Kunnioitettakoon HSL:n hinnoissa kuntien tahtoa.

HSL suun­nit­telee tar­if­fi­u­ud­is­tus­ta. Virkami­esten ja hei­dän teet­tämien­sä mielipi­de­tutkimusten mukaan myös asukkaiden enem­mistö kan­nat­taa seudulle tasa­tar­if­fia. Tasa­tar­if­fi tarkoit­taisi, että lyhyi­den matko­jen hin­nat nousi­si­vat ja pitkien matko­jen hin­nat lask­i­si­vat merkit­tävästi. Tämä lisäisi mallinnuk­sen mukaan joukkoli­iken­teen käyt­töä ja vähen­täisi henkilöau­toli­iken­teen käyt­töä. Eikö se kuu­losta hyvältä?

Pienenä miinuk­se­na kuitenkin on, että Helsingis­sä joukkoli­iken­teen käyt­tö vähenisi.

Näin siis HSL:n mallinnuk­sen mukaan.

Min­un käsit­tääk­seni asia ei ole näin yksinkertainen.

Käsi­tys Helsinki­in suun­tau­tu­vien automatko­jen vähen­e­mis­es­tä ei tai­da pitää paikkaansa. Sitä säädel­lään nyt pysäköin­tipaikko­jen määräl­lä. Jos Lahti­nen vai­h­taa auton bus­si­in, hänen autopaikansa siir­tyy Vir­taselle ja liiken­teen määrä pysyy entisenä.  Yri­tyk­set eivät pidä auto­hal­li­paikko­jaan tyhjinä vaan anta­vat ne seu­raav­il­la halukkaille

Mik­si lyhyi­den matko­jen hin­to­ja pitää nos­taa, jos pitkien matko­jen hin­to­ja alen­netaan? Tämä selitetään sil­lä, että on päätet­ty, että joukkoli­iken­teen sub­ven­tio-osu­us ei nouse yli 50 pros­entin. Perustelu olisi järkevä, jos HSL:llä oli yksi kiin­teä julki­nen rahoi­tus, mut­ta sil­lä on niin mon­ta rahoi­tuskanavaa kuin on jäsenkuntia.

Kun matkat kallis­tu­vat Helsingis­sä, Helsingis­sä joukkoli­iken­teen sub­ven­tio-osu­us las­kee selvästi alle 50 pros­entin ja kun lipun hin­nat laske­vat kehyskun­nis­sa, tämän osalta sub­ven­tio-osu­us nousee todel­la paljon yli 50 pros­entin ja laskut kun­nille nou­se­vat huomattavasti.

Voi olla, että Nur­mi­jär­ven asukkaat kan­nat­ta­vat tätä, mut­ta entä kun­nan päät­täjät? Kan­nat­ta­vatko edes asukkaat, kun heille ker­ro­taan, että kun­nal­lisveroa joudu­taan tämän takia nostamaan.

Tähän HSL:n väki vas­taa, että vaik­ka tämä on kehyskun­nille epäedullista, kun­ta on kun­ta­lais­ten omis­ta­ma, ja kun­ta­laisille ja kun­nille yhteen las­ket­tuna tämä on edullista. En tiedä, toimi­iko kun­nal­lis­demokra­tia näin ideaalis­es­ti, mut­ta myös väite yhteen­las­ke­tus­ta edus­ta on kyseenalainen. Nois­sa kun­nis­sa liiku­taan pääosin autol­la — ainakin val­tu­ute­tut liikku­vat — ja matkakus­tan­nusten verovähen­nysoikeus on riip­pu­vainen joukkoli­iken­nelipun hin­nas­ta. Ain­oa var­ma voit­ta­ja on siis val­tio. Tämän takia Nur­mi­järvi vält­teli pitkään HSL:ään siirtymistä.

