Purnausta vaalikoneista

Parin vuo­den välein har­mit­te­len vaa­likonei­ta. Ne ovat perin viih­teel­lisiä, mut­ta anta­vat käsiteltävistä asioista aivan väärän käsi­tyk­sen. Joskus yli kymme­nen vuot­ta sit­ten yksi vaa­likone luokit­teli min­ut eduskun­nan oikeis­to­laisim­mak­si kansane­dus­ta­jak­si ja toinen syvälle vasem­mis­toon kuu­lu­vak­si. Tuo oikeis­to­laisu­us joh­tui lähin­nä siitä, että kan­natin ympäristövero­ja ja vaa­likone kat­soi min­un kan­nat­ta­van vero­tuk­sen regres­si­ivisyyt­tä. Min­un kokon­aisu­u­teeni kuu­lui hait­tavero­jen väite­tyn regres­si­ivisyy­den kor­jaami­nen pienel­lä perus­tu­lol­la, mut­ta sitä ei voin­ut vas­tauk­sis­sa tietenkään antaa.

Näi­den kysymys­ten ongel­mana on, että ne tyh­men­tävät poli­ti­ikkaa ja supis­ta­vat mon­imutkaiset poli­it­tiset tavoit­teet korkein­taan kol­men sanan isku­lau­seisi­in, joiden perässä on huu­tomerk­ki. Maon Kiinas­sa puolue yrit­ti muut­taa kiinan kieltä yksinker­taisem­paan muo­toon, jol­loin sil­lä ei voin­ut esit­tää mitään monimutkaista.

Jonkin­lais­es­ta kysymys­ten epäon­nis­tu­mis­es­ta kielii se, että kak­si tois­taan eril­listä fak­to­ria, joiden pitäisi olla toi­sis­taan riip­pumat­to­mia, saadaan voimakkaasti kor­reloimaan. Kysymys­pat­ter­ista lois­ta­vat pois­saolol­laan kysymyk­set, joil­la voi ilmoit­tau­tua telaketju­tais­to­laisek­si tai markkin­auskoisek­si vasem­mis­to­laisek­si. Kuitenkin arvokon­ser­vati­ivisia vasem­mis­to­laisia ihan var­masti on, kos­ka arvokon­ser­vatis­mi on melko työväen­lu­okkainen ilmiö.

Kaik­ki yhteiskun­nal­lista oikeu­den­mukaisu­ut­ta tavoit­tel­e­vat eivät ole talousa­jat­telul­taan type­r­iä, vaik­ka päästäk­seen vasem­mis­toon arvokar­tal­la pitää ilmoit­tau­tua tyhmäksi.

Vasem­mis­to­laisu­udek­si mitataan esimerkik­si halu elää nyt yli varo­jen­sa ja pan­na lasku las­ten mak­set­tavak­si. Tätä asen­net­ta voi luon­nehtia muil­lakin adjektiiveilla.

Jos etsii ehdokas­ta, pitäisi tietää, miten hän vas­taa oike­as­sa elämässä kysymyk­seen halu­anko saa­da jotain aikaan vai pitää julkiku­vani tahrat­tomana. Käytän­nön poli­ti­ikas­sa tämä erot­taa poli­itikko­ja vah­vasti. Tehdyt kysymyk­set mit­taa­vat lähin­nä tätä halua tahrat­tomaan julkiku­vaan, mikä on melkein vas­takkaista sille, että edis­tää tehokkaasti ajami­aan asioita.

Olen ollut poli­ti­ikas­sa pitkään mut­ta luon­teeltani tutk­i­jana kat­sel­lut sitä aina myös vähän ulkop­uolelta. On san­ot­ta­va, että poli­itikoista toiset ovat val­ta­van paljon vaiku­tus­val­taisem­pia kuin toiset ihan vain kos­ka poli­it­ti­nen vaikut­ta­mi­nen vaatii osaamista. Työhaas­tat­teluis­sa yritetään etsiä näitä omi­naisuuk­sia eikä kysytä tyhjän­päiväisiä kli­seitä. Minä halu­aisin, että min­ua edus­ta­va olisi näitä osaavia, mut­ta vaa­likone tyrkyt­tää min­ulle niitä, joista jo tiedän, etteivät he ole.

