Mitä ajattelen Alkon monopolista

Kir­joitin twit­teris­sä, että hyvien viinien ystävien kannal­ta tilanne heikke­nee, jos ja kun viinien myyn­ti vapau­tuu. Tästä syn­tyi tolku­ton älämölö. Ihmiset ovat asen­noituneet keskustelu­un niin, että jos kan­nat­taa vai­h­toe­htoa A, ei voi esit­tää vai­h­toe­hdos­ta A mitään var­jop­uo­lia tai sit­ten kan­nat­takin vai­h­toe­htoa B. Olen oppin­ut yliopis­tossa aivan toisen­laista argumentointia.

Ker­rot­takoon siis mitä mieltä olen Alkon monopolista.

Alkon monop­o­li syn­tyi kiel­to­lain jäl­keen tor­ju­maan viinan kauhis­tus­ta. Ainakaan kaupungeis­sa se ei rajoi­ta enää lainkaan alko­holin saatavu­ut­ta eikä enää maaseudul­lakaan sen jäl­keen kun limu­vi­inat ja vah­vat oluet vapautuivat.

Monop­o­lia voi EU:ssa perustel­la vain alko­holi­haitoil­la, eikä tämä perustelu enää päde.

On mon­imutkaisem­pi kysymys, voiko jos­sain tapauk­sis­sa rajoit­taa jonkin hyödyk­keen myyn­tiä erikoiskaup­poi­hin muus­ta syystä.

Ran­skas­sa tupakkaa saa myy­dä vain tupakkakaupoista. Täl­lä ei pyritä rajoit­ta­maan tupakoin­tia, vaan halu­taan tar­jo­ta tupakan vanavedessä jakelukana­va mon­elle muulle asialle, esimerkik­si joukkoli­iken­teen lipuille, mut­ta myös mon­elle muulle arkiselle asialle, joka on hyvä olla tar­jol­la lähel­lä eikä kilo­metrin päässä hyper­mar­ketis­sa. Meil­lä R‑kioskit toimi­vat ilman täl­laista rajoitet­ta. Saat­taisi­vat toimia Ranskassakin.

Aikanaan kir­jo­jen myyn­ti oli sal­lit­tu vain kir­jakaupois­sa. Hyviä kir­jakaup­po­ja oli joka paikkakun­nal­la. Sit­ten sal­lit­ti­in kir­jo­jen myyn­ti ruokakaupois­sa. Mar­ketit otti­vat myyn­ti­in run­sasle­vikkisen viihdekir­jal­lisu­u­den.  Se johti kir­jakaup­paverkos­ton alasajon ja siihen, että laatukir­jal­lisu­ut­ta ei myy­dä suures­sa osas­sa Suomea lainkaan. Tämä tapah­tui kauan ennen inter­net­tiä, joten net­tikaup­paa ei voi käyt­tää ratkaisuna.

Oliko oikein, että viihdekir­jal­lisu­u­den osta­jat pitivät yllä laatukir­jal­lisu­u­den lev­i­tyskanavaa? Joku voi kut­sua sitä eli­itin tukemisek­si, joku toinen kult­tuurin tukemiseksi.

On tapauk­sia, jos­sa jonkin jakelukana­van ylläpi­to on kulut­ta­jien edun mukaista. Onhan esimerkik­si keskus­ta vaat­in­ut tukea haja-asu­tusaluei­den kaupoille.  Jakelukana­van tukemiseen perus­tu­i­v­at alun perin myös osuuskaupat.

Alkon viin­i­mo­nop­o­li­in on sisäl­tynyt merkit­tävä tuki elit­is­tiselle viini­har­ras­tuk­selle. Jo Alkon hin­noit­telu suosii laatu­vi­ine­jä. Tämä ei ole Alkon keksin­tö. EU on määrän­nyt hin­noit­telumallin estääk­seen monop­o­liy­htiötä suosi­mas­ta suo­ma­laista tai mitä muu­ta hyvän­sä. Jos siis ihmettelette Alkos­sa hin­to­ja 13,99 ne eivät ole Alkon kek­sim­iä hui­jaush­in­to­ja vaan maa­han­tuo­jien keksin­tö. Ne tun­te­vat tuon pakote­tun hin­noit­telumallin ja säätävät tukkuhin­nan Alkolle sen mukaan.

Noin kymme­nen vuot­ta sit­ten ver­tasin joidenkin viinien hin­to­ja Ital­ias­sa ja Suomes­sa. Näis­sä ver­tailuis­sa on olta­va tarkkana, sil­lä viinin pitää olla täs­mälleen samaa, ei vain sinne päin. Hal­vat viinit oli­vat Ital­ias­sa halvem­pia, mut­ta yli kymme­nen euron viinin oli­vat halvem­pia Alkos­sa. Se johtuu tästä EU:n määräämästä hin­noit­telu­funk­tios­ta. Tämä oli taval­lises­sa kau­pas­sa. Var­masti jostain muus­ta kanavas­ta olisi saanut Ital­ias­sakin viiniä halvemmalla.