Jos olisikin niin, että kehyskun­nis­sa ollaan valmi­ita selvästi 50 pros­ent­tia suurem­paan joukkoli­iken­nelipun sub­ven­tioon, mik­si tämän takia sub­ven­tio­ta pitää Helsingis­sä laskea paljon alle 50 pros­entin? Jopa Helsin­gin kokoomus vas­tus­taa joukkoli­iken­nelipun yli­hin­noit­telua Helsingis­sä. Hekin ymmärtävät, miten kaupun­ki toimii.

Eri­tyis­es­ti Helsin­gin kan­takaupun­gin toimivu­us on huo­mat­ta­van riip­pu­vainen tiheästä ja edullis­es­ta ratikkali­iken­teestä. Keskus­tan idea on, että siel­lä on tar­jol­la jok­seenkin kaikkea, esimerkik­si sato­ja rav­in­toloi­ta, kup­pi­loi­ta, kaup­po­ja, taidenäyt­te­lyjä ja vaik­ka mitä. Jos tar­jol­la ovat vain käve­ly­matkan päässä ole­vat palve­lut, tar­jon­ta on huo­mat­tavasti huonom­paa ja vas­taavasti palvelu­jen kysyn­tä on huonom­paa, jos poten­ti­aal­ista asi­akaskun­taa ovat vain käve­ly­matkan etäisyy­del­lä asuvat.

Jo nyt, kun ratikka­matko­jen hin­ta on nous­sut 3,20 euroon, matkus­ta­jaka­to on ollut suur­ta. Toki siihen liit­tyy etä­työn yleistymi­nen, mut­ta lähipi­iristäni tiedän, että ratikkaa käytetään lipun korkean hin­nan vuok­si huo­mat­tavasti vähemmän.

En ole kat­sonut viimeaikaisia laskelmia, mut­ta sil­loin kun HSL ei ollut vielä hin­noitel­lut ratikoi­ta tyhjik­si, yhden nousun hin­ta ratikois­sa mak­soi alle euron. Voi jopa kysyä, onko sil­loin oikeus per­iä siitä 3,50 euroa.  Miten tähän sanovat kilpailuviranomaiset?

Nyt tarkoi­tus on nos­taa parin pysäkkivälin hin­ta 3,50 euroon, kun se muu­ta­ma vuosi sit­ten oli alle kak­si euroa. Jos pariskun­ta menee sun­nun­taina rav­in­to­laan, matkat mak­sa­vat 14 euroa. Kan­nat­taa syödä kotona.

Ratikka­matko­jen yli­hin­noit­telul­la on yksi selvä voit­ta­ja: sku­ut­tien vuokraus­fir­mat. Niil­lä liikku­mi­nen on nyt selvästi edullisem­paa kuin joukkoli­iken­teen käyt­tö. Ne eivät kuitenkaan sovi kaikille eivätkä edes kaikki­in vuodenaikoihin.

Ne, jot­ka asu­vat kun­nol­lisen joukkoli­iken­teen ulot­tumat­tomis­sa,  sanovat, että voihan lyhyen matkan kävel­lä. Tosin he kävelevät tutk­i­tusti vähem­män kuin kan­takaupungis­sa asu­vat, kos­ka eivät tee puolen kilo­metrin matko­ja kävellen vaan autolla.

Olen­naista on, että kaupun­gin idea run­saas­ta ja hel­posti tavoitet­tavas­ta palve­lu­tar­jon­nas­ta katoaa.

Las­ket­takoon siis pitkien matko­jen hin­taa ihan niin paljon kuin kehyskun­nat Van­taa ja Espoo halu­a­vat niitä laskea, mut­ta annet­takoon Helsin­gin pitää lyhyi­den matko­jen hin­nat niin halpoina kuin Helsin­ki haluaa.

Yksi vai­h­toe­hto olisi hal­pa ker­tal­ip­pu, joka on voimas­sa 20 minuuttia.

27 vastausta artikkeliin “Kunnioitettakoon HSL:n hinnoissa kuntien tahtoa.”