Kysymys­ten kliseemäisyy­destä kielii se, että vaa­likoneessa men­estyvät usein pien­puolueet, joiden poli­it­ti­nen ymmär­rys on aika alkeellista.

Jos vaa­likoneista pitäisi tehdä hyvä, minä tek­isin niihin muu­tok­sen, jos­sa matemaat­tis­es­ti tas­apain­ote­taan se, kuin­ka paljon vas­taa­ja käyt­tää täysin tai osit­tain samaa/eri mieltä vas­tauk­sia. Siinä on kuitenkin kyse lähin­nä siitä, miten kukin mieltää sanat. Onko täysin samaa mieltä yli 50 pros­ent­tis­es­ti vai yli 95 pros­ent­tis­es­ti samaa mieltä. Eihän mis­tään poli­it­tis­es­ta väit­teestä ei oikeas­t­aan voi olla koskaan sat­apros­ent­tis­es­ti samaa mieltä.

Vaa­likoneis­sa oli aiem­min mah­dol­lisu­us pain­ot­taa kysymyk­siä. Se olisi minus­ta tärkeä omi­naisu­us esimerkik­si sen takia, että on monia asioi­ta, joiden osalta min­ua ei lainkaan kiin­nos­ta, mitä min­ua edus­ta­va poli­itikko niistä ajattelee.
Nyt huo­maan, että Hesarin vaa­likoneessa voi kokon­aan sivu­ut­taa kysymyk­sen. En ole vielä sim­put­tanut ohjel­maa tietääk­seni, mitä se tekee noille kysymyk­sille, jät­tääkö kokon­aan pois vai merk­it­seekö vas­tauk­sen kohtaan ei samaa eikä eri mieltä.

Käyn läpi muu­ta­man Hesarin vaa­likoneen kysymyk­sen selvit­tääk­seni, mitä tarkoi­tan sil­lä, että ne ovat aika epämääräis­es­ti laadittuja.

Peruskoulussa pitää rajoittaa lailla oppilaiden määrää yhtä opettajaa kohden, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.

Tämä kysymys on var­maankin tarkoitet­tu kysymään, kan­nat­taako hyvää koulu­tus­ta, mut­ta tässä muo­dos­sa se tarkoit­taa käytän­nössä päin­vas­taista, koulu­tuk­sen eri­ar­voisu­u­den kan­nat­tamista. Kun kouluis­sa on kovin eri taus­toista lähte­viä oppi­lai­ta, kan­nat­taa lisätä resursse­ja niihin koului­hin, jois­sa oppi­laiden taus­ta on heikom­pi, jol­loin tietysti kouluis­sa, jois­sa jok­seenkin kaik­ki tule­vat aka­teemi­sista per­heistä, resursse­ja on vas­taavasti vähem­män. Tämä kysymys tarkoit­taa tosi­asi­as­sa sitä, ettei näin saa tehdä, vaan tur­vataan yhtä suuret ope­tus­ryh­mät kaikissa kouluis­sa eli kysytään, pitääkö resursse­ja lisätä hyväo­sais­ten kouluissa.

Valtion on annettava suunniteltua enemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.

Laitoin vähän empi­en, että jok­seenkin samaa mieltä.  Näin vas­tat­en kuitenkin hyväksyy kak­ki ne älyt­tömyy­det, joi­ta sote-uud­is­tuk­seen kuuluu.

Työttömiä pitää saada nykyistä enemmän töihin heikentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Mitä pitää vas­ta­ta, jos halu­aa pohjo­is­mais­sa hyväk­si koetel­tua mallia, jos­sa kor­vaus on aluk­si nyky­istä parem­pi, mut­ta kesto lyhyem­pi ja/tai kor­vaus heikke­nee asteit­tain. Onko  se paran­nus (korkeampi kor­vaus) vai heiken­nys (lyhyem­pi kesto)?

Valtion velkaantumista tulee hillitä, vaikka se merkitsisi leikkauksia etuuksiin tai palveluihin.

