En viitsinyt tästä kirjoittaa niin kauan kuin lakko oli päällä. Nyt voi kysymykseni esittää. Kaupan lakosta oli haittaa ja harmia työntekijöille, mutta oliko siitä taloudellista haittaa kauppiaille?
Väittäisin, ettei juuri mitään jäänyt ostamatta. Osa ostoksista aikaistettiin, osaa myöhennettiin, joitakin heräteostoksia jäi ehkä lopullisesti tekemättä, mutta sitä vastaan kauppiaat välttyivät kahden päivän palkan maksulta. Jotkut Citymarketit menettivät asiakkaita pienemmillä kaupoille. S‑ryhmän osalta Prismojen menetyksetkään eivät olleet tappio, koska Alepoissa samoista tuotteista maksettiin enemmän.
Tällä kertaa olisin halunnut, että myyjät olisivat saaneet haluamansa 200 euron palkankorotuksen. Kannatan pieniä tuloeroja. Olen kuitenkin yleensä olen sanonut, ettei alimpia palkkoja kannata korottaa, koska se vain vähentää työpaikkoja. Parempi on tukea pienipalkkaisia tulonsiirroin. Kaupan tilanne on kuitenkin erilainen, koska kaupat ovat välttämättömyys.
Kyllä palkankorotukset kaupan alallakin vähentävät työpaikkoja. Paremmat palkat tuovat esimerkiksi enemmän itsepalvelukassoja, mutta se on vain hyvä. Elämme työvoimapulan aikaa. Jos kauppa selviää tavaroiden jakelutehtävästään vähemmällä työvoimalla, se on vain hyvä kansantalouden kannalta.
Tärkeämpi peruste minulla kuitenkin on se, että kannattaisi vaiheittain valmistautua siihen työpaikkojen romahdukseen, joka seuraa automaattikassojen läpimurrosta. En tarkoita itsepalvelukassoja vaan sitä, että kassan muodostaa portti, jonka läpi ostoskärryt ajavat. Automatikka skannaa kärryn sisällön ja laskuttaa sen asiakkaan tililtä. Kun tämä teknologia on valmis, sen monistaminen on halpaa ja siksi se tulee yhdellä rysäyksellä. Suomessa on paljon enemmän kaupan kassoilla työtä tekeviä kuin maanviljelijöitä.