  1. Nykyisessä vyöhyke­hi­noit­telus­sa ei ole mitään vikaa. Se palvelee tas­a­puolis­es­ti kaikkia.
    Uusia lip­putyyppe­jä voisi tosin olla, kuten etä­työtä tekeville “kuukausilip­pu” joka oikeut­taa tiet­tyyn määrään matko­ja, mut­ta joka olisi halvem­pi kuin rajoittamaton.

    Nur­mi­järvi ei muuten kuu­lu vieläkään HSL:ään ja on mielestäni kyseenalaista että pitäisikö muidenkaan maaseu­tu­voit­tois­t­en kun­tien joiden kun­takeskus on yli 30km päässä Helsingistä, ja joi­hin ei ole raideli­iken­net­tä, kuulua.

    Ilmai­sista ja alen­nush­in­tai­sista matkoista kar­si­sisin pois las­ten­vaunu­jen kanssa ilmaisek­si matkus­ta­vat kos­ka sille ei ole perustei­ta enää, ja kun­tien työn­tek­i­jöi­den alen­nus­liput. Opiske­li­joiden alen­nus voisi olla voimas­sa vain lukukaut­e­na, ei kesäl­lä, kuten ennen oli.

    Into ajaa sku­uteil­la vähenisi jos niil­lä olisi promiller­a­jat kuten muillekin moottoriajoneuvoille.

    1. Ymmär­ränkö oikein, että HSL:n hal­li­tuk­sen enem­mistö päät­tää miten kätevästi Helsingis­sä voi liikkua? Jos HSL omis­taisi kaik­ki pk-seudun liuku­por­taat, voisi se määrätä niihin 3,5 euron ker­ta­mak­sun niille joil­la ei ole kausilip­pua? Onko mitään järkeä antaa Helsin­gin infran hallintaa tuom­moi­selle laitok­selle, jos­sa suurin osa päät­täjistä asuu kan­takaupun­gin ulkopuolella?

  2. Nur­mi­järvi ei ole HSL:n jäsen eli se vält­telee edelleen HSL-jäsenyyt­tä. Menikö Tuusu­la ja Nur­mi­järvi keskenään sekaisin kir­joituk­ses­sa? Tuusu­la liit­tyi HSL-jäsenek­si 2018 alussa.

    1. Myös Sipoo on HSL:n jäsen . Siun­tio liit­tyi HSL:ään sen jäl­keen kun VR ilmoit­ti ettei se liiken­nöi enään kuin Kirkkon­um­melle asti. Siun­tio neu­vot­teli itselleen Y‑Juna yhtey­den Helsinki­in. Jär­ven­pää ei kuu­lu HSL:ään mut­ta sil­lä ei ole väliä kos­ka VR yhteys toimii.

  3. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Käsi­tys Helsinki­in suun­tau­tu­vien automatko­jen vähen­e­mis­es­tä ei tai­da pitää paikkaansa. Sitä säädel­lään nyt pysäköin­tipaikko­jen määräl­lä. Jos Lahti­nen vai­h­taa auton bus­si­in, hänen autopaikansa siir­tyy Vir­taselle ja liiken­teen määrä pysyy entisenä. Yri­tyk­set eivät pidä auto­hal­li­paikko­jaan tyhjinä vaan anta­vat ne seu­raav­il­la halukkaille”

    Ei tuokaan tai­da pitää paikkaansa. Logis­ti­ikan perus­laskukaavois­sa on mukana muu­takin. Jos esimerkik­si auto­jen yhteiskäyt­tö kas­vaa vaikka­pa tietyn­lais­ten sovel­lus­ten yleistyessä, pysäköin­tipaikko­jen määrän vähen­tyessäkin voi autoli­ikenne silti kasvaa.