Entä jos on sitä mieltä, että se on tehtävis­sä etuuk­si­in ja palvelui­hin koske­mat­ta — tai ainakaan niitä heiken­tämät­tä, kos­ka jos muut­taa toisen­laisik­si, ei vält­tämät­tä heikennä.

Palkkojen verotusta pitää alentaa, vaikka se johtaisi palveluiden leikkauksiin, muun verotuksen kiristämiseen tai velan kasvuun.

Jos halu­aa jyrken­tää tai loiven­taa pro­gres­sio­ta, onko se vero­tuk­sen kiristämistä vai alen­tamista? Entä arvon­lisävero­tus, jota yri­tys mak­saa palkko­jen, pois­to­jen ja pääo­makus­tan­nusten sum­mas­ta eli siis lähin­nä palkoista, onko se palkko­jen verotusta?

Valtion pitää tukea enemmän kansalaisia, jotka kärsivät energian hinnan noususta, vaikka se kiihdyttäisi inflaatiota tai heikentäisi valtion taloutta.

Mielipi­de riip­puu siitä, minkälais­es­ta tukimuo­dos­ta on kyse. Jos tarkoite­taan nykyisen kaltaista suurten omakoti­talo­jen sähkönku­lu­tuk­sen ylikom­pen­soin­tia, en voi hyväksyä, että sitä vielä tästä lisätään, mut­ta jos sil­lä tarkoite­taan jotain järkevää, vas­taus olisi toinen. Voisiko tulot ottaa huomioon siinä, pitääkö 500 euron sähkölasku mak­saa yhteiskun­nan toimesta?

Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia

Entä jos ei ole pakko vali­ta? Aika vai­h­toe­hdo­ton kysymyk­sen asettelu.

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Jos on han­kkin­ut tulo­ja oma­l­la osaamisel­la ja ahkeru­udel­la, on se aivan eri asia kuin jos on han­kkin­ut ne per­imäl­lä. Vähän tarken­nus­ta kysymykseen.

Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.

Puut­tua niin kuin kepu ja demar­it sekä usein kokoomuskin, omia kavere­i­ta jel­pat­en toisia yrit­täjiä vas­taan, vai niin kuin talous­teo­ria sanoo, hait­taveroil­la ja mah­dol­lis­ten ulkois­t­en hyö­ty­jen tuel­la niin, että kaik­ki yri­tyk­set ovat lähtöko­htais­es­ti samal­la viivalla.

Pro mar­ket vai pro business?

Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.

Tois­t­en on, tois­t­en ei ole. En väit­täisi, että taku­ueläkeläisen elämä on liian help­poa. Tässä mitataan lähin­nä ennakkoluuloja.

Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.

Tarvit­taisi­in taas täs­men­nys­tä yksi­tyisko­hdis­sa. Tarkoite­taanko met­sä­te­ol­lisu­ut­ta (Enso) vai perusk­oulu­ja, jot­ka nekin voisi yksi­ty­istää, kuten on tehty Ruotsissa.

Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.

Tarkoite­taanko täl­lä Trumpia ja Räsästä vai jotain täysin päinvastaista?

Selkeitä rajoja ja kuria tarvitaan nykyistä enemmän lasten kasvattamisessa.

Minus­ta kurin ja rajo­jen määrässä on opti­mi, jon­ka yläpuolel­la on osa ja ala­puolel­la on osa. Kumpaa joukkoa min­un pitäisi vas­tates­sa ajatella?

Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.

Minkä muun edelle? Poli­itikon ja tämän puolueen edun edelle vai esimerkik­si köy­hien maid­en edun edelle?

Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka pystyvät tekemään vaikeitakin päätöksiä välittämättä liikaa muiden mielipiteistä.

Tarkoite­taanko täl­lä Erdo­ga­nia ja Putinia vai vah­vaa ja näke­myk­sel­listä demokraat­tis­es­ti hal­lit­se­vaa pääministeriä?

En pidä Putin­ista mut­ta en ole pitänyt tuulivi­ir­imäis­es­ti toimineista ministereistäkään.