Lisäk­si Alko pitää yllä lois­tavaa tar­jon­taa. Olen ostanut usein viiniä ulko­mai­sista kaupoista. Valikoima on niis­sä surkea Alkoon ver­rat­tuna. Usein tulee suo­ras­taan hui­jatuk­si. Alkos­ta ei voi ostaa ala-arvoista viiniä, mut­ta ulko­mai­sista kaupoista voi. Suuris­sa kaupungeis­sa var­maankin on erikois­tunei­ta viin­imyymälöitä, mut­ta tämä viiniä saa lähikau­pas­ta ‑argu­ment­ti kos­kee huono­ja viinejä.

Alkon myyjät ovat ylik­oulutet­tu­ja. Heiltä saa todel­la hyviä vinkke­jä. Joku tämänkin palvelun kuitenkin mak­saa. Vähän olen huolestunut siitä, että kun kysyy myyjältä mis­tä viin­istä hyvän­sä, hän on aina mais­tanut sitä. Alkol­la on sen­tään valikoimas­saan 10 000 viinilaatua.

Joku vas­tasi min­ulle twit­teris­sä, että Pris­moi­hin tulee hyl­ly­metre­it­täin tilaa viineille. Pris­mo­ja on Suomes­sa 71. Alkon myymälöitä on 373. City-mar­ket­te­ja on 81. Lisäk­si hyl­ly­metre­it­täin ei riitä mihinkään. Jo sup­pea 200 viinin valikoima vie noin 50 hyllymetriä.

Voin kek­siä hyviä syitä, mik­si laatukir­jal­lisu­u­den jakelukana­van tukem­i­nen olisi ollut aikanaan perustel­tua eikä kir­jo­jen myyn­tiä olisi pitänyt vapaut­taa mar­ket­tei­hin, mut­ta min­un on vaikea kek­siä perustelu­ja sille, mik­si halpo­jen viinien osta­jien pitäisi tukea laatu­vi­inien osta­jia ja aivan ylim­i­toitet­tua neuvontapalvelua.

Viinien myyn­nin vapaut­ta­mi­nen on siis perusteltua.

On san­ot­tu, että onhan Pris­mas­sa parem­pi olut­va­likoima kuin Alkos­sa. Niin onkin. Mik­si Alkon kan­nat­taisi pitää yllä ylim­i­toitet­tua tar­jon­taa tuot­teesta, joka on helpom­pi ostaa muual­ta. Olut­va­likoima on silti Suomes­sa surkea ver­rat­tuna vaikka­pa Belgiaan.

Kun vahvo­jen olu­iden myyn­ti vapau­tui, olu­en kulu­tus ei kas­vanut, kos­ka samas­sa yhtey­dessä veroa nos­tet­ti­in. Niin var­maankin tul­laan tekemään taas, kun viinien myyn­ti vapau­tuu. Ei siis ole odotet­tavis­sa halvem­paa viiniä.

Logis­ti­ikkaku­lut myös kas­va­vat, sil­lä onhan halvem­paa jakaa viiniä 373 Alkoon kuin tuhan­si­in kauppoihin.

Vaik­ka viinit siir­tyvät ruokakaup­poi­hin, alko­holin salakul­je­tus mak­samat­ta alko­holi- ja arvolisäveroa ei tule edelleenkään sallituksi.

Kun viinit siir­tyvät ruokakaup­poi­hin, sinne siir­tyvät myös väkevät tai sit­ten väke­vien myyn­ti lop­puu suures­ta osas­ta Suomea kokon­aan. Pelkkää viinaa varten ei kan­na­ta pitää yllä kat­tavaa myymäläverkos­toa, eikä viina myyn­ti ole asia, jon­ka pitäisi  naut­tia alue­poli­it­tista tukea.

Huonona puole­na viinien vapaut­tamises­sa on laatu­vi­inien saan­nin vaikeu­tu­mi­nen. Min­ua tämä ei min­ua huolestu­ta helsinkiläisenä. Helsin­gin keskus­taan tulee ainakin yksi laadukas viin­imyymälä. Onhan siel­lä hyviä kirjakauppojakin.

Suo­ma­laisi­na hyödymme vähän epäreilusti siitä, että Alko on maaiman toisek­si suurin viinin osta­ja. Suurin on Ruotsin Sys­tem­bo­laget. Kun ostaa satatuhat­ta pul­loa, saa halvem­mal­la kuin jos ostaa sata, eikä suur­ta osta­jaa kan­na­ta hui­ja­ta huonol­la viinillä.