    Työ­matkali­iken­teen verovähen­nysoikeus ei vähen­nä vain val­tion vero­tu­lo­ja, vaan vaikut­taa myös kun­nal­lisveron tuot­toon. Mitä korkeam­mat lipun hin­nat, sitä isom­mat verovähen­nyk­set saa tehdä.

    “En ole kat­sonut viimeaikaisia laskelmia, mut­ta sil­loin kun HSL ei ollut vielä hin­noitel­lut ratikoi­ta tyhjik­si, yhden nousun hin­ta ratikois­sa mak­soi alle euron. Voi jopa kysyä, onko sil­loin oikeus per­iä siitä 3,50 euroa. Miten tähän sanovat kilpailuviranomaiset?”

    Kil­pailu­vi­ra­nomaiset tuskin sanovat mitään ainakaan yli­hin­noit­telus­ta, jos matkat edelleen ovat kuitenkin kokon­aisu­udessaan verovaroin sub­ven­toitu­ja, eli tulot eivät kata edes meno­ja. Kil­pailu­vi­ra­nomainen ei ole puut­tunut kul­je­tus­palvelu­jen ali­hin­noit­telu­unkaan, vaik­ka se on voin­ut vaikut­taa yksi­ty­is­ten toim­i­joiden mah­dol­lisuuk­si­in kil­pail­la markki­nae­htois­es­ti vai­h­toe­htoisel­la palvelulla.

    Mitä hin­toi­hin tulee, itse olen sitä mieltä, että joukkoli­iken­teessä kan­nat­taisi olla ruuhka­mak­sut eli jonkin­lainen lisä­mak­su ark­isin kunkin vuoron ruuhkaisim­paan aikaan. Eli kel­lon­a­jas­ta riip­pu­va hin­noit­telu. Siihen aikaan kun kul­je­tusvä­line menee muuten tyhjänä, on parem­pi myy­dä hyvinkin halpo­ja lip­pu­ja. Kun vuorot ovat täyn­nä, saa hin­takin olla kovem­pi, jol­loin tulee kan­nustei­ta ajoit­taa liikku­mis­taan ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolelle. Osalle se onnis­tuu hel­posti ilman olen­naista hait­taa. Osalle ei. Markki­nahin­ta ruuh­ka-ajalle tar­joaisi mah­dol­lisu­u­den valita.

  4. Mul­la on ollut käsi­tys, että sub­ven­tio­ta on ollut enem­män kaudessa kuin ker­tal­ipuis­sa. Pitääkö paikkansa?

    Jos tuo on noin, niin se tun­tuu ainakin ensi kuule­mal­ta vähän huonol­ta hin­noit­telul­ta. Jos yksit­täiset matkat oli­si­vat halvem­pia, niin se voisi helpom­min kor­va­ta yksit­täisiä automatko­ja. Kohtu­ulli­nen osa auton kus­tan­nuk­sista tulee sen omis­tamis­es­ta (osto­hin­ta, pakolli­nen vaku­u­tus, ajoneu­vovero). Jos auto on, niin sit­ten se kil­pailee hyvin kalli­iden ker­tal­ip­pu­jen kanssa.

    Jos samal­la sub­ven­tioas­t­eel­la halut­taisi­in hal­ven­taa ker­tal­ip­pu­ja, niin se toki tarkoit­taisi kau­den kallis­tu­mista, mut­ta se ei kuu­losta niin epäreilul­ta, kun enem­män joukkoli­iken­net­tä käyt­tävät myös kulut­ta­vat enem­män sen resursseja.

  5. Eiköhän tässä ole vain pidem­män ajan tavoit­teena tap­paa joukkoli­ikenne että Helsingistä saadaan taas autoilumyön­teinen kaupunki.

    Tois­es­ta asi­as­ta mis­tä näkee vähän keskustelua on se kuin­ka pyöräi­lyn tukem­i­nen myös [oman arvion mukaan] vähen­tää joukkoli­iken­teen käyt­töä ja näin taloudel­lisia edel­ly­tyk­siä. Luulen sen ole­van paljon tyyp­il­lisem­pää, että joukkoli­iken­teen käyt­täjä vai­h­taa pyörään kuin että autoil­i­ja vai­h­taisi pyörään.

