, jolloin kaikki viisi Uudenmaan hyvinvointialuetta ovat rahavaikeuksissa. Tämän jälkeen hyvinvointialueet katsovat, paljonko ne tarvitsevat rahaa itse ja paljonko rahaa jää HUS:lle. Ei tietysti jää paljon.
Uudenmaan osalta valtakunnallinen rahanjako on pahasti vääristynyttä. On laskettu, mikä on sairastavuus milläkin alueella. Jos jollakin alueella esimerkiksi on tapana syödä epäterveellisesti ja kansa sairastaa sen takia enemmän, valtio jakaa tälle alueelle enemmän rahaa. Tämän kanssa on tultava toimeen.
Sovitaan, että Uusimaa saa rahaa siinä suhteessa kun alueella sairastetaan, vaikka sekään ei ole ihan näin. Seuraava ongelma tulee palkkatasosta.
Vähemmän hoitoa siellä, missä asuminen on kallista?
Koska asuminen on Helsingin seudulla kalliimpaa kuin muualla maassa, kaikki palkat ovat vähän korkeampia. Se ei tee helsinkiläisistä varakkaampia, vaan tuo ylimääräinen rahaa menee asumiseen. HUS:n ja hyvinvointialueiden osalta ongelmana on, että hoitajille ja lääkäreille on maksettava enemmän kuin muualla maassa.
Näin on ollut aina, mutta ennen tämä ei ole ollut ongelma. Koska yleinen tulotaso on korkeampi, myös kunnallisvero on tuottanut enemmän ja kunnilla on ollut rahaa maksaa korkeampia palkkoja.
Nyt kunnallisverosta on leikattu 12,64 prosenttiyksikköä valtiolle, joka jakaa tämän rahan takaisin hyvinvointialueille. Uudeltamaalta siirtyy valtiolla huomattavasti enemmän rahaa kuin palautuu Uudenmaalle, mutta näin on tietysti ollut aina. Mekanismi on vain ollut ennen toinen.
Olennaista tässä on, että valtion käyttämän laskentakaavan vuoksi jos palkat ovat Uudellamaalla 20 prosenttia korkeammat, Uudenmaan on tultava toimeen 20 % pienemmällä henkilökunnalla.
Toinen vaihtoehto tietysti on, ettei Uudellamaalla makseta hoitajille enempää kuin muualla. Silloin rahat riittävätkin todella hyvin, koska hoitajia ei saada. Kuten uutisista on kuultu, lapsia oli määrä lähettää sydänleikkaukseen Tanskaan, koska Lastensairaalan leikkaussaliin ei saada hoitajia. Tämä ongelma on onneksi jo väistynyt, mutta Siltasairaalan leikkaussalit ovat vajaakäytössä, mikä on aivan pösilöä — resurssien haaskausta eikä säästöä.
Kirjoitin kaksi vuotta sitten Verdessä, että hoitoalan palkkavääristymään on puututtava. Se tulee kalliiksi, mutta jos asian kanssa aikaillaan, tarvitaan vielä suurempi korjausliike ja se tulee vielä kalliimmaksi.
Mieleni kapinoi
Minulla on erittäin vähän haluja olla syntipukkina toteuttamassa politiikkaa, jota en hyväksy. Olen harrastanut ennenkin kansalaistottelemattomuutta. Sitä pitäisi tehdä nytkin ja rikkoa kohtuuttomat budjettirajoitukset, jotka vaarantavat ihmishenkiä ja merkitsevät lain rikkomista esimerkiksi hoitotakuu kohdalla.
Jos halutaan, että erikoissairaanhoitoa vähennetään ja heikennetään, sen toteuttamiseen pitäisi saada lailliset keinot ja esimerkiksi suoja eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksiltä. Jos rahaa on liian vähän, joko kaikkia ei voida hoitaa tai hoidon tasoa on alennettava niin, että vaativaa hoitoa saa vain itse maksavana yksityisiltä.
Niin ei pidä tehdä, että Uudenmaan hyvinvointialueet heikentävät perusterveydenhuoltoa voidakseen antaa lisää rahaa erikoissairaanhoitoon.
Olisi hyvä, kun hyvinvointialueilla olisi verotusoikeus.
Sitä en kiista, että HUS:n päätöksentekoa olisi varmaankin mahdollista parantaa. Se on kuitenkin kustannustasoltaan muita erikoissairaanhoitopiirejä halvempi.