Kunnioitettakoon HSL:n hinnoissa kuntien tahtoa.

HSL suun­nit­telee tar­if­fi­u­ud­is­tus­ta. Virkami­esten ja hei­dän teet­tämien­sä mielipi­de­tutkimusten mukaan myös asukkaiden enem­mistö kan­nat­taa seudulle tasa­tar­if­fia. Tasa­tar­if­fi tarkoit­taisi, että lyhyi­den matko­jen hin­nat nousi­si­vat ja pitkien matko­jen hin­nat lask­i­si­vat merkit­tävästi. Tämä lisäisi mallinnuk­sen mukaan joukkoli­iken­teen käyt­töä ja vähen­täisi henkilöau­toli­iken­teen käyt­töä. Eikö se kuu­losta hyvältä?

Pienenä miinuk­se­na kuitenkin on, että Helsingis­sä joukkoli­iken­teen käyt­tö vähenisi.

Näin siis HSL:n mallinnuk­sen mukaan.

Min­un käsit­tääk­seni asia ei ole näin yksinkertainen.

Käsi­tys Helsinki­in suun­tau­tu­vien automatko­jen vähen­e­mis­es­tä ei tai­da pitää paikkaansa. Sitä säädel­lään nyt pysäköin­tipaikko­jen määräl­lä. Jos Lahti­nen vai­h­taa auton bus­si­in, hänen autopaikansa siir­tyy Vir­taselle ja liiken­teen määrä pysyy entisenä.  Yri­tyk­set eivät pidä auto­hal­li­paikko­jaan tyhjinä vaan anta­vat ne seu­raav­il­la halukkaille

Mik­si lyhyi­den matko­jen hin­to­ja pitää nos­taa, jos pitkien matko­jen hin­to­ja alen­netaan? Tämä selitetään sil­lä, että on päätet­ty, että joukkoli­iken­teen sub­ven­tio-osu­us ei nouse yli 50 pros­entin. Perustelu olisi järkevä, jos HSL:llä oli yksi kiin­teä julki­nen rahoi­tus, mut­ta sil­lä on niin mon­ta rahoi­tuskanavaa kuin on jäsenkuntia.

Kun matkat kallis­tu­vat Helsingis­sä, Helsingis­sä joukkoli­iken­teen sub­ven­tio-osu­us las­kee selvästi alle 50 pros­entin ja kun lipun hin­nat laske­vat kehyskun­nis­sa, tämän osalta sub­ven­tio-osu­us nousee todel­la paljon yli 50 pros­entin ja laskut kun­nille nou­se­vat huomattavasti.

Voi olla, että Nur­mi­jär­ven asukkaat kan­nat­ta­vat tätä, mut­ta entä kun­nan päät­täjät? Kan­nat­ta­vatko edes asukkaat, kun heille ker­ro­taan, että kun­nal­lisveroa joudu­taan tämän takia nostamaan.

Tähän HSL:n väki vas­taa, että vaik­ka tämä on kehyskun­nille epäedullista, kun­ta on kun­ta­lais­ten omis­ta­ma, ja kun­ta­laisille ja kun­nille yhteen las­ket­tuna tämä on edullista. En tiedä, toimi­iko kun­nal­lis­demokra­tia näin ideaalis­es­ti, mut­ta myös väite yhteen­las­ke­tus­ta edus­ta on kyseenalainen. Nois­sa kun­nis­sa liiku­taan pääosin autol­la — ainakin val­tu­ute­tut liikku­vat — ja matkakus­tan­nusten verovähen­nysoikeus on riip­pu­vainen joukkoli­iken­nelipun hin­nas­ta. Ain­oa var­ma voit­ta­ja on siis val­tio. Tämän takia Nur­mi­järvi vält­teli pitkään HSL:ään siirtymistä.

Jos olisikin niin, että kehyskun­nis­sa ollaan valmi­ita selvästi 50 pros­ent­tia suurem­paan joukkoli­iken­nelipun sub­ven­tioon, mik­si tämän takia sub­ven­tio­ta pitää Helsingis­sä laskea paljon alle 50 pros­entin? Jopa Helsin­gin kokoomus vas­tus­taa joukkoli­iken­nelipun yli­hin­noit­telua Helsingis­sä. Hekin ymmärtävät, miten kaupun­ki toimii.

Eri­tyis­es­ti Helsin­gin kan­takaupun­gin toimivu­us on huo­mat­ta­van riip­pu­vainen tiheästä ja edullis­es­ta ratikkali­iken­teestä. Keskus­tan idea on, että siel­lä on tar­jol­la jok­seenkin kaikkea, esimerkik­si sato­ja rav­in­toloi­ta, kup­pi­loi­ta, kaup­po­ja, taidenäyt­te­lyjä ja vaik­ka mitä. Jos tar­jol­la ovat vain käve­ly­matkan päässä ole­vat palve­lut, tar­jon­ta on huo­mat­tavasti huonom­paa ja vas­taavasti palvelu­jen kysyn­tä on huonom­paa, jos poten­ti­aal­ista asi­akaskun­taa ovat vain käve­ly­matkan etäisyy­del­lä asuvat.

Jo nyt, kun ratikka­matko­jen hin­ta on nous­sut 3,20 euroon, matkus­ta­jaka­to on ollut suur­ta. Toki siihen liit­tyy etä­työn yleistymi­nen, mut­ta lähipi­iristäni tiedän, että ratikkaa käytetään lipun korkean hin­nan vuok­si huo­mat­tavasti vähemmän.

En ole kat­sonut viimeaikaisia laskelmia, mut­ta sil­loin kun HSL ei ollut vielä hin­noitel­lut ratikoi­ta tyhjik­si, yhden nousun hin­ta ratikois­sa mak­soi alle euron. Voi jopa kysyä, onko sil­loin oikeus per­iä siitä 3,50 euroa.  Miten tähän sanovat kilpailuviranomaiset?

Nyt tarkoi­tus on nos­taa parin pysäkkivälin hin­ta 3,50 euroon, kun se muu­ta­ma vuosi sit­ten oli alle kak­si euroa. Jos pariskun­ta menee sun­nun­taina rav­in­to­laan, matkat mak­sa­vat 14 euroa. Kan­nat­taa syödä kotona.

Ratikka­matko­jen yli­hin­noit­telul­la on yksi selvä voit­ta­ja: sku­ut­tien vuokraus­fir­mat. Niil­lä liikku­mi­nen on nyt selvästi edullisem­paa kuin joukkoli­iken­teen käyt­tö. Ne eivät kuitenkaan sovi kaikille eivätkä edes kaikki­in vuodenaikoihin.

Ne, jot­ka asu­vat kun­nol­lisen joukkoli­iken­teen ulot­tumat­tomis­sa,  sanovat, että voihan lyhyen matkan kävel­lä. Tosin he kävelevät tutk­i­tusti vähem­män kuin kan­takaupungis­sa asu­vat, kos­ka eivät tee puolen kilo­metrin matko­ja kävellen vaan autolla.

Olen­naista on, että kaupun­gin idea run­saas­ta ja hel­posti tavoitet­tavas­ta palve­lu­tar­jon­nas­ta katoaa.

Las­ket­takoon siis pitkien matko­jen hin­taa ihan niin paljon kuin kehyskun­nat Van­taa ja Espoo halu­a­vat niitä laskea, mut­ta annet­takoon Helsin­gin pitää lyhyi­den matko­jen hin­nat niin halpoina kuin Helsin­ki haluaa.

Yksi vai­h­toe­hto olisi hal­pa ker­tal­ip­pu, joka on voimas­sa 20 minuuttia.