    Samaan aikaan pyöräi­lyä tue­taan kuitenkin sal­lim­mal­la pyörän tuomi­nen joukkoli­iken­teeseen, mut­ta tätä tulisi vält­tää ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la. Onnek­si olkoon, reaalis­es­ti pyöräi­lyn ja joukkoli­iken­teen yhdis­tämistä rajoite­taan näin siis hyvin tehokkaasti. Varsinkin bus­sikuskit ovat hyvin kärkkäitä kieltämään pyörän ottamisen bussiin.

  6. Niin halv­in­ta Meno-paluu asioin­ti­in vaik­ka Triplas­sa on ostaa ABC lip­pu. Ehtii hoitaa asi­at ja sit­ten rahaakin säästyy. Ab yhteen suun­taan ker­taa kak­si on kalliimpi

  7. Mik­si lähi­ju­nan lipus­ta pitäisi mak­saa 3,1€ parin pysäkin matkalle, jos raitio­vaunus­sa se pari pysäkkiä mak­saa euron?

    Edulli­nen lip­pu keskus­tas­sa asuville on tietenkin kiva, mut­ta olisi­han myös Oge­lista kiva päästä Malmille tai Triplaan edukkaaseen hin­taan. Jotenkin tun­tuu reilum­mal­ta, että lipun hin­ta on sama asui sit­ten mis­sä päin Helsinkiä tahansa.

    1. Näin on.
      Ne jot­ka halu­a­vat halvem­pia lip­pu­ja pelkästän kantakaupunkiin/raitiovaunuun, ovat niiden, jot­ka vaa­ti­vat die­selveron pois­toa, hengenheimolaisia.
      Jos on valin­nut asuin­paikak­seen kan­takaupun­gin, niin ei voi aina olet­taa että kaik­ki on halvem­paa kuin muual­la. PK-seudul­la on 1.2 miljoon­aa asukas­ta ja vain 200.000 asuu kan­takaupungis­sa. Enem­män sinne ei edes mahdu.

      1. Sen takia esitinkin 15 min­uutin ker­tal­ip­pua. Lyhyet matkat oli­si­vat halpo­ja koko alueel­la ja vielä niin, että kauem­pana samal­la rahal­la pää­sisi kilo­me­treis­sä pidemmälle.

      2. 15 min­uutis­sa ei edes pääse Lasi­palat­sista Töölöön, jos on ruuh­ka. Käytän­nössä sen hal­van lipun voimas­saoloai­ka pitäisi venyt­tää n puoleen tun­ti­in. Mut­ta sil­loin sen pitää olla tas­a­puolisu­u­den vuok­si voimas­sa kaikil­la vyöhykkeil­lä. Mil­lä taval­la muuten tark­istet­taisi­in että ei matkus­ta pidem­pään kuin mitä se on voimassa?

      3. Puoli tun­tia on liikaa, ellei halu­ta, että kaik­ki voivat matkus­taa halvem­mal­la. Kyl­lä 15 min­uutis­sa pääsee ratikalla keskus­tas­ta Töölöön, autoista en tiedä. Mat­ka Ker­aval­ta Helsinki­in vie vähem­män aikaa.
        Lipun kelpoisu­us tark­iste­taan niin kuin yleen­säkin. Lipuntarkastajat.

      4. Kan­takaupun­ki nyt ei ole mitenkään merkit­tävästi kas­vanut vuosikym­meni­in, mikä on kehi­tyk­senä toki mie­lenki­in­toinen — mik­sei kaupun­ki kas­va mut­ta kas­vaa samaan aikaan?

        Taitaa olla saavute­tut edut niin hyvin suo­jel­tu­ja tässä maas­sa, klas­sista lib­er­al­is­mia. Oma(isuus) edut on parhait­en suo­jel­tu­ja etu­ja, kaik­ki muu kuten yhteinen hyvä on toissijaista.

      5. Kalasa­ta­ma 20 000 asukas­ta, Jätkäsaari 15 000 asukas­ta, Her­ne­saari 7000 asukas­ta. Tosin Her­ne­saaren kohdal­la Hallinto-oikeus halu­aa estää rak­en­tamisen, kosk alue ei sovi autoilijoille.

  8. Ongel­mana liiken­teen hin­noit­telus­sa on, että on työ- tai koulumatko­ja ja on mui­ta vapaa-ajan matko­ja ja näitä pitäisi ehkä kohdel­la eri taval­la, ja yllät­täen toisin kuin äkkiä ajattelisi.

    Työ­matkois­sa ei pitäisi sub­ven­toi­da pitk­iä matko­ja, päin­vas­toin (niin joukkoli­iken­teessä kuin henkilöau­toilus­sa ja eri toten liityn­täpysäköin­nis­sä). Pitkien matko­jen suosimi­nen hajaut­taa yhdyskun­taraken­net­ta. Hajau­tunut yhdyskun­tarakenne on melkein syn­onyy­mi autokaupungille. Lyhyet matkat ja hidas liikenne on kestävää kehi­tys­tä. Mat­ka-aikahyö­ty­jen laskem­i­nen ohjaa päätök­siä aivan väärään suuntaan.

    Vapaa-ajan matko­ja voisi itse asi­as­sa sub­ven­toi­da enem­män kuin työ­matko­ja, kos­ka niitä tehdään usein sel­l­ais­ten syi­den vuok­si, joi­ta on syytä suosia (kult­tuuri, liikun­ta, sosi­aa­li­nen elämä jne).

    Esim. metron tai raiti­oli­iken­teen käytössä pitäisi olla mah­dol­lisu­us ostaa lip­pu omakus­tan­nush­in­taan + kohtu­ulli­nen kate. Vähän kuin enti­nen ratikkalip­pu, ilman vai­h­to-oikeut­ta. Ris­ti­in­sub­ven­tio joukkoli­iken­nejär­jestelmän sisäl­lä on onneton keksintö.

    1. Taloustiede on kyl­lä tässä eri mieltä kanssasi. Cor­lett-Hague tulok­sen mukaan on opti­maal­ista nimeno­maan verot­taa esim työ­matko­ja vähem­män kuin vapaa-ajan matkoja.

      1. Taval­laan sen, kumpia matko­ja tue­taan, pitäisi vaikut­taa asuin­paikan val­in­taan niin että matkaku­lut ovat pien­im­mät. Eli jos tue­taan työ­matko­ja, kan­nat­taa asua lähel­lä tarvit­semi­aan vapaa-ajan toim­into­ja ja työ­paik­ka voi olla kaukana. Eli siis asum­i­nen keskus­tas­sa ja pen­delöin­ti työ­paikalle esikaupunki­in 🙂 Ainakin Jenkkilässä tätä on tapah­tunutkin jo pitkän aikaa…

  9. Voimas­saololtaan rajoitet­tu halvem­pi lip­pu olisi tosi­aan parem­pi seu­raa­ja raitio­vaunulip­ulle kuin keskustelus­sa eräi­den ali­tuis­es­ti ruinaa­ma yhden vyöhyk­keen lip­pu. Sak­sas­sa lyhyen matkan liput on yleen­sä speksat­tu matkan pitu­u­den mukaan (esim. Berli­inis­sä 3 ase­maa raskas­raitei­ta vai­h­to-oikeudel­la tai 6 pysäkkiä bus­sia tai spo­raa ilman vai­h­to-oikeut­ta), mut­ta tuol­laiset 15–20 min­uutin liput ovat taval­lisia ainakin Viseg­rad-mais­sa. Var­maan tääl­läkin tuo olisi vai­h­toe­hdoista helpoin sekä toteut­taa että viestiä. Ehtoi­hin voisi hyvin kuu­lua, että mat­ka on saatet­ta­va kokon­aan lop­pu­un voimas­saoloa­jan puit­teis­sa, ja että lip­pu ei ole voimas­sa R/D/Z‑junissa Pasi­lan ja Ker­a­van välillä.

    Toinen ongel­ma HSL:n nykyisessä tar­iff­is­sa on, ettei tar­jol­la käytän­nössä ole vai­h­toe­hto­ja ker­ta- ja kuukausilipun välil­lä. Nythän nuo kai yrit­tävät kokeil­la 10 matkan sar­jalip­pua, mut­ta suun­nitel­luil­la ehdoil­la (1 kk voimas­sao­lo, 10 % alen­nus, saatavil­la vain sovel­luk­ses­sa) jää ainakin tääl­lä osta­mat­ta. VR:lläkin on sar­jalipuis­sa sen­tään 20 % alen­nus ja 4 tai 6 kk voimassaoloaika.

  10. HSL:n ”tasa­tar­if­fin” kan­nat­tavu­ud­es­ta tehty­jen mallinnusten oikeel­lisu­ut­ta voisi selvit­tää helposti. 

    Polt­toainei­den hin­ta on viime aikoina heilahdel­lut voimakkaasti. Kehyskun­nis­sa auto ja bus­si ovat pitkien etäisyyk­sien takia käytän­nössä kom­ple­ment­ti­hyödykkeitä. Jos vähänkin kas­va­va ben­san hin­ta räjäyt­tää joukkoli­iken­teen kysyn­nän, on tasa­tar­if­fi (=lip­pu­jen hin­nan alen­t­a­mi­nen) fik­su siir­to ja kas­vat­taa HSL:n tulo­ja. Men­nään bussilla! 

    Itse veikkaan, että näin ei ole: bus­sil­in­jat kulke­vat paikas­ta A paikkaan B. Jos mat­ka A=>C vaatisi esim. kak­si vai­h­toa, val­it­se­vat mon­et auton hin­noit­telus­ta huoli­mat­ta. Ilmiö on sama kuin takavu­osi­na Espoos­sa: Perkkaal­ta Matinkylään pääsi autol­la kymme­nessä min­uutis­sa ja joukkoli­iken­teel­lä 40–50min.

    A‑vyöhykkeellä asetel­ma on päin­vas­tainen. Spo­ra, fil­lari ja auto ovat keskus­tas­sa liikkues­sa koke­muk­seni perus­teel­la suun­nilleen yhtä nopei­ta. Vai­h­toe­hto­ja joukkoli­iken­teelle on useita.

    Omas­sa aka­teemi­sista 30–40v kaupunki­lai­sista koos­t­u­vas­sa kuplas­sani ”kausiko­rt­ti” on muuten käynyt harv­inaisek­si. Kau­ni­il­la sääl­lä kan­nat­taa ottaa Alepa-fil­lari tai potku­lau­ta, sadeke­lil­lä tai kahdestaan liikkues­sa alustapalvelun taksi.

    1. Tutk­i­ja Punavuores­ta: “Kehyskun­nis­sa auto ja bus­si ovat pitkien etäisyyk­sien takia käytän­nössä komplementtihyödykkeitä.”

      Miten ne voivat muka olla kom­ple­ment­te­ja? Miten auto aut­taa bussin käytössä tai bus­si auton? Eivätkö ne enem­mänkin ole tois­t­en­sa korvikkeita?

  11. Nyt muuten kan­nat­taa matkustel­la pum­mil­la met­rossa. Tarkas­ta­jia ei ole enää pitkään aikaan näkynyt. Mis­tähän se johtuu. Jotain on tapah­tunut, kos­ka tarkas­ta­jat ovat jät­täneet jo moniksi kuukausik­si metro­jen lip­pu­jen tarkas­tuk­set väliin.

    1. tuo­hon pum­mil­la matkus­tamiseen voi ajatel­la kahdel­la tavalla.

      epähyväksyt­tävää touhua. tarkas­tuk­set ja valvon­ta olisi saata­va että pum­mit mak­saisi osuuten­sa niin kuin muutkin maksavat.

      toisaal­ta, joukkoli­ikenne on jo sub­ven­toitu ja hin­nat nor­maalia alem­mat. kai pum­mien pitäisi mak­saa se pikku­o­su­uskin mut­ta jos ovat nor­maalia köy­hempiä niin olisiko lisä-sub­ven­tio köy­hille hyväksyt­tävää. tosin pum­mit rumen­taa tilastoja.

  12. Kiin­nos­taisi kovasti, kuin­ka suuri osa matkus­ta­jista kul­kee ker­tal­ipuil­la ja kuin­ka suuri osa kausilipuil­la? Yritin löytää asi­as­ta tilas­toa, mut­ta ei onnistunut.

    Osu­us lip­putu­loista on yksi jut­tu ja näistä kai helpoin selvit­tää. Osu­us käyt­täjistä on toinen. Osu­us tehdy­istä matkoista kol­mas. Min­ua kiin­nos­taisi näistä eniten osu­us käyttäjistä.

    Itse käytän kausilip­pua jo help­pouden vuok­si. Ei tarvitse miettiä.

    1. HSL:n v. 2021 tilin­päätök­sen mukaan kausilip­pu­jen osu­us väheni 4 %-yksikköä ja oli 48 % lip­putu­loista (kaik­ki lip­putu­lot 32% kokonaistuloista.)
      Matkus­ta­jamääristä on yleen­sä ker­rot­tu, että pääosa joukkoli­iken­teen matkoista tehdään kausilipuil­la, eikä niiden määriä voi­da ihan tarkkaan tietääkään.
      2/3 lip­putu­loista tulee AB-alueelta, ja 2/3 kus­tan­nuk­sista tulee bus­sili­iken­teestä. Tästä voi aav­is­tel­la, mik­sei halu­ta kovin tarkasti ava­ta lip­putu­lo­jen ja kus­tan­nusten kohdis­tu­mista. A- ja AB-alueel­la kan­nat­taisi käyt­tää hin­ta­jous­tomekanis­mia, jol­loin liiken­nöin­ti voisi onnis­tua lip­putu­loil­la rahoitet­tuna. Tämä kuitenkin korostaisi entis­es­tään sitä, miten paljon muun alueen liiken­net­tä pitää subventoida.

  13. (KORJAUS LASKELMAAN)
    https://www.hsl.fi/hsl/vuotemme-2021/vuosi-2021-lukuina
    Lip­putu­lot keskimäärin n. 20 M€/kk ja n. 20 M matkaa /kk. Ker­tal­ipuista n. puo­let lip­putu­loista (uno­hde­taan vuorokausiliput) = 10 M€, jae­taan 3 €:llä (las­ten liput halvem­pia, kol­men vyöhyk­keen liput kalli­impia), saadaan n. 3 M matkaa /kk. Kuukausilipuista toinen puoli lip­putu­loista = 10 M€. Jos las­ke­taan ~60 €/kk, tulee noin 0,17 M kk-lip­pua ja jäl­jelle jääneistä 17 M matkas­ta -> matko­ja per kausiko­rt­ti-kuukausi noin 100 / kk.

  14. Autoil­i­joiden kan­nat­taa käyt­tää autoa kyl­lä jos se on 

    - ajan­säästö
    — las­ten kul­je­tus (2–3 las­ta ja tavarat)
    — tavaroiden kuljetus
    — joskus jopa rahan säästö kun julki­nen per­heelle on kallis
    — pääsee sinne minne halu­aa mil­loin haluaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.